Naisjärjestöjen Keskusliitto järjestää tämän Paluu Pekingiin-kutsuseminaarin jäsenjärjestöjemme aloitteesta. YK:n neljännessä naisia koskevassa maailmankonferenssissa Pekingissä vuonna 1995 hallitukset hyväksyivät Pekingin toimintaohjelman. Tämän ohjelman 5-vuotisarviointi toteutettiin YK:n yleisistunnon erityisistunnossa vuonna 2000. Naisjärjestöjen Keskusliitto on aktiivisesti seurannut Pekingin toimintaohjelman toteutumista Suomessa. Olemme valmistaneet 10-vuotisarviointiraportin Pekingin toimintaohjelman toteuttamisesta Suomessa, jonka tarkoituksena on muistuttaa Pekingin toimintaohjelman merkityksestä ja velvoitteista kansallisesti sekä herättää kansallista keskustelua.

Jäsenjärjestöjemme toivomuksesta järjestämme tänään tämän Paluu Pekingiin-seminaarin, jossa tarkastelemme 10-vuoden ajanjaksolla, mitä Suomessa kansallisella tasolla on tehty ja mitä tulee tehdä.

Me naiset, jotka teemme työtä naisjärjestöissä haluamme nostaa esiin asioita naisten aseman parantamiseksi. Koulutus on yksi keino saada muutoksia aikaan. Suomessa naisten koulutushistoria on lyhyt, vähän yli sata vuotta, mutta naiset ovat tänä päivänä paremmin koulutettuja kuin miehet. Siitä huolimatta heitä on vähemmän johtavissa tehtävissä ja naisten palkka on edelleen 20 % miesten palkkoja huonompi. Totean siis jälleen sen tosiasian, että naisten euro on 80 senttiä.

Ammattiin hakeutuminen on edelleen hyvin sukupuolisuuntautunutta, naiset hakeutuvat hoiva- ja palvelualan tehtäviin, kun taas miehet teollisuuden ja tekniikan palvelukseen. Ja tämän johdosta palkkaerot jatkuvat. Olisi siis tärkeää, että kouluissa tasa-arvokasvatukseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Pekingin toimintaohjelma edellyttää sukupuolitietoisten opetussuunnitelmien, opetusmenetelmien ja opetusmateriaalien kehittämistä. Tähän tarvitaan tutkimustietoa, jossa otetaan huomioon sukupuolierot ja sitten sovellettava tätä tutkimusta opetussuunnitelmien, oppikirjojen ja opetusvälineiden kehittämiseen, Parhaiten tulevien opettajien sukupuolitietoisuuteen ja asenteisiin voidaan vaikuttaa jo opettajankoulutuksessa. Tasa-arvokasvatus tulisikin saada opettajankoulutukseen mukaan.

Suomen hallitusohjelmaan Pekingin tasa-arvon toimintaohjelman mukaiset tavoitteita kirjattiin vuosille 2004-2007. Yksi keskeinen teema siinä on työn ja perheen yhteensovittaminen. Haluamme Naisjärjestöjen Keskusliitossa herättää keskustelua miehen roolista perheessä ja työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tutkimusten mukaan pienten lasten isät tekevät pitkää työpäivää ja eniten ylitöitä. Uralla eteneminen ja pikkulapsivaihe kun sattuvat yleensä samaan elämänvaiheeseen.

Tasa-arvoinen perhe-elämä merkitsee molempien puolisoiden osallistumista lasten ja kodin hoitoon. Tutkimusten mukaan kotityöt jakautuvat melko tasaisesti puolisoiden kesken siihen saakka kunnes perheeseen tulee lapsia. Tämän jälkeen naisen tehtäväksi jää suurin osa kotitöistä. Miksi on näin? Naiset pienempipalkkaisina jäävät useimmiten kotiin hoitovapaalle ja tekevät lastenhoitotyötä ja kotityötä. Isiä tulee rohkaista ja kannustaa käyttämään oikeuttaan isäkuukauteen ja perhevapaan pitämiseen ja näin osallistumaan lasten ja kodinhoitoon. Kun yhä useampi mies käyttää perhevapaata, niin myös miesten työpaikoilla tapahtuu asennemuutos sallivampaan ja joustavampaan käytäntöön työn ja perheen yhteensovittamisessa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää tasa-arvoista ratkaisua perhevapaiden kustannusten korvaamiseksi. Nykyinen malli, jossa kustannuksista vastaa naisten työnantaja, aiheuttaa nuorten naisten syrjintää työelämässä ja vahvistaa pätkätöiden teettämistä. Tasa-arvo edellyttää yhteisen vastuun kantamista lapsen syntymästä aiheutuvista kustannuksista. Lapsella on sekä äiti että isä, jotka yhdessä vastaavat lapsen hyvinvoinnista. Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan lisää lapsia. Sen johdosta tulee löytää ratkaisu, jonka mukaan vastuu uusien lasten syntymästä aiheutuvien perhevapaiden kustannuksista jakautuu tasaisemmin.

Hyvät seminaariin osallistujat. Tarkastelemme tänään Pekingin toimintaohjelman vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Haluamme herättää keskustelua näistä tavoitteista ja tehdä yhteistyötä niiden saavuttamiseksi. Toivotan teidät vielä kerran lämpimästi tervetulleiksi Paluu Pekingiin-seminaariin. Tulostettava versio