Naisjärjestöt Yhteistyössä- Kvinnorganisationer i Samarbete (NYTKIS) kävivät puhemies Lipposen luona vierailulla eduskunnassa 2.6. Naisjärjestöjen edustajat pyysivät naisjärjestöjen rahoitusta lakisääteiseksi ja sen saamista eduskunnan äänioikeuden juhlaistuntoon syksyllä 2006. Puhemies suhtautui asiaan myönteisesti.

Naisjärjestöjä edustivat puhemies Paavo Lipposen luona kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, Saara Ruokonen NYTKIS-hallituksen edustajana, Merja-Hannele Vuohelainen Sosiaalidemokraattiset Naiset sekä Leena Salmensaari, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja. Puhemiehen kanssa delegaation vastaanotti eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen.

---

Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen viisijäseninen ryhmä puheenjohtansa johdolla vieraili Elinkeinoelämän Keskusliitossa 25.5. Tilaisuutta emännöi apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen. Tapaamisessa keskusteltiin vilkkaasti ajankohtaisista tasa-arvoasioiSta, uusi tasa-arvolakihan tulee voimaan 1.6.2005. Työelämän kehittämisyksikön asiantuntija Minna Etu-Seppälä kertoi uudistuvan tasa-arvolain asettamista haasteista EK:n näkökulmasta ja tilastoasiantuntija Jari Haapasalmi palkkauksesta ja sukupuolesta lähinnä segregaation viitekehyksessä. Eri alojen mies- tai naisvaltaisuus ja alojen maksukyky selittää EK:n mukaan suuren osan palkkaeroista. Silti on vielä pieni selittämätön osa joka on aina miesten hyväksi. Lisäksi pitkään puhututti perhavapaiden aiheuttamien kustannusten painottuminen pääasiassa naisvaltaisille palvelualoille ja naisyrittäjille kuntasektorin lisäksi. Kirjasi pääsihteeri Leena Ruusuvuori

---

NJKL toivoo tasa-arvolain pikaista hyväksymistä

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi 17.3.2005 mietintönsä tasa-arvolain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä (HE195/2004). Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää valiokuntaa erinomaisesta työstä ja toivoo, että eduskunta hyväksyisi tasa-arvolain ja valiokunnan ehdottamat lausumat pikaisesti. Erityisen tyytyväinen Naisjärjestöjen Keskusliitto on siihen, että lausumassa todetaan, että julkisissa hankinnoissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että palvelun tuottaja noudattaa tasa-arvolakia ja että hallituksen yhdessä kuntaliiton kanssa tulisi valmistella ohjeet, joissa määritellään, miten tasa-arvolain noudattaminen voidaan ottaa huomioon tarjouskilpailuja järjestettäessä ja julkisista hankinnoista päätettäessä.
Naisjärjestöjen Keskusliiton edustaja esitti valiokuntakuulemisessa asiaa koskevan säännöksen ottamista lakiin. Valiokunnan lausuma on tärkeä päänavaus asiassa ja Naisjärjestöjen Keskusliitto tulee seuraamaan asian edistymistä.

Tasa-arvolakiehdotus valiokunnasta

SUOMALAINEN TASA-ARVOTYÖ ON VIENTITUOTE

Naistenpäivän 8.3. osallistuin Ranskassa Bretagnen alueella sijaitsevan pienen Lamballen kaupungin (asukkaita n, 10 000) naistenpäivän kaupunkifestivaaliin. Neljännen kerran järjestettävän tapahtuman teemana oli tänä vuonna naisten uskonnollinen asema. Alustajiksi oli pyydetty naiset Afganistanista, Algeriasta, Portugalista ja Suomesta. Katsaus eri maiden tilanteisiin naisten oikeuksien näkökulmasta oli todella mielenkiintoinen. Afganistanissa eletään Taleban-hallinnon jälkeistä aikaa, jossa vanhoillisilla Talebanin kannattajilla on suuri vaikutusvalta. Naisen oikeudet koulutukseen ja terveydenhoitoon ovat perusoikeuksia, joiden puolesta Rawa-järjestö taistelee. Rawa on ensimmäinen ja laajin poliittinen naisjärjestö Afganistanissa, joka tekee myös sosiaalityötä. Afganistanin naiset odottavat ulkopuolista tukea pyrkimyksilleen, sillä mikäli demokratia ei Afganistanissa toteudu, naisten oikeuksien edistyminen ei ole mahdollista. Algeriassa tilanne Afganistaniin verrattuna on jo vähän parempi, mutta Algeriassa nainen määritellään yhä miehen kautta, hän on isänsä tytär, miehensä vaimo ja mahdollisen avioeron jälkeenkin naisen asema määräytyy suvun miehen mukaan. Mikäli avioliitto purkautuu, miehellä oikeus on saada asunto itselleen, vaimon ja lasten on lähdettävä kodista. Avioero on siis periaatteessa mahdollinen, mutta käytännössä erittäin vaikea toteuttaa. Algeriassa naisten oikeuksissa on menty taaksepäin, sillä fundamentalistinen hallitus vuonna 1992 halusi rajoittaa naisten oikeuksia. Algeriassa naiset ovatkin järjestäneet mielenosoituksia asennemuutoksen puolesta. Islamilainen uskonto ja vanha kulttuuri ovat vallitsevia sekä Afganistanissa että Algeriassa.

Euroopan unionin alueella Portugalissa naisen oikeudet määritellään katolisen kirkon perinteisen perhekäsityksen mukaan. Naisen rooli perheessä on hoitaa lapsia ja käydä kirkossa. Naisella on oikeus käydä koulua, tyttöjen ja naisten lukutaito onkin parempi kuin pojilla ja miehillä. Monet naiset valmistuvat yliopistosta, mutta heille ei ole tarjolla koulutusta vastaavaa työtä. Naisen on siis mahdollista kouluttautua ja käydä työssä, mutta perheen- ja lastenhoito on naisen vastuulla ja tähän on vaikea yhdistää kokopäiväistä työssäkäyntiä. Lisäksi työnantajalla on oikeus tehdä raskaustesti ennen naisen työhönottoa!

Kertoessani suomalaisen naisten saavutuksista ja mahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa huomasin, kuinka kaukana etelämpänä asuvat sisaret ovat tasa-arvosta. Hämmästyttävää oli todeta, kuinka suuri rooli uskonnolla on naisten oikeuksien saavuttamisessa. Uskonnolla vaikutetaan asenteisiin ja mielipiteisiin. Portugali ja Suomi ovat kristittyjä maita, mutta katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon näkemykset naisen asemasta eroavat huomattavasti toisistaan. Lutherin reformaatio auttoi naisia eteenpäin itsenäistymisen tiellä. Kansankieli tuli oppikieleksi ja ajan myötä myös tytöille tuli mahdollisuus päästä kouluun ja opintielle. Koulutuksen kautta moni ala on avautunut myös naisille, myös papinvirka.

Ongelmat kaikissa neljässä maassa olivat samoja, mutta eri asteisia. Perheväkivalta ja naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä ovat yhteisiä kaikissa maissa Työn ja perheen yhteensovittaminen kiinnosti erityisesti isäntämaata Ranskaa, jossa äitiys- ja perhevapaita koskeva lainsäädäntö on samankaltainen Suomen kanssa. Lapset aloittavat koulunkäynnin Ranskassa nuorempina kuin Suomessa. Siellä naisten osa-aikatyöt ovat yleisiä, sillä työn ja perheen yhteensovittaminen merkitsee sitä, että naisilla on päävastuun kodin ja lastenhoidosta.

Suomalainen tasa-arvosuunnittelu ja tasa-arvo-ohjelmat kiinnostivat tilaisuuksiin osallistunutta ranskalaista yleisöä. Sainkin vastata moniin kysymyksiin, joista tärkeimmäksi nousi, kuinka tähän on Suomessa päästy. Kerroin, että suomalaiset naiset ovat olleet vahvoja ja tehneet työtä kodissa ja sen ulkopuolella. Suomalaiset naiset ovat järjestöissä liittyneet toisiinsa ja muokanneet asennemuutosta lähipiirissä. Ilman suomalaisten miesten tukea tämä ei olisi ollut mahdollista. Tasa-arvotyö parhaimmillaan mielestäni tarkoittaa sitä, että miehet ja naiset tekevät työtä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suomalainen tasa-arvotyö voisi olla yksi tärkeä vientituote Euroopan Unionin alueella ja kenties laajemminkin. Jokaisen maan on löydettävä oma tie tasa-arvon toteutumiseksi. Suomessa saavutetut tavoitteet rohkaisevat toisia maita työhön kohti miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Hyväksi koetuista tavoista ja malleista voidaan soveltaa omaan maahan soveltuvat järjestelmät. Miksi emme siis markkinoisi hyvää kokemustamme tasa-arvotyöstä vientituotteena, kysyntää sille on todella!

Leena Salmensaari
puheenjohtaja

Leena Linnainmaa Euroopan naisjuristien johtoon

Naisjärjestöjen Keskusliitto onnittelee Riitta Uosukaista, ensimmäistä suomalaista naista, jolle on myönnetty valtioneuvoksen arvo.

Kansainvälisen naistenpäivän juhla

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä:
Helsingin yliopisto
Kansainvälisen naistenpäivän rahasto
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centalförbund ry
Suomen UNIFEM – Finlands UNIFEM ry
Zonta International Piiri 20

Sivuilta mahdollisuus lukea seuraavat puheet:
Avaussanat Vararehtori Hannele Niemi
Euro, naiset ja talouspolitiikka Pankinjohtaja Sinikka Salo
Uudet uhkat ja naisten voimavarat Kansanedustaja Tarja Cronberg

Lisää tapahtumasta arkistoissa.

Syyskokous pidettiin Metsäliiton tiloissa Espoossa 2.11.2004.
Kokoukseen osallistui 61 henkilöä 35 järjestöstä, joista äänivaltaisia edustajia oli 48. Äänestyksen jälkeen hallituksen jäseniksi kaudelle 2005 - 2007 valittiin Lea Heinämaan,Tekstiiliopettajaliitto, Kaisa Kurikka,Kokoomuksen Naisten Liitto, Elina Moisio, Vihreät Naiset ja Pirkko Raitila, Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto. Vuodeksi 2005 valittiin Liisa Kiianlinna, Suomen liike- ja virkanaisten liitto.

Ennen kokousta Metsäliitto ja Finnforest toivottivat kokousväen tervetulleeksi tiloihinsa ja esittelivät toimintaansa.

Tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallio esitteli NJKL.n toimeksiannosta valmistelemaansa Pekingin toimintaohjelman kymmenvuotisseurantaraporttia, jonka NJKL toimittaa edelleen kansainväliselle järjestölle International Council of Women. Kokous keskusteli aiheesta vilkkaasti ja tuloksena oli toimintasuunnitelmaan tehty lisäys jäsenjärjestöjen aloitteesta, että liitto järjestää keväällä 2005 aiheesta seminaarin.

Naiset vallassa Espoossa
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen oli toimittanut tervehdyksensä NJKL:n syyskokoukselle, jossa hän totesi että Espoossa naisten asema on vahva. Kaupungin johdossa on kolme naista: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Marketta Kokkosen mukaan Espoon tilanne on harvinainen, ellei ainutlaatuinen koko maassa.
– Voimme olla ylpeitä siitä, että kunnallisessa päätöksenteossa sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut näin vahvasti. Kunnallisvaaleissakin Espoon valtuusto sai selkeän naisenemmistön.
Espoo on ollut kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen mukaan edelläkävijä kunnallisen tasa-arvotyön alalla maassamme. Ensimmäiset tasa-arvotoimikunnat perustettiin Espooseen ja Ouluun jo vuonna 1981. Espoossa perustettiin Suomen ensimmäinen kunnallinen tasa-arvosihteerin toimi keväällä 1982.
– Tasa-arvotyö on historiansa aikana Espoossa kehittynyt ja laajentanut muotojaan. Tasa-arvo käsitteenä on laajentunut sukupuolten välisestä tasa-arvosta inhimilliseksi tasa-arvoksi.

Toiminta on yhteistyötä
Kokouksen avauspuheenvuorossa puheenjohtaja Leena Salmensaari totesi tyytyväisyydellä, että Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitustiimin vetäjänä on ollut hyvä olla.
- Nykyinen hallitus on todella yhteistyökykyinen ja jäsenistä löytyy osaajaa, taitajaa ja tekijää. Alleviivaan sanaa tekijä, sillä hallituksen jäsenten aktiivisuus ei todellakaan ole vain kokouksissa istumista, vaan oikeaa työtä tasa-arvon edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hän muistutti kokousyleisöä asettamistaan tavoitteista:
- vuorovaikutus jäsenjärjestöjen kesken,
- yhteydenpito eri tahoille yhteiskunnan päätöksenteossa ja
- konkreettinen työ tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseksi.

Leena Salmensaari kertoi, että jäseninfossa jäsenjärjestöt ovat esittäytyneet ja toivottavasti näiden esittelyjen myötä jäsenjärjestöjen tekemä työ tulee tutuksi.
–Voisimme miettiä, olisiko jotakin, jota jäsenjärjestöt voisivat toteuttaa yhdessä? Yrittäjänaiset ja Naisteologit järjestimme yhden yhteisen illan ja siitä jäi hyvä kokemus meille kummallekin, tarkoituksena järjestää jotakin joskus uudelleen. Jäsenjärjestöjen esittäytyminen jäseninfoissa jatkuu ja toivon mukaan myös jäseninfon ulkoasu uudistuu ajan myötä, samoin kuin liiton kotisivut.

Puheenjohtajan mielestä uudistuksiin tarvitaan jäsenjärjestöjen apua.
– Europarlamentin vaalit ja kunnallisvaalit olivat tänä vuonna ja osallistuimme aktiivisesti kampanjointiin äänestysaktiivisuuden puolesta ja äänten suuntaamista naisehdokkaille. Päätöksentekijöinä on naisia, mutta toki on tärkeää pitää yhteyksiä myös sinne suuntaan, jossa naisia ei vielä ole johtotehtävissä, kuten esimerkiksi AY-liikkeen johtoon.

Puheenjohtaja Salmensaari muistutti, että yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden juhlavuotta vietetään vuonna 2006. Juhlasuunnitelmat ovat käynnistyneet jo tämän vuoden puolella ja näissä Naisjärjestöjen Keskusliitto on mukana ja tekee työtä yhdessä NYTKIS-järjestön kanssa.

– Tasa-arvotyön edistäminen on yhdistyksen toiminnassa linjattu painopistealueeksi ja tätä haluamme ja yritämme edistää monin eri tavoin. Konkreettisena asiana on kysely työnantajille työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmista ja tarkoituksena edistää niiden laatimista ja saada myös ammattiyhdistysliikkeen kautta potkua tälle asialle.

(Kuvat: Leena Salmensaari)

Tervetuloa Naisjärjestöjen Keskusliiton järjestämään seminaariin Espoon Hanasaareen 12.10.2004 ”Women in the Enlarging Europe” -seminaari käsittelee laajalti naisen asemaa muuttuvassa maailmassa.
Lisätietoa arkistoissa.

Helena Ranta kertoi, että Jugoslavian hajoamisen yhteydessä 1990-luvulla ja erityisesti Bosnian sodassa, serbijoukot käyttivät systemaattista joukkoraiskausta ´aseena´ muslimeja kohtaan. Rannan mukaan viesti muslimiosapuolen miehille oli selvä: ”Sinä et pysty suojelemaan naisiasi, me teemme heille mitä haluamme.”

Etnisessä tai uskonnollisessa ryhmässä, jossa naisen seksuaalinen koskemattomuus ja toisaalta miehen ehdoton johtava ja suojeleva rooli ovat sen peruspilareita, raiskaus on suuri häpeä. Paitsi miehiin kohdistettua halveksuntaa ja pilkkaa raiskaajat samalla tuhosivat raiskattujen elämän. Pahimmassa tapauksessa raiskaukseen liittyy vielä mahdollisen raskauden pakotettu jatkuminen vankina pitämällä niin kauan, että abortti on mahdoton.

Helena Ranta tiesi kertoa, että yhteisö sulkee raiskatun ja hänen lapsensa yksiselitteisesti ulkopuolelleen.

FM Leena Ruusuvuori on valittu Naisjärjestöjen Keskusliiton uudeksi pääsihteeriksi.
Hän on toiminut viime vuosina Naisasialiitto Unionin pääsihteerinä ja Stakesin Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeen projektipäällikkönä.