JÄSENKIRJE 7/2004
16.11.2004
Syyskokouksessa uusia jäseniä hallitukseen
Naisjärjestöjen Keskusliiton syysvuosikokous pidettiin Metsäliiton tiloissa Espoossa 2.11.2004.
Kokoukseen osallistui 61 henkilöä 35 järjestöstä. Heistä äänivaltaisia oli 48. Kokouksessa puhetta johti Tuula Jusko Naismetsänhoitajista.
Syyskokous valitsi äänestyksen jälkeen uusiksi hallituksen jäseniksi kaudelle 2005 - 2007 Lea Heinämaan (Tekstiiliopettajaliitto), Kaisa Kurikan (Kokoomuksen Naisten Liitto), Elina Moision (Vihreät Naiset) ja Pirkko Raitilan (Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto). Kaudelle 2005 valittiin Liisa Kiianlinna (Suomen liike- ja virkanaisten liitto).
Ennen kokousta Metsäliitto ja Finnforest toivottivat kokousväen tervetulleeksi tiloihinsa ja esittelivät toimintaansa.
Tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallio esitteli NJKL.n toimeksiannosta valmistelemaansa Pekingin toimintaohjelman kymmenvuotisseurantaraporttia. Kokous keskusteli aiheesta vilkkaasti ja seurauksena oli toimintaohjelmaan ponsi, jossa todettiin, että liitto järjestää keväällä aiheesta seminaarin.
Kokouksessa verkostoiduttiin ahkerasti ja tiedossa on jo uusi verkottumismahdollisuus kevätkokouksen ja neuvottelupäivien yhteydessä Hämeenlinnassa 22. - 23.4.2005.
Naisten osuus kasvoi sekä ehdokkaista että valituista kunnallisvaaleissa
Kunnallisvaalit ovat ohi, ja kaikkien meidän työmme naisten osuuden ja äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi tuotti tulosta. NJKL:n ja NYTKISin vaalimateriaali oli kysyttyä. Ensimmäistä kertaa Eniron verkkosivuilla hakukoneessa ollut ”Äänestä naista” -bannerimme näkyi 300.000 kertaa ja näistä 437 johti käyntiin kotisivuillamme. Tämä on Eniron mukaan tavallista parempi suhdeluku, joten aihe kiinnosti.
Äänestysaktiivisuus nousi 2,7 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista ja oli 58,6, joten seuraaviin vaaleihin jää edelleen tekemistä. Maan korkein äänestysprosentti, 89,5, saavutettiin Iniössä ja alhaisin, 50,8 prosenttia, Vantaalla.
Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan kunnallisvaaliehdokkaista oli 39,9 prosenttia naisia, mikä oli 1,7 prosenttiyksikön kasvua vuoden 2000 kunnallisvaaleista. Valituista naisia oli 36,6 prosenttia, mikä on 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Näin kävi taas toteen se, että mitä enemmän naisia on ehdokkaina, sitä enemmän heitä valitaan.
Ensi vuonna on 23 kunnassa valtuustossa naisenemmistö, tähän asti naisenemmistö oli 13 kunnassa. Suhteellisesti eniten naisia valittiin valtuustoon Liedossa ja vähiten Utsjoella.
Valtuustoihin valittiin kaikkiaan 12 valtuutettua, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. He edustavat seitsemää eri kansalaisuutta. Etäisimpien joukossa ovat Vietnam, Pakistan, Kolumbia ja Etelä-Afrikka.
Koulutukseltaan ehdokkaat poikkesivat äänioikeutetuista, sillä ehdokkaat ovat selvästi koulutetumpia. Hyvätuloisuus ja perheellisyys olivat myös vaalivaltteja.
Puheenjohtajan palsta
VOIMAANTUMINEN
Koin Naismetsänhoitajien järjestämässä seminaarissa valtavaa voimaantumisen tunnetta, kun Stora-Enson ruotsalainen johtaja, Elisabeth Salander-Björklund kertoi omaa tarinaansa. Hän kulki metsässä pienenä tyttönä isän kanssa ja polku on vienyt johtajan työhön suuressa metsäalan yrityksessä miesvaltaisella alalla. Siihen on tarvittu tietysti hyvää onnea, mutta myös ratkaisevissa tilanteissa, kuten esim. työhönotossa, halua ja tahtoa sitoutua ko. tehtävään. Elisabeth kertoi, kuinka hänen kohdallaan eteneminen on edennyt ongelmitta ja listasi seuraavat menestykseen vaikuttavat asiat:
perusarvot
pätevyys
itsetunto, olen tarpeeksi hyvä
joustavuus
perheen vahva tuki
hyvät esimiehet
huumori
Tässä hyvä esimerkki meille, että nainen voi ja kykenee etenemään miesvaltaisella alalla ongelmitta. Eipä siis ihme, että tänä päivänä pikkutytöiltä ihanneammattia kysyttäessä vastaus on ”presidentti”. Tämä lienee hyvä osoitus siitä, että tietyt rajaukset, ettei nainen voisi toimia jossakin tehtävässä, ovat poistuneet. Meidän on syytä myös kasvattajina ja mentoreina muistaa tukea tyttöjä ja nuoria naisia juuri itsetunnon osalta, me olemme hyviä, emmekä aliarvioi kykyjämme ja taitojamme!
TURVATTOMUUS
Toisaalla naisilla menee hyvin toisaalla huonosti. Koti on monille naisille edelleen turvaton paikka. Naisiin kohdistuvista väkivallan teoista suurin osa tapahtuu oman kodin neljän seinän sisäpuolella.
Välillisesti tai suoraan väkivalta kohdistuu myös perheen lapsiin. Tähän tosiasiaan on havahtunut myös Suomen evl.lut.kirkko ja haluaa kampanjallaan Väkivallasta sovintoon nostaa viestin rauhasta väkivallattomuudesta ja sovinnosta ihmisten tietoisuuteen. Kampanjalla on kolme painopistealuetta, joita toteutetaan vuosina 2004-2006
väkivaltakulttuuri lasten ja nuorten maailmassa
väkivalta perheessä
rasismi ja muukalaisviha
Väkivallasta sovintoon kampanja on osa Kirkkojen maailmanneuvoston väkivallan vastaisen vuosikymmenen ”Kirkot rauhan ja sovinnon puolesta” 2001-2010 toimintaa.
Lainaan Kirkon ihmisoikeuksien neuvottelukunnan (KION) puheenjohtajan Antti Pentikäisen sanoja Naiskauppa ja ihmisoikeudet seminaarin avauspuheesta: ”ihmettelen sitä, miksi kirkko vasta nyt alkaa toimia väkivaltaa vastaan, kirkon tehtävänä on toimia rauhan edistäjänä ja puolustaa heikompaa ihmistä”
Tämä jäsenkirjeen liitteenä lisää tietoa Väkivallasta sovintoon kampanjasta ja siitä kertova vihkonen.
Leena Salmensaari
puheenjohtaja
Jäsenjärjestöt tutuiksi
Jäsenjärjestöillä on mahdollisuus maksutta esittäytyä Helvi Sipilä -huoneessa. Varaa aikasi ajoissa, jotta voimme tiedottaa asiasta.
Seuraavana esittäytyvät Naistoimittajat
KUTSU NJKL:n JÄSENJÄRJESTÖJEN JÄSENILLE
Ensimmäinen helmikuuta – eli tiistaina 1.2.2005 kello 18.00
Naisjärjestöjen Keskusliitossa, Mannerheimintie 40 A, Helsinki
Naistoimittajat alustavat videonäyttein keskustelun
Kuka näkyy ja puhuu viestimissä?
Tervetuloa keskustelemaan keinoista journalismin uudistamiseksi. Illan alustus videonäyttein ja keskustelu vie noin kaksi tuntia ajastasi. Kahvirahaa peritään 5 euroa/osallistuja.
Ilmoittautumiset 24.1.2005 mennessä marja.viita@kotiportti.fi tai puhelin 09-406 371 (nauha).
Tervetuloa! Naistoimittajat ry
Ritva Reinboth, puheenjohtaja
Jäsentiedotteessa on mahdollisuus kirjoittaa esittely järjestöstään.
Tällä kerralla on vuorossa: KASSANDRA ry
Kassandra ry tuo Suomen kulttuurisen moninaisuuden näkyviin taiteen keinoin. Kassandra järjestää uus- ja kantasuomalaisten taiteilijoiden vetämiä taide- ja identiteettityöpajoja naisille, lapsille ja tytöille, tuottaa ja välittää monikulttuurisia taideohjelmia sekä järjestää kulttuurijuhlia myös tilauksesta. Yhdistys toteuttaa monipuolista kansainvälisyyskasvatusta muuttuvassa Suomessa.
Yhteistyökumppaneitamme ovat Aleksanterin Teatteri, Annantalon taidekeskus, Marttaliitto, Suomen Unifem, Kulttuurikeskus Caisa, Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoa, Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos, Vantaan kulttuuripalvelut ja Vuotalo. Urban II –yhteisöaloiteohjelmassa Itä-Helsingissä Kassandra toteuttaa Moninaiset – monta kulttuuria – yksi Suomi -projektia, jossa laajan työpaja- ja tapahtumatoiminnan avulla autetaan uussuomalaisia ja kantasuomalaisia naisia ja päiväkotilapsia tutustumaan toisiinsa taidetyön avulla. Uusimpana hankkeena toteutetaan Equal–yhteisöaloiteohjelmassa Monita – monikulttuuriset taiteentoimijat -projektia, joka laajenee myös muualle Suomeen ja EU-maihin. Olemme vuonna 2004 toimineet myös Taikalamppu-yhteistyöverkostossa. Toimintaamme tukevat EU, Helsingin kaupunki ja Opetusministeriö. Toiminnastamme lisää kotisivuillamme: www.kassandra.fi.
Taide on kenttä, jolla erilaisuus muuttuu voimavaraksi.
Liitteenä on esite hyvät arvostelut saaneesta Aina Jonkun tytär monikulttuurisesta teatteriesityksestä Aleksanterin teatterissa. Esitykset jatkuvat 18.12 asti.
Tärkeitä päivämääriä ja merkkivuosia
Tänä vuonna juhlivat seuraavat jäsenjärjestömme:
Suomen Naisyhdistys 120 vuotta
Suomen Kätilöliitto 85 vuotta
Kokoomuksen Naisten Liitto 85 vuotta
Lastentarhanopettajaliitto 85 vuotta
Naisteologit 70 vuotta
Kansainvälinen Naisjohtajainstituutti Woman 15 vuotta
Seminaareja
Naisyrittäjyyskonferenssi Jyväskylässä 11.-12.2.2005
Oletko kiinnostunut yrittäjyydestä? Haluatko verkostoitua tai luoda kansainvälisiä kontakteja? Haluatko kuulla ajankohtaista asiaa naisyrittäjien elämästä?
Yrittäjänaisten Keskusliitto järjestää kansainvälisen ”Naisyrittäjyys yli rajojen” – konferenssin
11.-12.2.2005 Jyväskylässä. Konferenssiin odotetaan n.300 osanottajaa Suomesta ja muualta Euroopasta. Ohjelmassa on suomalaisia ja ulkomaalaisia korkeatasoisia esiintyjiä ja aiheet ovat ajankohtaisia ja mielenkiintoisia.
Ohjelma ja ilmoittautumislomake ovat www.yrittajanaiset.fi sivuilla.
Pääsihteerin palsta
Naisjärjestöjen Keskusliiton kolmihenkinen delegaatio osallistui lokakuussa European Women’s Lobbyn (EWL) yleiskokoukseen. Leena Salmensaarella oli äänioikeus jännittävissä äänestyksissä yhtenä Suomen kolmesta edustajasta. Nadine Hedman ja Leena Ruusuvuori puolestaan tarkkailivat kahden päivän ajan kokouksen menoa.
Kokoukseen oli tuotu paljon ehdotuksia ajettaviksi asioiksi, joista lähes kaikki menivät muuttamattomina läpi. Ensi vuonna on taas sihteeristöllä paljon raportoitavaa, miten toimintasuunnitelma on toteutettu. Kun järjestöllä on jatkuva talouskriisi päällä, olisi varmaan näitä ”Motioneita” rajoitettava tulevaisuudessa.
EWL:n perhe laajeni seitsemällä uudella jäsenmaalla. Mukaan hyväksyttiin Tsekki, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Viro ja Turkki. Hallitukseen tuli NYTKISin edustajana Taina Riski ja varaedustajana Saara Ruokonen. Eurooppalaisten kattojärjestöjen edustajien joukossa hallitukseen valittiin ECICW:n Laura Finne-Elonen. Onnea valituille!
Hallitus valitsi keskuudestaan työvaliokunnan. Puheenjohtajaksi valittiin Kirsti Kalthoff Ruotsin Women’s Lobbysta. Varapuheenjohtajat tulevat Englannista, Latviasta ja Eurooppalaisten järjestöjen (University Women of Europe) edustaja Belgiasta. Kun taloudenhoitajaksi valittiin Lene Berthelsen Tanskasta, on pohjoismainen edustus vahva. Toivottavasti se näkyy myös tulevan toiminnan painotuksissa.
Hyvää talven alkua ja rauhallista itsenäisyyspäivää!
Leena Ruusuvuori
|