JÄSENTIEDOTE 2/2005
21.3.2005

Naisjärjestöjen Keskusliiton neuvottelupäivät 22- 23.4. (kevätvuosikokous ja järjestöseminaari) Hämeenlinnan Raatihuoneella ja Hotelli Aulangolla

Matkat, majoitus, ruokailu ja yöpyminen Hotelli Aulangolla maksetaan kaikille kevätvuosikokouksen äänivaltaisille edustajille.

Mukaan otetaan myös muita kiinnostuneita mahdollisuuksien mukaan. Tilaa lauantaina 23.4 on noin 20-60 pelkkään seminaariin osallistujalle. Seminaarin osallistujat saavat majoituksen ja kokouspaketin edulliseen hintaan

Naisjärjestöjen Keskusliiton kevätkokous alkaa Hämeenlinnan Raatihuoneella 22.4 klo 16.30 valtakirjojen tarkastuksella ja tulokahveilla ja varsinainen kokous kello 17.00. Kokouskutsu lähetetään erikseen viikolla 14. Kokouksen jälkeen on maaherra Anneli Tainan vastaanotto lääninhallituksessa.

Järjestöseminaari pidetään Hotelli Aulangolla. Teemana on Verkostotyössä on voimaa. Tarkastelemme Naisen tukea naiselle, Miehen tukea naiselle ja Yhteiskunnan tukea naiselle. Ohjelma alkaa Lenita Airiston luennolla 23.4. kello 9, jonka jälkeen alkaa työryhmätyöskentely.
Seminaarin ohjelma on liitteenä.

23.4. kello 15 on joko mahdollisuus palata suoraan bussilla Helsinkiin tai osallistua vaihtoehtoisiin oheisohjelmiin, kuten opastettu kiertoajelu Hämeenlinnassa, lähteä tutustumaan Iittalan lasikeskukseen tai Lepaan viini- ja puutarhatilaan

Palauta ilmoittautumislomake 5.4. mennessä Naisjärjestöjen Keskusliittoon. Lomakkeen toisella puolella on virallisille kokousedustajille tarkoitettua tietoa ja toisella vain seminaariin tuleville sekä yhteystiedot. Tiedustelut Arja Nummenpää (09) 494 217 tai naisjarjestot@co.inet.fi .

Puheenjohtajan palsta

Suomalainen tasa-arvotyö on vientituote Naistenpäivänä 8.3. osallistuin Ranskassa Bretagnen alueella sijaitsevan pienen Lamballen kaupungin (asukkaita n, 10 000) naistenpäivän kaupunkifestivaaliin. Neljännen kerran järjestettävän tapahtuman teemana oli tänä vuonna naisten uskonnollinen asema. Alustajiksi oli pyydetty naiset Afganistanista, Algeriasta, Portugalista ja Suomesta. Katsaus eri maiden tilanteisiin naisten oikeuksien näkökulmasta oli todella mielenkiintoinen. Afganistanissa eletään Taleban-hallinnon jälkeistä aikaa, jossa vanhoillisilla Talebanin kannattajilla on suuri vaikutusvalta. Naisen oikeudet koulutukseen ja terveydenhoitoon ovat perusoikeuksia, joiden puolesta Rawa-järjestö taistelee. Rawa on ensimmäinen ja laajin poliittinen naisjärjestö Afganistanissa, joka tekee myös sosiaalityötä. Afganistanin naiset odottavat ulkopuolista tukea pyrkimyksilleen, sillä mikäli demokratia ei Afganistanissa toteudu, naisten oikeuksien edistyminen ei ole mahdollista. Algeriassa tilanne Afganistaniin verrattuna on jo vähän parempi, mutta Algeriassa nainen määritellään yhä miehen kautta, hän on isänsä tytär, miehensä vaimo ja mahdollisen avioeron jälkeenkin naisen asema määräytyy suvun miehen mukaan. Mikäli avioliitto purkautuu, miehellä oikeus on saada asunto itselleen, vaimon ja lasten on lähdettävä kodista. Avioero on siis periaatteessa mahdollinen, mutta käytännössä erittäin vaikea toteuttaa. Algeriassa naisten oikeuksissa on menty taaksepäin, sillä fundamentalistinen hallitus vuonna 1992 halusi rajoittaa naisten oikeuksia. Algeriassa naiset ovatkin järjestäneet mielenosoituksia asennemuutoksen puolesta. Islamilainen uskonto ja vanha kulttuuri ovat vallitsevia sekä Afganistanissa että Algeriassa.

Euroopan unionin alueella Portugalissa naisen oikeudet määritellään katolisen kirkon perinteisen perhekäsityksen mukaan. Naisen rooli perheessä on hoitaa lapsia ja käydä kirkossa. Naisella on oikeus käydä koulua, tyttöjen ja naisten lukutaito onkin parempi kuin pojilla ja miehillä. Monet naiset valmistuvat yliopistosta, mutta heille ei ole tarjolla koulutusta vastaavaa työtä. Naisen on siis mahdollista kouluttautua ja käydä työssä, mutta perheen- ja lastenhoito on naisen vastuulla ja tähän on vaikea yhdistää kokopäiväistä työssäkäyntiä. Lisäksi työnantajalla on oikeus tehdä raskaustesti ennen naisen työhönottoa!

Kertoessani suomalaisen naisten saavutuksista ja mahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa huomasin, kuinka kaukana etelämpänä asuvat sisaret ovat tasa-arvosta. Hämmästyttävää oli todeta, kuinka suuri rooli uskonnolla on naisten oikeuksien saavuttamisessa. Uskonnolla vaikutetaan asenteisiin ja mielipiteisiin. Portugali ja Suomi ovat kristittyjä maita, mutta katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon näkemykset naisen asemasta eroavat huomattavasti toisistaan. Lutherin reformaatio auttoi naisia eteenpäin itsenäistymisen tiellä. Kansankieli tuli oppikieleksi ja ajan myötä myös tytöille tuli mahdollisuus päästä kouluun ja opintielle. Koulutuksen kautta moni ala on avautunut myös naisille, myös papinvirka.

Ongelmat kaikissa neljässä maassa olivat samoja, mutta eri asteisia. Perheväkivalta ja naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä ovat yhteisiä kaikissa maissa Työn ja perheen yhteensovittaminen kiinnosti erityisesti isäntämaata Ranskaa, jossa äitiys- ja perhevapaita koskeva lainsäädäntö on samankaltainen Suomen kanssa. Lapset aloittavat koulunkäynnin Ranskassa nuorempina kuin Suomessa. Siellä naisten osa-aikatyöt ovat yleisiä, sillä työn ja perheen yhteensovittaminen merkitsee sitä, että naisilla on päävastuu kodin ja lastenhoidosta.

Suomalainen tasa-arvosuunnittelu ja tasa-arvo-ohjelmat kiinnostivat tilaisuuksiin osallistunutta ranskalaista yleisöä. Sainkin vastata moniin kysymyksiin, joista tärkeimmäksi nousi, kuinka tähän on Suomessa päästy. Kerroin, että suomalaiset naiset ovat olleet vahvoja ja tehneet työtä kodissa ja sen ulkopuolella. Suomalaiset naiset ovat järjestöissä liittyneet toisiinsa ja muokanneet asennemuutosta lähipiirissä. Ilman suomalaisten miesten tukea tämä ei olisi ollut mahdollista. Tasa-arvotyö parhaimmillaan mielestäni tarkoittaa sitä, että miehet ja naiset tekevät työtä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suomalainen tasa-arvotyö voisi olla yksi tärkeä vientituote Euroopan unionin alueella ja kenties laajemminkin. Jokaisen maan on löydettävä oma tie tasa-arvon toteutumiseksi. Suomessa saavutetut tavoitteet rohkaisevat toisia maita työhön kohti miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Hyväksi koetuista tavoista ja malleista voidaan soveltaa omaan maahan soveltuvat järjestelmät. Miksi emme siis markkinoisi hyvää kokemustamme tasa-arvotyöstä vientituotteena, kysyntää sille on todella!

Leena Salmensaari
puheenjohtaja

Silja Line tarjoaa yritysalennuksen Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöille

Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Silja Line ovat tehneet sopimuksen, jossa Siljan normaalihintaisia reitti- ja risteilymatkoja hyttipaikkoineen tai kokousristeilyjä tilaavat saavat 10% alennuksen edellä mainituista tuotteista.

Varaukset voi tehdä matkatoimiston tai Siljan kautta. Matkaa varattaessa mainittava asiakasnumero 12555718.

Jäsenjärjestöt tutuiksi

Jäsenjärjestöillä on mahdollisuus maksutta esittäytyä Helvi Sipilä -huoneessa. Varaa aikasi ajoissa, jotta voimme tiedottaa asiasta.

Helvi Sipilä -huonetta on myös mahdollisuus varata jäsenjärjestöjen tilaisuuksiin. Hinta on 20 euroa/kolme tuntia. Huoneeseen on tehty hankintoja ja siellä on ajanmukainen varustus: dataprojektori ja kannettava tietokone dvd:llä sekä piirtoheitin ja valkokangas.

Jäsentiedotteessa on mahdollisuus kirjoittaa esittely järjestöstään. Käytä tätä mahdollisuutta.

Tärkeitä päivämääriä ja merkkivuosia

Tänä vuonna juhlivat seuraavat jäsenjärjestömme:

Suomen Valkonauhaliitto 100 vuotta 22.10.
Kalevalaisten Naisten Liitto 70 vuotta
Naisjuristit 60 vuotta
Naismetsänhoitajat 50 vuotta

Ilmoitattehan tulevat juhlavuotenne toimistolle, jotta saamme ne myös toimintasuunnitelmaan ja toimintakertomukseen. Juhlapäivämäärien ollessa tiedossa ilmoittanette nekin.

Uudet kotisivut www.naisjarjestot.fi

Naisjärjestöjen Keskusliiton uudet kotisivut on avattu. Vanhat sivut www.naisjarjestojenkeskusliitto.fi ovat toiminnassa tämän vuoden loppuun.

Pyydämme lähettämään meille toiminta-ajatuksenne parilla lauseella ilmaistuna. Näin nettisivuilla kävijät saavat paremman käsityksen kunkin jäsenjärjestön toiminnasta. Kiitos niille, jotka ovat nämä jo meille lähettäneet. Pian ne näkyvät sivuillammekin.

Käy tutustumassa uusiin kotisivuihin ja anna palautetta!

Pääsihteerin palsta

Peking plus kymmenen kokous voimaannutti

Naistenasemakomitea kokoontui juhlimaan Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman kymmenvuotista taivalta New Yorkissa 28.2.-12.3. Paikalla oli vahva naisjärjestöedustus myös Suomen virallisessa valtuuskunnassa. NYTKIS-delegaatio oli jakanut paikkansa siten, että ensimmäisellä viikolla oli neljä edustajaa ja toisella viikolla kaksi. Naisjuristien kansainvälisen järjestön edustajana oli koko kahden viikon ajan paikalla NJKL:n hallituksen jäsen Liisa Kiianlinna, joka oli myös virallisessa valtuuskunnassa. Lisäksi valtuuskunnassa oli virkamiesten lisäksi Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja eduskunnan naiskansanedustajien verkoston edustus.

Itse olin paikalla toisen viikon, joten en nähnyt Pekingin asiakirjan uudelleen vahvistamisesta aiheutunutta iloa ensimmäisen viikon päätteeksi. Ensimmäistä kertaa YK:n yleiskokoussali sananmukaisesti tanssi. Syytä olikin, sillä koko viikon oli ilmassa ollut USA:n mahdollinen vetäytyminen ohjelman tukemisesta. USA antoikin lausuman, jossa korosti toimintaohjelman ohjeellista luonnetta (erikoinen tulkinta) ja ettei millään muotoa halua edistää abortin käyttämistä ehkäisykeinona. Naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja oikeus oman kehon hallintaan ovat edelleen kova pala useiden maiden hallituksille.

Toisella viikolla jatkuivat eri maiden pitämät puheet sekä päätöslauselmaneuvottelut. Lähes kaikissa puheissa mainittiin naisiin kohdistuvan väkivallan merkitys tasa-arvon esteenä. Naisten asema konflikteissa, HIV/AIDS, köyhyyden naisistuminen ja tyttöjen ja naisten koulutus puhuttivat. Maat eivät niinkään katsoneet eteenpäin, vaan kertoivat, mitä kaikkea olivat saaneet aikaan kymmenen vuoden aikana. Järjestöjen kertomana totuus kuulosti hieman toiselta.

Mielenkiintoisia olivat paneelit, joita oli seitsemän. Itse seurasin paneelia, joka käsitteli tasa-arvon edistämistä nuorten, naisten ja miesten näkökulmasta. Puhujista vain pari oli oikeita nuoria (vaikka käsite kai nykyään on tosi venyvä), mutta käsittelivät asiaa nuorisojärjestön, alkuperäisnuoren, vammaisnuoren, maahanmuuttajanuorten, nuorisotyöntekijän ja tutkijan silmin.

Panelistit pitivät tärkeänä nuorten mukanaoloa ja huomioonottamista kaikilla elämänaloilla, ei ainoastaan nuorisokysymyksissä. Nuoret ovat tulevia päättäjiä ja heidän tulee harjaantua tehtävään. Stereotyyppiset nais- ja mieskuvat ovat ongelma. Miehen rooli yhteiskunnassa on muutoksen alla, ja miesten tulee muuttua. Jotta tämä saataisiin aikaan, pojille pitäisi puhua heidän kielellään ja mennä paikkoihin missä pojat toimivat - vaikka urheilukentille. Puuttumalla esim. urheiluväkivaltaan voidaan ottaa puheeksi perheissä tapahtuva väkivalta ja muut naista alistavat käytännöt. Pojat on nähtävä kumppaneina ongelmien poistamisessa.

Median luoma naiskuva huoletti myös. Nuori thaimaalainen diplomaatintytär kuvasi ettei nainen enää ole ihminen, vaan vartalonosiensa summa. Kokouksissa upeaa naiskuvaa edustivat afrikkalaiset naiset, vaikka usea oli valitettavasti turvautunut peruukkiin ja nähtävissä oli vähemmän upeita päähineitä ja huiveja.

Seurasin myös hallitusten välisten ja kansainvälisten järjestöjen roolia käsitellyttä paneelia, joka olisi voinut olla mielenkiintoisempikin. Kaikki puhujat kertoivat oman järjestönsä sisäisestä tasa-arvoa edistävästä toiminnasta ja siitä hyödystä mitä työskentely useiden osapuolien kanssa tuottaa. Useimmat totesivat olevansa asioiden edistäjiä ja katalysaattoreita. Varsinainen työ tehdään kussakin jäsenmaassa.

Yleisvaikutelma kokouksesta oli se että jo pelkkä Pekingin toimintaohjelma ja sen seurantakokoukset ovat vaikuttaneet siihen, että maat ovat uudistaneet lainsäädäntöään. Uudet valtiot kuten Timor-Leste olivat perustuslakia laatiessaan tukeutua kansainvälisiin instrumentteihin ja käyttää niitä luodessaan omia kansallisia mekanismejaan ja instituutioitaan.

Suomellakin olisi oppimista monien maiden toimista, missä esimerkiksi viipyy Suomen kansallinen Pekingin toimintaohjelmaa seuraava ohjelma? Taidetaan saada vielä odotella meikäläisen eläkeikään. Toivossa on hyvä elää. Lisätietoja tästä CSW kokouksesta ja muusta YK:sta tehtävästä naistyöstä löytyy www.yk.org/womenwatch.

Leena Ruusuvuori
Pääsihteeri

Liitteenä Hämeenlinnan kevätkokoukseen/järjestöseminaariin liittyen: