|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
||||
|
|
JÄSENTIEDOTE 2/2007 27.2.2007
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 7.3. Muistathan lähettää saamaasi vaaliviestiä eteenpäin!
Ihmissydämen hyviä ominaisuuksia kysytään taas "Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, se on ihmiskunnan kysymys. (…) Naisen työala tulevaisuudessa on laaja, hänen tehtävänsä tärkeä. Mitä vuosisadat, vuosituhannet ovat rikkoneet ja laiminlyöneet, se kaikki tulee hänen korjata ja parantaa." Nämä Minna Canthin sanat vuodelta 1893 ovat ylevät, jopa mahtipontiset, mutta eivät niinkään sisällöltään vanhentuneet. Canth kritisoi sitä, että yhteiskunnallinen elämä ja vaikuttaminen vaativat sellaista henkistä ilmapiiriä, mitä nykyään sanottaisiin koviksi arvoiksi. Canthin unelmana olikin, että "kaikki yhteiskuntalaitokset ovat semmoisiksi saatavat, että ne ihmissydämen hyviä ominaisuuksia kysyvät, vaan huonommille eivät anna tilaisuutta vaikuttaa". Pitkä matka on kuljettu Minna Canthin ajoista tähän päivään, mitä tulee naisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Suomessa naisilla ja miehillä on samat kansalaisoikeudet. Sukupuoli ei ole virallisissa kriteereissä niin este kuin etu. Tilanne ei kuitenkaan Canthin ajoista ole muuttunut siinä, että yhä nykyäänkin melkoisen kovat arvot ovat kunniassa esimerkiksi työelämässä. Tällä asialla on epäsuorasti myös sukupuolivaikutuksia. Käytännössä vaikkapa työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei ole vieläkään riittävän sujuvaa, ja se, kenen työuraan suurimmat vaikutukset perheen perustamisesta aiheutuvat, on useimmiten nainen. Kovien arvojen heijastumaa on osittain myös se, että hoito- ja hoiva-aloista maksetaan vähemmän kuin esimerkiksi teollisuuden palveluksessa. Pienempi palkkaus osuu erityisesti naisiin, joiden hallussa pääasiallisesti nämä työpaikat ovat. Olemme jälleen uuden eduskunnan valinnan ja hallituskauden kynnyksellä. Maaliskuun eduskuntavaalit ovat juhlavaalit: tasan sata vuotta sitten valittiin Suomelle ensimmäinen yksikamarinen eduskunta yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla. Ensimmäiseen eduskuntaan valitut 19 naista olivat maailman ensimmäiset naiskansanedustajat. Nykyään naisia, joita on 51 %:a väestöstä, istuu maamme eduskunnassa 75 eli 38 % kaikista edustajista. Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa kiinnittää seuraavan hallituksen huomion siihen, että yhteiskunnallisten päätösten sukupuolivaikutukset olisivat oikeudenmukaisia. Perhevapaiden kustannusten tasaamista molempien vanhempien työnantajien kesken tulee jatkaa ja yhteiskunnan vastuuta kustannuksista lisätä. Vastuu lapsista, tulevaisuutemme tekijöistä, on yhteinen. Nais- ja miesvaltaisten alojen palkkakuilua pitää kaventaa, missä myös tulopoliittisilla neuvotteluilla on tärkeä asema. Naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseen on saatava lisää resursseja ja koulutusta koko perheen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tasa-arvokysymykset ovat lähtökohdissaan kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta. Naiset ovat eduskunnassa jo sadan vuoden ajan nostaneet aktiivisesti ja pitäneet yllä keskustelua ns. pehmeämmistä arvoista. Linja on ollut hyvä: moni asia on nytkähtänyt oikeudenmukaisempaan suuntaan koko yhteiskunnan kannalta. Naisten äänioikeuden juhlavuonna kannattaa miettiä, olisiko naisehdokas ja toivottavasti tätä kautta myös naiskansanedustaja se, joka pystyisi tehokkaasti ajamaan oikeudenmukaisuuskysymyksiä ja saamaan naisen äänen kuulumaan päätöksenteossa nykyistäkin paremmin.
Sirkka-Liisa Anttila
Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. tapahtuu Mikonkatu 8, Aikatalo, Helsinki, 8.3. kello 14.00 - 15.45 Täyteen tasa-arvoon. NYT. Järjestöt esittäytyvät kello 13.00 alkaen Bristolin aulassa. Kutsu ja ohjelma. Tilaisuutta on mahdollisuus katsoa myös etänä, järjestämisohjeet. Jo perinteeksi muodostunut Kansainvälisen naistenpäivän juhla alkaa kello 16.00 Helsingin yliopiston juhlasalissa. Järjestäjinä Helsingin yliopisto sekä Kansainvälisen naistenpäivän rahasto (NJKL ja UNIFEM). Helvi Sipilä –luento alkaa kello 17.15. Ohjelma liitteenä. Eduskuntavaalit 2007 ÄÄNESTÄ NAISTA Mahdollisuus vaalimainontaan keskusliiton kotisivuilla Meillä on kohta edessämme tärkeät juhlavaalit ja haluamme puoluepoliittisesti sitoutumattomana järjestönä tarjota kaikille jäsenjärjestöihimme kuuluville naisehdokkaille edullisen mahdollisuuden tehdä itseään tunnetuksi laajassa verkostossamme. Naisjärjestöjen Keskusliiton tämän vuoden teemahan on 100 naista eduskuntaan - naiset eduskunnassa 100 vuotta. Kotisivuillamme olevaan Eduskuntavaalit 2007 -sivulle laitettava linkki ehdokkaan omille sivuille maksaa 50 euroa. Tällaista mahdollisuutta ei ole ennen jäsenistöllemme tarjottu ja toivon, että tätä kautta mahdollisimman moni löytää sopivan naisehdokkaan, jotta tavoitteemme 100 naista eduskuntaan täyttyisi jo tänä vuonna. Jäsenjärjestöjen neuvottelupäivät Turussa 13.-14.4.2007, kevätkokous 13.4 klo 18 Järjestyksessään toiset jäsenjärjestöpäivät teemanaan ”Naisen eri roolit” ovat Turussa 13.-14.4.2007. Kevätkokous on Forum Marinumissa perjantaina 13.4 kello 18 alkaen päivien yhteydessä. Illalla on maaherra Rauno Saaren vastaanotto. Huonevarausten takia pyysimme teitä ilmoittamaan 12.2. mennessä naisjarjestot@co.inet.fi tai puh. (09) 494 217, montako osallistujaa järjestöstänne on tulossa ja kuinka moni aikoo yöpyä. Koska vastauksia tuli vähän, on kiintiömme nyt 40 huonetta. Kaikki varmasti mahtuvat mukaan, jos osa yöpyy kahden hengen huoneissa. Naisjärjestöjen Keskusliitto maksaa virallisten kokousedustajien kulut. Muut maksavat hotelliyöpymisen (85 - 95 euroa yö) sekä kokousmaksun 38 euroa (sisältää ateriat ja kahvit). Matkan Helsingistä pyrimme järjestämään bussikuljetuksena, joten se on osallistujille maksuton. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tulevat sähköpostitse ja seuraavassa jäsen-tiedotteessa. Ainakin seuraavat työryhmät järjestetään: Työn ja perheen yhteensovittaminen, naiset ja siviilikriisinhallinta sekä naisiin kohdistuva väkivalta. Suomen Lottaperinneliitto esittäytyy to 22.3. kello 17.00 Helvi Sipilä –huoneessa 15-vuotisjuhlavuotensa merkeissä. Tervetuloa tutustumaan Suomen Lottaperinneliiton toimintaan. Opetusneuvos Raili Malmberg alustaa aiheesta: ”Miten voin rakentaa itselleni henkisen turvaverkon”. Mukaan mahtuu 20 henkeä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset irma.tornstrom@suomenlottaperinneliitto.fi. Tee järjestösi tutuksi laajalle naisverkostolle Jäsenjärjestöillä on mahdollisuus maksutta esittäytyä Helvi Sipilä -huoneessa. Varaa aikasi ajoissa, jotta voimme tiedottaa asiasta. Edullinen kokoustila käytössäsi Helsingin keskustassa Helvi Sipilä -huonetta voi myös varata omiin kokouksiin tai tilaisuuksiin, silloin hinta on jäsenjärjestöille 20 euroa (ulkopuolisille 50 euroa). Jäsentiedotteeseen on mahdollisuus kirjoittaa esittely järjestöstään ja liittää mukaan esitemateriaalia. Esittäytymisvuorossa on tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Suomalainen Naisliitto. Naisliitto on Suomen vanhimpia naisjärjestöjä Suomen Naisyhdistyksen, Marttaliiton ja Naisasialiitto Unionin ohella. Suomalainen Naisliitto ry toimii yhteiskunnallisen vaikuttamisen herättäjänä ja vahvistajana perustajajäsenensä kansanedustaja, johtaja Lucina Hagmanin ajatusten kannustamana. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Suomalainen Naisliitto ry tukee sääntöjensä mukaisesti naisten henkistä kasvua ja itsensä toteuttamista sekä edistää tasa-arvoa yhdessä muiden naisjärjestöjen kanssa. Päämääriensä saavuttamiseksi Naisliitto ja sen jäsenyhdistykset järjestävät vuosittain seminaareja, luentotilaisuuksia, koulutusta ja virkistystoimintaa seitsemällä paikkakunnalla Suomessa: Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Torniossa ja Vaasassa. Tämä toiminta on sadan vuoden ajan jakanut uusia ideoita ja tietoja sekä toiminut vankkana kansalaiskasvatuksen tukena tuhansille ja taas tuhansille maamme naisille. Juhlavuotenaan Suomalainen Naisliitto järjestää juhlaseminaarisarjan ”Suomalainen nainen yhteiskunnallisena vaikuttajana”. Seminaarisarja alkoi Torniossa 26. helmikuuta 2007 aiheella ”Minna Canthin kestävä yhteiskunnallinen vaikutus”. Helsingin seminaarien aiheina ovat 21.4. ”Lähetyskentiltä europarlamenttiin – Suomalaiset naiset kansainvälisissä tehtävissä” ja 6.10. ”Kotilieden lämmöstä lööppien kuningattareksi – Naistenlehdet naiskuvaa muokkaamassa”. Lisäksi Jyväskylässä järjestetään syksyllä juhlaseminaari otsikolla ”Juurakon Huldasta Neitoperhoon – suomalaisen elokuvan naiskuva”. Lisää tietoa Suomalaisesta Naisliitosta löydät liitteenä olevasta esitteestä. Tärkeitä päivämääriä ja merkkivuosia Tänä vuonna juhlivat seuraavat jäsenjärjestömme:
Svenska Kvinnoförbundet 100 vuotta Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa edelleen suuri ongelma YK nostaa esiin tänäkin vuonna kansainvälisenä naistenpäivänä naisiin kohdistuvan väkivallan ja sen vaikutukset naisten ja koko yhteiskunnan kannalta. Parasta aikaa kokoontuvan YK:n Naistenasema -toimikunnan aiheena New Yorkissa on tyttöihin kohdistuva väkivalta ja syrjintä. Jos tytöt eivät saa kasvaa väkivallasta ja sen uhasta vapaana, millaisia naisia ja äitejä heistä voi tulla. Väkivalta aiheena on sekä globaali että lokaali, sillä Suomella on ollut kyseenalainen kunnia olla tilastojen kärkipäässä, kun puhutaan läntisistä teollisuusmaista. Vuoden 2006 lopulla saimme pitkän odotuksen jälkeen uusintatutkimuksen vuoden 1997 Usko, toivo, hakkaus -kyselytutkimuksesta, joka käsitteli miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa. Olin tutkimuksen seurantaryhmässä ja sain läheltä seurata, kuinka tuskaista aihe on viranomaisille, erityisesti tutkimuslaitokselle. Tuntuu, että nämä tilastot haluttaisiin painaa villaisella. Suomen pitäisi olla tasa-arvon mallimaa ja sen ”vahvat naiset” eivät sovi uhreiksi, mieluiten tällä hetkellä puhutaan naisten harjoittamasta väkivallasta, se on toki kasvanut, mutta edustaa prosentuaalisesti pientä osuutta koko väkivallasta. On nimittäin niin, että nuoria tutkittaessa, tytöt pitivät väkivallan käyttöä tyhmänä, kunpa pojatkin niin ajattelisivat. Edellä mainitsemani tutkimuksen julkaisu viivästyi ja lopulta, kun se julkaistiin nimellä Naisiin kohdistunut väkivalta 2005, siitä tiedotettiin otsikolla: Naisiin kohdistuvan väkivallan määrä entisellään. Niinpä, se on erittäin korkeaa edelleen! Huonoihin uutisiin kuului se, että nuoriin tyttöihin kohdistunut seksuaalinen häirintä on lisääntynyt. Olisiko vihdoin aika puuttua seksistiseen, seksualisoituneeseen ja jopa pornografisoituneeseen mainontaan? Nuorena koetut väkivallanteot ovat muutenkin yllättävän yleisiä, näitä oli 34 prosentilla kyselyyn osallistuneista, suurin osa oli jonkun perheenjäsenen tekemää, isoin prosentti (12% ) isän harjoittamaa. Olisi siis kouluissakin syytä ottaa puheeksi perheessä tapahtuva väkivalta, kun lapsi tai nuori oireilee. Kiusaamistapauksissa joko tekijä tai uhri voi kotona olla väkivallan kohteena tai näkijänä. Suomessahan 200 000 lasta elää perheessä, jossa isä lyö äitiä. Tämä luku tulee siitä,että nykyisessä parisuhteessaan on väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut 20% naisista, 17% oli kokenut fyysistä väkivaltaa. Puolella eronneista naisista oli kokemusta väkivallasta siinä parisuhteessa. Avioerojen lisäännyttyä kahdeksan vuoden takaisesta tutkimuksesta ovat väkivaltaisesti liitossaan käyttäytyneet miehet enenemässä määrin (50% heistä) jatkamassa väkivaltaa, monin eri tavoin häiritsemällä tai uhkailemalla. Lähestymiskieltolaki on osoittautunut enemmän kuin tarpeelliseksi. Työssä tapahtuneessa väkivallassa ja sen uhassa on tapahtunut selvä lisäys kahdeksassa vuodessa. Voi vain kuvitella millaiselta tuntuu, jos sekä kotona että töissä saa pelätä. Väkivalta on ihmisoikeus- ja tasa-arvo-ongelma, terveydellinen, oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Siinäpä sitä onkin tekemistä, kun yritämme tätä ilmiötä moniammatillisesti ehkäistä. Paljon enemmän voisivat kouluviranomaiset asiaan perehtyä, samoin eri ammattioppilaitokset ja yliopistotkin. Asiakokonaisuus pitäisi sisällyttää alan ammatillisiin opintoihin. Jokainen meistä voi myös tehdä jotain väkivallan vähentämiseksi ja uhrien auttamiseksi, siksi laitankin uusimman jäsenjärjestömme Naisten Linjan uunituoreet esitteet tähän liitteeksi. Väkivalta ei ole yksityisasia. Ole valmis kuuntelemaan, kuule, usko ja toimi.
Leena Ruusuvuori
 |
 |
