Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitus järjestäytyi
Keskusliiton hallituksen ensimmäinen kokous pidettiin 16.1. Keskusliiton varapuheenjohtajina jatkavat Tuula Ahola ja Helena Ranta. Talousvastaavana jatkaa Kaisa Kurikka.

Naisten Laiva VI Tallinnaan 5–6.4.2008 ”Tähtihetkiä Tallinnassa”

www.naistenlaiva.fi kotisivut ovat nyt valmiina. Käy katsomassa upea ohjelma ja kohtuulliset hinnat. Esitteen ja varauslomakkeet löydät tämän kirjeen liitteenä sekä myös kotisivuilta. Postita tilauksesi ensi tilassa, sillä nopeimpien kesken arvotaan korupalkintoja.

Yksi seminaarihuone on varattu näyttelypöydille, vapaana on vielä kolme, hinta jäsenjärjestöille on 100 e. Pöydän koko on 175x75x71.

Ota matkalle mukaan ystäviäsi, tulkaa yhdessä rentoutumaan muiden upeiden naisten kanssa!

Puheenjohtajan palsta

Suomalainen ruoka valloittamassa Eurooppaa

Tammikuun puolen välin tienoilla suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria tehtiin tunnetuksi Grüne Woche –messuilla Berliinissä. Erityisen miellyttäväksi tuon tilaisuuden teki se, että maa- ja metsätalousministeriö osallistui kyseisiin messuihin huomattavalla panoksella. Ministeriö koordinoi suomalaisen messuosaston pystyttämistä yhdessä alan sidosryhmien kanssa. Ministeriön oman Laatuketju-hankkeen lisäksi osaston pystyttämistalkoisiin osallistuivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sekä toistakymmentä suomalaista yritystä. Viime vuosina Suomen osallistuminen kyseisille messuille on ollut yksittäisten yrittäjien varassa, mutta tänä vuonna mukaan mentiin oikein rytinällä.

Grüne Woche –messujen painoarvo eurooppalaisilla kuluttajamarkkinoilla ei ole vaatimaton, sillä vuosittain messut keräävät lähes puoli miljoonaa kävijää. Pohjoisen Euroopan merkittävimmällä ruokatapahtumalla on yli 50-vuotinen perinne. Vahva panostus messuihin oli siis tarkkaan harkittua. Suomalainen ruokakulttuuri on "kuoriutumassa munasta", joten näkyvyys tämänkaltaisissa tilaisuuksissa on erittäin tervetullutta. Lisäksi suomalaisella ruualla on Saksassa hyvä imago. Saksalaiset kuluttajat etsivät aktiivisesti vaihtoehtoja teollisille bulkkituotteille ja ovat kiinnostuneita luomusta ja ruuan terveysvaikutuksista. Suomalaisen ruuan viennille tämänkaltainen kysyntä sopii paremmin kuin hyvin.

Suomen messuosastolla suomalaiset ruuantuottajat olivat itse maistattamassa tuotteitaan. Messuvieraat saivat nauttia muun muassa uunituoreista karjalanpiirakoista, jotka kypsyivät messuosastolle rakennetussa uunissa. Lisäksi tarjolla oli poron ja viljapossun lihaa, munia sekä ruis- ja kauraleipää. Autenttisuus oli yksi Suomen messuosaston vahvuuksista.

Panostus messuihin kannatti, sillä Suomen osasto sai valtavan mediahuomion. Kotimaassa useat lehdet uutisoivat suomalaisten panostuksesta messuihin ja kiinnostus heräsi myös poliittisten päättäjien ja berliiniläisten kuluttajien keskuudessa. Suomen osastolla kävi päivittäin tuhansia ihmisiä ja ainakin yhteensä yli 60 median edustajaa ympäri maailmaa tutustui osastoon viikon aikana.

Suomalaisen ruuan markkinointi maailmalla on kiintoisa yhdistelmä suomalaisen omaleimaisuuden nöyrää kunnioittamista ja rohkeaa globaalien markkinamekanismien hyödyntämistä. Suomen osastolla korostuikin suomalaisen ruuan omintakeisuus, puhtaus ja jäljitettävyys. Elintarvikkeiden lisäksi Suomea esiteltiin messuosastolla kiinnostavana matkailumaana.

Kotimaassa ruoka on yhä enemmän hallitustason asia, siitä todistaa mm. syksyllä käynnistetty suomalaisen ruuan edistämisohjelma. Hallitusohjelmaan kirjattu ruokaohjelma on kuuden eri ministeriön yhteisponnistus, joka pyrkii edistämään suomalaista ruokakulttuuria ja virittämään keskustelua ruuan kokonaisvaltaisesta merkityksestä. Näitä tavoitteita vasten on luontevaa kääntää katse yksilöihin ja etenkin meihin naisiin. Suomalaiset naiset ovat avainasemassa vahvan, alueellisen ruokakulttuurin säilyttämisessä ja sen siirtämisessä seuraavalle sukupolvelle.

Lämpimin terveisin,
Sirkka-Liisa Anttila
Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja

Ajankohtaista

Uutisia jäsenjärjestöiltä

Suomen Lottaperinneliitto järjestää seminaarin ”Svärdin Lotasta Lotta Svärdiin” lauantaina 12.4.2008 klo 10.16 Hotelli Arthurissa, Vuorikatu 19, Helsinki.
Esitelmöitsijöinä ovat mm. professori Ohto Manninen aiheenaan ”Suomen sodan merkitys historiassa” ja dosentti Pia Olsson aiheenaan ” Naisten toiminta Vapaussodan aikana”. Seminaariin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Naistenpäivä lähestyy, ohjelmaa tiedossa useana päivänä

Kansainvälinen naistenpäivä sattuu tänä vuonna lauantaiksi, joka on aiheuttanut muutoksen mm. Helvi Sipilä-luennon ajankohtaan, luento pidetään torstaina 6.3. Yhteistyökumppaneina ovat edelleen Helsingin Yliopisto ja Suomen UNIFEM.

Helvi Sipilä luennon pitää tänä vuonna kirjailija Yrsa Stenius ja se pidetään Kansainvälisen naistenpäivän juhlan yhteydessä torstaina 6.3. klo 17.30 Helsingin Yliopiston juhlasalissa. Tilaisuus alkaa kello 16. Luennoijina ministeri Astrid Thors ja professori Leena Palotie.

Valtakunnallinen Naistenpäivän juhla pidetään Bio Rexissä perjantaina 7.3. kello 14.

Tarkat tiedot yllä olevista tilaisuuksista lähetetään jäsenjärjestöille sähköpostitse. Kannattaa myös seurata kotisivujemme toimintakalenteri osiota.

Jäsenjärjestöt tutuiksi

Jäsentiedotteeseen on mahdollisuus kirjoittaa esittely järjestöstään ja liittää mukaan esitemateriaalia.

Edullinen kokoustila käytössäsi Helsingin keskustassa! Helvi Sipilä -huonetta voi varata omiin kokouksiin tai tilaisuuksiin, silloin hinta on jäsenjärjestöille 20 euroa (ulkopuolisille 50 euroa). Huoneeseen mahtuu 15-25 henkeä.

Tärkeitä päivämääriä ja merkkivuosia

Tänä vuonna juhlivat seuraavat jäsenjärjestömme:
Vaikuttajaverkosto Woman 20 vuotta.
Helsingin Saskiat 60 vuotta
Maa- ja Kotitalousnaisten Keskus 75 vuotta

Päivitä yhdistyksesi tiedot. Palauthan viime jäsentiedotteessa lähetetyn jäsentietolomakkeen ensi tilassa.

Naisjärjestöjen Keskusliiton uusi työntekijä, harjoittelijana tammikuusta lähtien aloittanut Sonja Tihveräinen odottaa päivitettyjä lomakkeita, helmikuun alussa laskutamme jäsenmaksut. Ajankohtaiset tiedot tarvitaan, jotta laskujen summa on oikein (porrastettu jäsenmäärän mukaisesti) ja jotta ne tavoittavat oikean henkilön.

Pääsihteerin palsta

Huumorintajuttomia naisia
Arkadianmäellä kuuluu kummia. Meno on äitynyt ihan ämmämäiseksi joidenkin mieskansanedustajien mielestä. Naiset valittavat ihan turhasta, vaikka tuore eduskunnassa tehty tutkimus osoittaa, että lähes 30 prosenttia eduskunnan työntekijöistä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Tämä on itse asiassa lähes sama luku joka on tullut ilmi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tutkittaessa laajemminkin, vuonna 1997 luku oli 20 % ja vuonna 2005 22 %. Mutta kun kysytään nuorilta naisilta (joita tämä ongelma eduskunnassakin pääasiassa koski), niin joka toinen 18–24-vuotias nainen kertoi tulleensa häirityksi vuoden aikana. Korkeammin koulutetut naiset ovat useammin kohdanneet sukupuolista häirintää kuin matalamman koulutuksen saaneet. Voi olla, että korkeammin koulutetut tunnistavat (tai uskaltavat tunnistaa) herkemmin tällaiset tilanteet. ( Lähde: Naisiin kohdistuva väkivalta 2005).

Eduskunta näyttää siis olevan yhtä paha paikka kuin mikä tahansa muu työpaikka. Mutta jotenkin odottaisi, että lainsäätäjät kunnioittaisivat laatimiaan lakeja. Kateeksi ei käy nuoria avustajanaisia, jotka sen pelosta että ura tyssää, eivät uskalla tuoda ilmi häirintätapauksia. Työsuojeluvaltuutettu ja työterveysviranomaiset sekä pääluottamushenkilö ovat oikeita osoitteita tuen hakemiseen, mutta mikään ei kiellä myöskään eduskunnan kansliatoimikuntaa tai eduskunnan puhemiestä toimimasta.

Suomi on yksi harvoja Euroopan maita, jossa seksuaalinen häirintä ei ole rikoslaissa. Teko on kriminalisoitu työsuojelulaissa ja seuraamuksia työnantajalle on tasa-arvolaissa. Työpaikan ulkopuolisessa häirinnässä on oikeuden hakeminen lähes mahdotonta, ellei kyse ole selvästä väkivallasta tai pakottamisesta.

Meillä koskemattomuuden suoja on ollut perinteisesti heikko, seksuaalisen väkivallan kohdalla tilanne on ollut surkea. Käynnissä oleva keskustelu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja tekojen rangaistusasteikosta osoittavat, että kansalaiset eivät ole samaa mieltä lainsäätäjien kanssa siitä miten oikeuslaitos suhtautuu tekojen moitittavuuteen. Lainsäädäntömme on lisäksi kulkenut jälkijunassa: Insestin uhrin rangaistavuus (!) poistui Suomen lainsäädännöstä 1971, Ruotsissa jo 1937.

Olin itse mukana lobbaamassa avioraiskauksen kriminalisointia, se tuli voimaan vasta vuonna 1994 (Ruotsissa 32 vuotta aiemmin). Silloinkin kommentointi oli ala-arvoista. ”Avioliitto on lupalappu kaikkeen toimintaan” oli yksi pahimmista lakivaliokunnan jäsenen argumenteista. No, onneksi laki meni läpi, mutta tapauksia ei oikeuteen tule, vaikka parisuhdeväkivaltatapauksistakin useisiin liittyy seksuaalista väkivaltaa.

Tarvitaan vielä paljon asennemuokkausta ja koulutusta, jotta maailma muuttuisi nais- ja tyttöystävällisemmäksi. Meillä naisjärjestöillä on tärkeä rooli tässä työssä. Keskusliitossa on myös jäsenjärjestöjä, jotka tekevät joka päivä tätä työtä, mm. Naisten Apu Espoossa ry ja Naisten Linja Suomessa ry. Jaksamista heille tässä tärkeässä työssä! Yritetään mekin tehdä osamme.

Leena Ruusuvuori