På svenska In english
Tasa-arvo työtä 90 vuotta Keskustelu

 

Etusivu Tasa-arvo Uutisia Toimintakalenteri Europarlamenttivaalit 2009 Kuntavaalit 2008 100 Vuotta Täysiä Poliittisia Oikeuksia 100 Years of Women’s Voices and Action in Finland Kuvagalleria / Photo Gallery Eduskuntavaalit 2007 Jäsentiedote Hallitus Lausunnot Arkistot Kuvapankki Liitto Tänään Tiedotteet Jäsenjärjestöt Yhteystiedot Kansainvälinen Toiminta Palaute Linkit

[ Jäsentiedote arkisto ]

JÄSENTIEDOTE 5/2008 1.9.2008

Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokous 27.11.klo 18

Keskusliiton syyskokous pidetään torstaina 27.11. klo 18 myöhemmin ilmoitettavassa paikassa.
Kokous on vaalikokous, jossa valitaan neljä hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle kolmivuotiskaudeksi 2009-2011.

Kevätkokouksen valitsema vaalitoimikunta pyytää liitteenä olevassa kirjeessään jäsenjärjestöiltä ehdotuksia hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle. Järjestöt voivat tehdä ehdotuksensa kirjeen mukana lähetetyllä lomakkeella palauttamalla sen toimistollemme 24.10.2008 klo 16.00 mennessä.

Keskusliiton jäsenjärjestöpäivät 24.-25.4.2009 Tampereella

Kolmannen kerran järjestettävät jäsenjärjestöpäivät pidetään ensi keväänä Tampereella. Kevätkokous on perjantaina 24.5. ja seminaariosio työryhmineen lauantaina 25.4.
Seminaaripäivä eli lauantai 25.4. alkaa aamupäivällä pidettävällä toiminnanjohtajien/pääsihteerien neuvottelulla, jonka aikana muille osallistujille järjestetään muuta ohjelmaa. Yhteinen ohjelma alkaa noin kello 10.30, jolloin tarjolla on luentoja koskien naisten ihmisoikeuksia sekä työryhmiä eri aihealueista.

Mikäli haluatte ehdottaa työryhmäaiheita, ottakaa ystävällisesti yhteyttä järjestösihteeri Sonja Tihveräiseen puh.09-494 217 tai toimisto@naisjarjestot.fi

Keskusliitto muuttaa, toimistotilaa tarjolla vuokrattavaksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto on päättänyt muuttaa isompiin tiloihin osoitteeseen Fredrikinkatu 39 C 22. Tiloissa toimii myös Naisten Kulttuuriyhdistys. Uudet tilat ovat suuremmat ja avarammat ja mahdollistavat useamman työpisteen. Luvassa on myös reilusti isompi neuvottelutila.

Lokakuun alusta vapautuu NJKL:N omistama tila Mannerheimintie 40 A 15 (41 neliötä, 2 h ja kk) ja marraskuun alussa vapautuu lisäksi keskusliiton toimitilat Mannerheimintie 40 A 17 (79 neliötä, 3 huonetta ja keittiö)

Tiloja vuokrataan erikseen tai yhdessä, neliöhinta on 17 – 18 euroa.

Tiloista kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä pääsihteeri Leena Ruusuvuoreen sähköpostitse leena.ruusuvuori@naisjarjestot.fi tai puh. 09 494 212 /gsm 050-350 7616.

Puheenjohtajan palsta

HYVÄT NAISJÄRJESTÖTYÖN AKTIIIVIT NJKL:N JÄSENJÄRJESTÖISSÄ, HYVÄT PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT!

Sateinen kesä on kääntynyt nopeasti koleahkoksi syksyksi. Sunnuntaiaamuna tätä kirjoittaessani lämpömittari näyttää vain kahta lämpöastetta Forssan korkeudella. On jälleen aika kaivaa esiin lämpimät syysvaatteet.

Kuntavaaleihin valmistautuminen on täydessä vauhdissa. Tavoitteemme on lisätä naisten edustusta kuntien, kuntayhtymien ja maakuntatason päätöksenteossa. Meille naisjärjestötyön aktiiveille tämä on kova haaste, mutta samalla erinomainen mahdollisuus edistää naisten tasa-arvoa poliittisen päätöksenteon kaikilla areenoilla. Työtä on tehtävä hartiavoimin: joka vaaleissa naisia tulee valituksi kunnanvaltuustoihin vähemmän kuin mitä naisten saama äänimääräosuus ja ehdokaslistojen naisten määrä antaisi odottaa. Vuoden 1984 kuntavaaleista alkaen naiset ovat käyneet vaaliuurnilla ahkerammin kuin miehet, viime vaaleissa jopa lähes 4 prosenttia ahkerammin (naisista äänesti 60,7 % ja miehistä 56,4 %).

Vaaleissa jokaisen puolueen tavoitteena on, että ehdokkaista vähintään puolet olisi naisia. Meidän naisjärjestöaktiivien suurin ponnistus on saada naisia enemmän valituiksi ja saada heidät myös entistä vaativampiin tehtäviin eli kuntien ja maakuntien puheenjohtajistoon. Viime vaalien tuloksen mukaan naisten osuus valtuutetuista on keskimäärin 36,4 prosenttia. Kunnittain osuus vaihtelee 7-60 prosentin välillä. Vähiten naisia on valtuustossa Utsjoella ja eniten Liedossa. Haastan teistä jokaisen loppukiriin kuntavaalien ehdokashankinnassa! Otetaan yhdessä vastuu kuntalaisille tärkeiden peruspalvelujen tulevaisuudesta. Asettumalla ehdokkaaksi jokainen nainen kantaa vastuuta siitä, että meitä naisia on riittävästi ehdokkaana.

Hallitus sai ensi vuoden budjettinsa valmiiksi hyvässä yhteishengessä. Budjetti parantaa kansalaisten ostovoimaa ja työllisyyttä selvästi. Kotimarkkinoiden vahvalla elvyttämisellä voimme selvitä Eurooppaankin jo ulottuvasta talouden taantumasta. Pienen, ulkomaan kaupasta riippuvaisen maan tärkein voimavara on osaaminen ja sen tuotteistaminen. Siksi osaamiseen panostetaan mm. yliopistouudistuksella. Koulutuspaikkoja lisätään etenkin ammatillisen koulutuksen puolella.

Naisten kannalta budjetissa on monia tärkeitä uudistuksia. Kotitalousvähennyksen ylärajan nosto 3000 euroon verovelvollista kohden mahdollistaa ensi vuonna kotitalouksien lämmitysjärjestelmien uusimisen ja energiatehokkuuden parantamisen. Lisäksi kotitalousvähennys mahdollistaa hoito- ja hoivapalvelujen entistä laajemman käytön. Tämä on juuri sitä valinnanvapautta, jota ihmisille on luotava suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Eläkeläiset tulevat käyttämään ostopalveluja yhä enemmän. Ostopalvelujen lisääntyminen ei silti poista kuntien vastuuta peruspalvelujen järjestämisessä. Jatkossakin säilyy tarve tuottaa ihmisille tärkeitä peruspalveluja niin, että ne ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla.

Hallituksen veroratkaisut suosivat pienituloisia, joiden ostovoima on heikoin. Kansalaisten ostovoiman lisäyksen arvioidaan olevan ensi vuonna 3,5 prosenttia. Inflaatio alenee 2,8 prosenttiin. Ruuan ALV alenee lokakuun alussa 17 prosentista 12 prosenttiin, mikä alentaa ruuan hintaa. Tarvitsemme silti tarkkaa hintaseurantaa, jotta kauppa todella siirtää veronalennuksen hintoihin. Verotukseen tehdään rakenteellisia uudistuksia myös niin, että eläkeläispuolisoiden verotus uudistetaan rakenteellisesti vastaamaan enimmillään työtulojen verotusta vastaavaa tasoa. Uudistuksen jälkeen eläkeläisten veroaste ei ole millään tulotasolla tai perhesuhteissa palkansaajaa korkeampi. Tämä on naisille tärkeä askel tasa-arvon tiellä!

Naisjärjestöjen haasteet eivät silti lopu. Erityisen suuren haasteen näen jaksamisessa, itsensä kehittämisessä ja oman terveyden vaalimisessa. Kotitalousvähennys antaa aivan uusia mahdollisuuksia itsestä huolehtimiseen. Rohkaisen teitä arvon naiset asennoitumaan uudelleen ja ottamaan aikaa myös itselle ja tarttumaan hoito- ja hoiva-alan palveluihin. Kokemuksesta tiedän, että siivousapu, puutarhanhoito jne. palvelut tuovat arkeen oivaa helpotusta. Vaihdetaan siis perusteellisempaan siivoukseen varattu aika jatkossa itsestä huolehtimiseen! Näitä kysymyksiä me naiset voisimme yhdistyksissämme jalostaa pidemmälle erilaisten kampanjoiden ja tapahtumien muodossa. Kantaessamme vastuuta yhteiskunnallista asioista, emme saa unohtaa kaikkein tärkeintä eli omasta itsestämme huolehtimista.

Näillä ajatuksilla toivotan teille oikein menestyksellistä syksyä. Muistakaa asettua ehdolle kuntavaaleissa ja houkutella kanssasisaretkin mukaan!

Sirkka-Liisa Anttila
Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja

Ajankohtaista

Kunnallisvaalit 26.10.2008

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE on avannut www.tasa-arvovaalit.fi sivuston. Sieltä löydät tietoa siitä mistä valtuutetut päättävät, miksi kannattaa äänestää ja myös monia hyviä syitä asettua ehdokkaaksi.

Naisjärjestöjen Keskusliitto päivittää tutuksi tulleen Äänestä Naista korttinsa kuntavaaleja varten. Jaamme sitä seuraavan jäsentiedotteemme liitteenä.

Terveiset järjestösihteeriltä:

Raikkaat syysterveiset teille kaikille täältä Mannerheimintieltä! Pian on edessä muutto uusiin toimitiloihimme, mutta sitä ennen ehtii tapahtua vielä monta tärkeää asiaa.

Yksi sellainen on tulevat kuntavaalit. Naisjärjestöjen Keskusliiton vaalitavoitteet löytyvät nettisivujemme Kuntavaalit 2008-osiosta, josta löytyy myös linkkejä muihin kuntavaalisivustoihin. Kannattaa seurata! Nyt kun mediassa on käyty laajaa keskustelua äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen, kannattaa äänestämisestä ja sen kautta vaikuttamisesta keskustella myös kotoa mahdollisesti löytyvän nuorison kanssa. Virikkeitä keskusteluihin löytyy netistä esim. osoitteesta www.valtikka.fi.

Toinen tärkeä ja ajankohtainen asia on 29.9.08 klo 8.45-15.30 järjestettävä Tavoitteena tasa-arvoinen päiväkoti-seminaari eduskuntatalon auditoriossa. Seminaarissa ruotsalainen päiväkodinjohtaja Kajsa Wahlström kertoo Ruotsissa vuonna 1996-2000 toteutetusta varhaiskasvatuksen tasa-arvoprojektista. Wahlström on kehittänyt tasa-arvoista pedagogiikkaa ja kirjoittanut kokemustensa pohjalta kirjan ”Flickor, pojkar och pedagoger”. Myös suomalaisilta varhaiskasvatuksen asiantuntijoilta kuullaan puheenvuoroja.

Seminaarissa pyritään tekemään näkyväksi sukupuoleen liittyviä asenteita ja odotuksia sekä antamaan kuulijoille kuva siitä, miten tasa-arvoa voidaan konkreettisesti kehittää päiväkodin arjessa. Seminaarissa käsitellään monimuotoisuuden huomioivaa tasa-arvokasvatusta ja pohditaan, mitä se tarkoittaa monikulttuurisesta näkökulmasta. Simultaanitulkkaus on saatavilla suomeksi/ruotsiksi aamupäivän ajan.

Seminaari on suunnattu päättäjille, päiväkotien henkilökunnalle ja johtajille, tutkijoille, opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tavoitteena on muodostaa eri tahojen toimijoista tasa-arvotyötä edistävä verkosto. Seminaari on maksuton, mutta eduskunnan turvamääräysten johdosta ilmoittautuminen on välttämätöntä. Ilmoittautumiset viimeistään 11.9.08 osoitteella tane@stm.fi. Lisätietoja saa Tanja Lehtorannalta puh. 050 550 3072 ja www.naisunioni.fi Seminaarin järjestää tasa-arvoasian neuvottelukunta, yhteistyössä mukana myös NJKL.

Kolmas ajankohtainen asia on Tampereella pidettävien järjestöpäivien valmistelu. Olemme parhaillaan suunnittelemassa tapahtuman ohjelmaa, joten nyt on juuri oikea aika esittää toivomuksia ja ehdotuksia luentojen ja työryhmien aiheiksi. Yhdessä tekemällä ja ideoimalla tapahtumasta saadaan varmasti sellainen, että jokainen osallistuja lähtee kotimatkalle inspiroituneena ja hyvillä mielin!

Sonja Tihveräinen
järjestösihteeri
puh. 09 494 217
sonja.tihverainen@naisjarjestot.fi

Jäsenjärjestöt tutuiksi

Tee järjestösi tutuksi laajalle naisverkostolle
Jäsenjärjestöillä on mahdollisuus maksutta esittäytyä Helvi Sipilä -huoneessa. Varaa aikasi ajoissa, jotta voimme tiedottaa asiasta.

Jäsentiedotteeseen on mahdollisuus kirjoittaa esittely järjestöstään ja liittää mukaan esitemateriaalia.

Edullinen kokoustila käytössäsi Helsingin keskustassa! Helvi Sipilä -huonetta voi varata omiin kokouksiin tai tilaisuuksiin, hinta on jäsenjärjestöille 20€ (ulkopuolisille 50€). Huoneeseen mahtuu 15-25 henkeä.

Tärkeitä päivämääriä ja merkkivuosia

Tänä vuonna juhlivat seuraavat jäsenjärjestömme:
Vaikuttajaverkosto WoMan 20 vuotta.
Helsingin Saskiat 60 vuotta
Maa- ja Kotitalousnaisten Keskus 75 vuotta
Kotitalousopettajien Liitto 90 vuotta
Suomen Kosmetologien yhdistys 70 vuotta 11.10.

Pääsihteerin palsta

Maailmanlaajuisesta paikalliseen, miten edistämme naisten oikeuksia

Kaksi ja puoli viikkoa New Yorkissa kuulostaa mahtavalta kokemukselta, ja niinhän se olikin kun hikisessä ja ukkoskuurojen sävyttämässä New Yorkissa osallistuin 26.6-5.7.2008 NYTKIS:n edustajana yhdessä Elina Laavin (Kokoomuksen Naisten Liitto) IWRAW Asia Pacific:n järjestämään koulutukseen ”From Global to Local”: Orientation on the Convention on the Elimination of All Froms of Discrimination against Women (CEDAW) koskien YK:n Naisten kaikkinaisen syrjinnän kieltävää sopimusta, josta Suomessa käytetään lyhyempää Naisten oikeuksien yleissopimus -nimitystä. IWRAW:n (International Women's Rights Action Watch) järjestämä koulutus oli suunnattu meille kansalaisjärjestöjen edustajille, tarkoituksena parantaa valmiuksiamme vaikuttaa CEDAW prosessiin.

CEDAW pähkinänkuoressa
CEDAW sopimus syntyi YK:n naisten vuosikymmenen (1975-1985) vauhdittamana. YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen joulukuussa 1979 ja sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 3.9.1981, jolloin vaadittava vähimmäismäärä, 20 valtiota, oli siihen sitoutunut. Suomi sai valmiiksi ne lainsäädännön tarvittavat muutokset, joita sopimuksen ratifioinnin katsottiin edellyttäneen, 1980-luvun alkupuolella (mm. tasa-arvolaki 1986) ja sopimus voitiin Suomen osalta ratifioida ilman varaumia 4.9.1986. Tällä hetkellä 185 maata on osallisena sopimuksessa. Sopimus on valtioita sitova kansainvälinen ihmisoikeussopimus.

Sopimuksen toteutumista valvoo jäsenvaltioiden edustajista, henkilökohtaisessa ominaisuudessaan toimivista jäsenistä, koostuva Naisten Syrjinnän poistamista käsittelevä komitea (Committee on the Elimination of Discrimination Against Women CEDAW). 23-jäsenisen komitean on määrä kokoontua kaksi kertaa vuodessa tarkastamaan jäsenvaltioiden selvityksiä siitä, miten sopimuksen päämäärien toteuttamisessa on edistytty. Komitea toimii Genevessä YK:n Ihmisoikeuskomissaarin toimiston alaisuudessa (OHCHR) ja kokoontuu vuorotellen Genevessä ja New Yorkissa. Parhaat tiedot käsitellyistä ja tulevista maaraporteista saa komitean edellisen sihteeristön YK:n naisten asioita käsittelevän osaston kotisivuilta: http://www.un.org/womenwatch/daw/cedaw

CEDAW sopimuksen vahvuus on siinä, että se antaa kansainvälisen mandaatin vaatia kotimaassa tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä naisille. Sopimus antaa viitekehyksen naisten aseman edistämisen puolesta tehtävälle työlle samoin kuin konkreettiset käsitteet, kuten mahdollisuuksien tasa-arvo ja tulosten tasa-arvo. Muodollinen tasa-arvo ei riitä, myös tuloksen täytyy olla tasa-arvoinen! Siksi tarvitaan erityistoimia, joilla tasa-arvo saadaan toteutetuksi. Sopimus on valtioita velvoittava ja edellyttää, että kotimainen lainsäädäntö täyttää sopimuksen velvoitteet. Sopimuksen kolme perusperiaatetta ovat tasa-arvo, syrjimättömyys ja valtiollinen velvoittavuus.

Kansalaisjärjestöt on otettu CEDAW prosessiin mukaan esimerkillisellä tavalla, ja niiden panos on merkittävä kullekin raportoineelle maalle annettavien huomioiden/päätelmien ”concluding comments” osalta. Hallitukset luonnollisesti pyrkivät selittämään maansa asiat parhain päin, kun taas kansalaisjärjestöjen - sekä kansainvälisten että kansallisten, raportit antavat paremman kuvan kunkin maan naisten todellisesta tilanteesta ja osoittavat pahimmat kipupisteet naisia koskevan syrjinnän osalta.

Suomen kuulemiseen valmistautuminen
CEDAW on varannut kunkin istuntoviikon maanantai-iltapäivän kuultavien maiden kansalaisjärjestöille, jotta ne voivat esittää suulliset kommenttinsa oman maansa asioihin. Nostimme puheenvuorossamme esiin kuusi aihealuetta: 1) Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen, 2) Naisiin kohdistuva väkivalta ja naiskauppa, 3) vähemmistönaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, 4) työelämän tasa-arvo 5) työn ja perheen yhteensovittaminen sekä 6) tyttöjen tilanne: terveys, koulutus ja stereotypiat. Puhe oli suoraa tykitystä ja paikalla olleet Suomen valtuuskunnan jäsenet saivatkin ehkä ennakkokäsitystä mitä tuleman pitää varsinaisessa kuulemisessa.

Päivää ennen oman maan kuulemista oli kansalaisjärjestöille annettu mahdollisuus järjestää vapaamuotoinen lounastilaisuus komitean jäsenille. Suomen tilaisuuteen osallistui eniten jäseniä, eli 14 paikalla olleesta 22sta. Kiitos siitä kuuluu toisen suomalaisen osallistujan, Elina Laavin tekemälle kutsulle, jossa kutsuttiin kevyelle lounaalle saamaan painavaa tietoa. Tilaisuuteen olimme tehneet lisäpapereita koskien vanhempainvapaita ja vähemmistöjä, lisäksi jaoimme lyhennelmän eli executive summaryn varjoraportista.

Suomen kuulemisessa 9.7. osa komitean jäsenistä kysyi suoraan laatimiamme kysymyksiä, monet puhuivat mm. syrjimättömyyttä koskevien eri lakien yhdistämistä vastaan. Komitean jäsenet ihmettelivät erityisesti sitä miten naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä ei vieläkään olla edistytty, missä viipyivät Irti prostituutiosta -ohjelmat, miksi sovittelua käytettiin väkivaltatapauksissa jne. Vähemmistönaisten, erityisesti saamelaisten ja romanien, asema kiinnosti, samoin erityispalvelujen saatavuus. Komitea olisi halunnut saada tarkkaa tietoa, mutta valitettavasti Suomen 12 hengen valtuuskunnasta sitä ei aina saanut: olisi ollut toivottavaa, että sukupuolinäkökulmaa ja tietoa olisi löytynyt useammalta edustajaltamme. Jäimme kaipaamaan myös ministeritasoista delegaation vetäjää.

Selvästi oli havaittavissa, että ongelmakohtiin kuten väkivallan ehkäisyyn, vähemmistöjen asemaan, palkkaeroihin, segregaatioon, sukupuolisensitiivisen opetuksen kehittämiseen jne. on tarjolla vain sangen lyhytaikaisia projekteja. Pitkäjänteinen työ sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi puuttuu, resursseista puhumattakaan. Suomen saamat kommentit ja parannusehdotukset käsittelevät pääosin näitä aihealueita. http://www2.ohchr.org/english/bodies/cedaw/docs/CEDAW.C.FIN.CO.6.pdf

Koulutuksen anti
IWRAW:n järjestämässä ja maksamassa koulutuksessa opittiin keinoja miten vaikuttaa CEDAW prosessin eri vaiheissa ja erityisesti tässä kuulemisvaiheessa mm. vaikuttamalla komitean jäseniin ja heidän kuulemisissa tekemiin kysymyksiin. Tämä toimikin oivallisena kurssina henkilökohtaisessa lobbaustaidossa. Illat kuluivat uusia papereita valmistellessa, sillä muiden maiden tapaan teimme valmiita kysymyksiä esitettäväksi oman maamme valtuuskunnalle. Poikkesimme siinä muista että räätälöimme ne komitean jäsenten mielenkiinnon mukaisesti. Koulutuksessa olimme saaneet tietoa asiantuntijoiden erityisaloista ja muiden maiden istuntoja seuratessamme teimme muistiinpanoja kysymyksistä.

Saimme tietoa myös YK järjestelmästä yleensä ja naisten aseman edistämisestä YK:n viitekehyksessä sekä CEDAWin asemasta siinä kokonaisuudessa. Suuri anti oli verkostoituminen eri maiden naisjärjestöjen kanssa ja heidän tilanteistaan kuuleminen. Eri maiden viralliset kuulemistilaisuudet olivat tärkeä oppimisen paikka. Jemen on peränpitäjä naisten oikeuksien osalta, eivätkä Nigeria tai Tansaniakaan ole kovin pitkälle päässeet tasa-arvon saralla. Englanti, Islanti ja Suomi käsitettiin pohjoismaisiksi onneloiksi, mutta kuulemisessa tuli näidenkin osalta esille paljon korjattavaa. Slovakia ja Latvia olivat vielä tasolla, jossa muodollistakin tasa-arvoa kaivattiin.

Järjestöjen rooli
Naisten ongelmat ovat yleismaailmallisia ja suurilta osin yhteneväisiä, aste-eroja toki riittää. Kaikkein tärkeimmäksi muodostui kuitenkin sen tajuaminen, että CEDAW on todella konkreettinen väline, jolla voidaan muodollisen tasa-arvon sijaan edistää todellista tasa-arvoa. Kyseessä on jatkuva prosessi, jossa naisjärjestöjen on nyt keskityttävä seurantaan ja koulutukseen. Valmistautuminen seuraavaan kuulemiseen alkaa jo nyt, raportin teko täytyy aloittaa syksyllä 2011. Suomen edustaja professori Niklas Bruun valittiin komiteaan ensi vuoden alusta ja naisjärjestöt käyvät mielellään vuoropuhelua hänen kanssaan.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ottaa naisten ihmisoikeuksien edistämisen käsittelyyn ensi kevään jäsenjärjestöpäivillä, ja kaikki asiasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi!

Leena Ruusuvuori
pääsihteeri