|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
||||
|
|
JÄSENTIEDOTE 6/2008 10.10.2008 Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokous torstaina 27.11.2008 Keskusliiton syyskokous pidetään torstaina 27.11.08 klo 17.30 Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevissa Valion tiloissa. Kokousposti lähetetään järjestöille marraskuun alussa seuraavan jäsenkirjeen mukana. Mikäli yhteystietoihinne on tullut muutoksia, ilmoitattehan niistä toimistollemme mahdollisimman pian, jotta kokousposti löytää ajoissa perille. Syyskokouksen aikataulu on seuraava:
Kokouspaikan osoite on Valio, Meijeritie 6, 00370 Helsinki. Ilmoittautumiset tulee tehdä 21.11. mennessä NJKL:n toimistolle. Syyskokous on vaalikokous, jossa valitaan neljä hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle kolmivuotiskaudeksi 2009-2011. Kevätkokouksen valitsema vaalitoimikunta muistuttaa, että ehdotukset hallituksen jäseniksi tulee jättää edellisen jäsentiedotteen mukana lähetetyllä lomakkeella palauttamalla se NJKL:n toimistolle 24.10.2008 klo 16.00 mennessä. Lomakkeen voi lähettää postissa taikka faksata toimiston numeroon 09 494 617. Keskusliitto muuttaa, toimistotilaa tarjolla vuokrattavaksi Naisjärjestöjen Keskusliitto muuttaa marraskuun aikana isompiin tiloihin osoitteeseen Fredrikinkatu 39 C 22. Tiloissa toimii myös Naisten Kulttuuriyhdistys. Uudet tilat ovat suuremmat ja avarammat ja mahdollistavat useamman työpisteen. Luvassa on myös reilusti isompi neuvottelutila. Lokakuun alusta vapautui NJKL:N omistama tila Mannerheimintie 40 A 15 (41 neliötä, 2 h ja kk) ja marraskuun alussa vapautuu lisäksi keskusliiton toimitilat Mannerheimintie 40 A 17 (79 neliötä, 3 huonetta ja keittiö) Tiloja vuokrataan erikseen tai yhdessä, neliöhinta on 17 – 18 euroa. Tiloista kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä pääsihteeri Leena Ruusuvuoreen sähköpostitse etunimi.sukunimi@naisjarjestot.fi tai puh. 09 494 212 /gsm 050-350 7616. Hyvät Naisjärjestöaktiivit NJKL:n jäsenjärjestöissä, hyvät puheenjohtajat ja sihteerit! Olemme aloitelleet syksyä traagisissa ja hyvin murheellisissa tunnelmissa. Syyskuun 23. päivä Kauhajoella sattuneet koulusurmat ovat järkyttäneet suomalaisia syvästi ja kouraisseet luottamusta kanssaihmisiin ja koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Mitä tässä maassa, joka päällisin puolin näyttää voivan varsin hyvin, on oikein tapahtumassa? Voimattomuus ja hätäännys koulusurmien jälkeen ovat olleet lähes käsin kosketeltavaa. Vastauksia kysymykseen, miksi näin kävi taas, on etsitty ja etsitään vielä pitkään. Kauhajoen tragedia on vyörynyt hyökyaallon lailla yli median. Uutisotsikoiden jälkeen lehtien mielipidesivut täyttyivät kansalaiskirjeistä, asiantuntijoita on haastateltu lehtijuttuihin, tragediaa on käsitelty television ajankohtaisohjelmissa. On hyvä, että koulutragedioiden syistä käydään vilkasta keskustelua. Nyt on korkea aika päästä kiinni niihin kulttuurisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin, jotka tällä tavalla järkyttävät lasten ja nuorten mielenterveyttä. Aselainsäädäntöä on uudistettava, jotta tämänkaltaisilta järkyttäviltä tapahtumilta vältyttäisiin. Mutta sitäkin tärkeämpää on etsiä tragedian perimmäisiä syitä. Surmatöiden tekijä, 22-vuotias nuorimies, ilmoitti motiivikseen ihmisvihan ja vihan koko yhteiskuntaa kohtaan. Muuta motiivia teoille ei ole tutkinnoissa löytynyt. Ihmisen hyvinvoinnin peruskivet muurataan jo varhaisessa lapsuudessa. Vastaavasti narsististen persoonallisuushäiriöiden juuret ovat syvällä lapsuuden kokemuksissa, pettymyksissä ja vaikeudessa käsitellä omia tunteitaan. Tähän tunnetyöhön lapsi ja nuori tarvitsee aikuisen tukea, ehdotonta rakkautta ja välittämistä. Oman elämän hallintaa on mahdotonta saavuttaa ilman huolenpidon kokemusta ja opastusta siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. On sanomattakin selvää, että tällaisen tuen ja välittämisen tarjoamisessa on meillä naisilla mitä tärkein rooli. Tällaiset tragediat osoittavat, että suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva yksilökeskeisyys ja materiaalinen hyvinvointi eivät takaa henkistä hyvinvointia ja emotionaalista turvaa lapsille ja nuorille. Onko yksilöllistyminen mennyt yhteiskunnassamme liian pitkälle? Huomion kerjäämisestä on tullut eräänlainen hyve, mitä media osaltaan ruokkii. Tasapainoinen ihminen ei janoa huomiota hinnalla millä hyvänsä ja osaa sanoa terveellä tavalla myös "ei". Elämään liittyvät vastoinkäymiset oppii sietämään kun lähellä on ihminen, jonka tuella pettymyksiä voi käsitellä ja surra. Meidän aikuisten ja naisten on kannettava tässä vastuuta. Vastuunkantamista on myös se, että lähdemme kuntavaaleissa aktiivisesti äänestämään. Kunnissa on ehdokkaina lukuisia päteviä ja osaavia naisia, joita kannustaan äänestämään. Vaaleissa äänestämällä turvaamme ja vahvistamme naisnäkökulmaa kuntien päätöksenteossa. Ennakkoäänestys kotimaassa tapahtuu 15.–21.10.2008 ja varsinainen vaalipäivä on 26.10.2008. Lämpimin terveisin,
Sirkka-Liisa Anttila Kunnallisvaalit 26.10.2008 Kuten viime jäsentiedotteessa kerroimme, tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE on avannut www.tasa-arvovaalit.fi sivuston, josta löytyy tietoa siitä, mistä valtuutetut päättävät ja miksi kannattaa äänestää. TANE:n kampanjaan kuuluvat myös tyylikkäät tasa-arvovaalit.fi -ostoskassit ja kirjanmerkit, joita voi hakea NJKL:n toimistolta. Kirjanmerkeistä saatte näytteen tämän jäsentiedotteen mukana. Myös Naisjärjestöjen Keskusliitto kampanjoi naisten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Olemmekin päivittäneet tutuksi tulleen Äänestä Naista -korttimme kuntavaaleja varten. Näytekappale lähetetään tämän jäsentiedotteen liitteenä. Kortteja voi tilata lisää toimistoltamme. Pienet määrät lähetämme ilmaiseksi, mutta suuremmista tilauksista otamme mielellämme pienen maksun. Kannattaa toimia nopeasti, sillä vaalipäivä lähestyy!! Terveiset järjestösihteeriltä: Toimisto alkaa hiljalleen täyttyä muuttolaatikoista, mikä muistuttaa edessä olevasta siirtymisestä uusiin toimitiloihin Fredrikinkadulle. Pakkaamalla tavaroita pikkuhiljaa, jää aikaa harkita mitä kannattaa säästää ja mitä heittää pois, mitä viedä kierrätykseen ja mitä liittää arkistoon. Olenkin tämän syksyn aikana päässyt hyvin omakohtaisesti ja käytännönläheisesti tutustumaan Naisjärjestöjen Keskusliiton kirjahyllyihin, mappirivistöihin ja pahvilaatikoissa lymyäviin tavaroihin. Järjestöjen historia on alkanut hahmottua uudella ja syvemmällä tavalla, samoin menneiden (ja myös nykyisten) järjestöaktiivien antaman panoksen merkitys naisjärjestöjen toiminnalle. Olen saanut oppia, että kuluneiden vuosikymmenten aikana on mm. järjestetty monta ikimuistoista tapahtumaa, otettu vastaan monia kansainvälisiä delegaatioita, edustettu järjestöämme seminaareissa ympäri maailmaa ja annettu valtava määrä kantaaottavia lausuntoja. Näistä kaikista on jäänyt toimiston kätköihin jotakin konkreettista: paitsi papereita myös valokuvia, kiitoskirjeitä ja muistoesineitä. Näiden tavaroiden ja niiden siivittämien pohdintojen äärellä tuore järjestösihteeri on tuntenut olonsa varsin juhlalliseksi ja jopa hartaaksi. On hienoa olla osa Naisjärjestöjen Keskusliiton toimintaa. Ajatukseni eivät kuitenkaan ole liikkuneet vain menneissä tapahtumissa, siitä on pitänyt huolen monet mielenkiintoiset seminaarit, joissa olen syksyn mittaan päässyt käymään. Edellisessä jäsenkirjeessä mainostin syyskuun lopussa järjestettyä Tavoitteena tasa-arvoinen päiväkoti -seminaaria, jonka pyrkimyksenä oli tehdä näkyväksi sukupuoleen liittyviä asenteita ja odotuksia sekä antaa kuulijoille kuva siitä, miten tasa-arvoa voidaan konkreettisesti kehittää päiväkodin arjessa. Paikaksi oli alun perin kaavailtu eduskunnan tiloja, mutta suuren suosion vuoksi tapahtuman siirrettiin Hanasaareen, jossa oli käytettävissä iso auditorio. Tilaisuuden pääpuhuja, ruotsalainen päiväkodinjohtaja Kajsa Wahlström, piti hyvin eläväisen ja havainnollistavan esityksen siitä, millaisiin sukupuolirooleihin me tyttöjä ja poikia ohjaamme. Tällainen ohjaaminen ja kannustaminen pienin elein ja sanavalinnoin jää usein aikuiselta itseltäänkin huomaamatta. Tämä varmasti kertoo siitä, kuinka tiukassa meissä istuvat käsitykset siitä, mikä on sopivaa ja ”luonnollista” tytöille ja mikä taas pojille, Wahlströmin sanomana ei ollut vaihtaa sukupuolirooleja tyttöjen ja poikien kesken, vaan laajentaa niitä – lapsille tulisi antaa tilaa kasvaa yksilöinä ilman, että heille tuputetaan aikuisten käsityksiä siitä, millaisia pienten tyttöjen ja poikien ”kuuluu” olla. Seminaariyleisössä oli runsaasti mm. eri kuntien ja päiväkotien edustajia ja uskonkin Kajsa Wahlströmin viesti löytäneen monta innokasta vastaanottajaa. Itsekin kolmen tytön kummitätinä päätin ottaa tarkkailuun oman tapani viestiä lasten kanssa: ensi kerralla en varmastikaan keskity ihastelemaan tyttöjen ihania mekkoja ja suloisia nukkeja, vaan ehdotan jotakin sellaista tekemistä, jossa saa halutessaan olla reipas ja rohkea ja ehkä jopa sotkea vaatteensa. Toki myös vanhempien kanta on otettava huomioon tällaisissa asioissa. Uskon, että tyttöjen ja poikien roolien laajentamalla heille annetaan mahdollisuus kasvaa onnellisemmiksi ja tasapainoisemmiksi yksilöiksi, ja pitkällä aikavälillä se varmasti vaikuttaa samalla tavalla koko yhteiskuntaan mm. purkamalla työelämän segregaatiota. Toinen mielenkiintoinen seminaari, jossa kävin, koski yhdistyslain tarkistamista. Yhdistyslakia ollaan uudistamassa, jotta se vastaisi paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita sekä nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia. Seminaarissa käsiteltiin Oikeusministeriön työryhmän mietinnössään antamia ehdotuksia säännöksistä, jotka antaisivat yhdistyksille mahdollisuuden
Lisätietoa aiheesta on koottu sivustolle www.otakantaa.fi, ja tällä hetkellä aihe löytyy sen etusivulta. Samassa osoitteessa voi myös keskustella aiheesta ja antaa palautetta vastaamalla sähköiseen kyselylomakkeeseen. Ajatuksia voi välittää myös meille, sillä Naisjärjestöjen Keskusliittokin antaa lausuntonsa yhdistyslain uudistamisesta tämän vuoden lopulla. Muistuttaisin vielä huhtikuussa 2009 Tampereella pidettävistä järjestöpäivistä. Tapahtuman ohjelmaa suunnitellaan parhaillaan, joten nyt on juuri oikea aika esittää toivomuksia ja ehdotuksia luentojen ja työryhmien aiheiksi. Voitte kertoa ideoistanne ottamalla minuun yhteyttä puhelimitse taikka sähköpostitse, mutta voitte esittää niitä minulle myös kasvokkain tulevan syyskokouksen yhteydessä! Tapaamisiin! Sonja Tihveräinen järjestösihteeri
Tee järjestösi tutuksi laajalle naisverkostolle Tärkeitä päivämääriä ja merkkivuosia
Tänä vuonna juhlivat seuraavat jäsenjärjestömme:  |
 |