|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
||||
|
|
Kuntavaalit 2008 Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaaliteema on: Kunnallisen päätöksenteon kautta sujuvuutta arkeen
Kunnallisen päätöksenteon kautta sujuvuutta arkeen Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL) haluaa naisten asiantuntemuksen kunnalliseen päätöksentekoon. NJKL haluaa kuntavaalikampanjassaan nostaa esille asioita, joista päätetään kuntatasolla ja jotka koskevat naisia. Tällä NJKL pyrkii nostamaan naisten kiinnostusta kuntavaaleissa äänestämiseen poliittisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona. Teemoja, joista kunnallisvaaliehdokkailta voi kysyä ovat esimerkiksi naisten terveyspalvelut, kouluterveydenhuolto, rokotusohjelmat (HPV), lapsiperheiden ja vanhusten kotipalvelut, lasten päivähoito, tasa-arvon toteutuminen nuorille tarjotuissa liikuntapalveluissa, kirjastopalvelut sekä kunnan budjetin suvaus (sukupuolivaikutusten arviointi). Tarjottujen palveluiden toteuttamisen täytyy lisäksi olla laadukasta, ettei käyttäjä tunne itseään nöyryytetyksi. Naisia ehdokkaiksi
Naiset: turha ujous pois ja rohkeasti mukaan! Kunnallisvaalien yhtenä uutena haasteena ovat kuntaliitosten seurauksena kasvaneet välimatkat. Uudessa tilanteessa on tärkeää, että ehdolla on tuttuja ehdokkaita ja uusia kasvoja laajojen kuntien eri kolkista. On hyvä muistaa myös kuntalakiin vuonna 2006 tehty lisäys, jonka perusteella työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään luottamustehtävien hoitamista varten. Lisäksi kuntalain 42§ perusteella luottamushenkilöille maksetaan ansionmenetyksistä ja kustannuksista, joita luottamustoimen hoitamisen vuoksi aiheutuu, kuten sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä. Naista äänestämään
Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa kuntavaalikampanjallaan vaikuttaa myös äänestysvilkkauteen.
Vaalien jälkeen tasapuolisuutta NJKL haluaa muistuttaa, että tasa-arvon toteutumisesta on huolehdittava myös kunnallisvaalien jälkeen mm. kunnanhallitusten ja lautakuntien muodostamisessa sekä puheenjohtajia valittaessa. Myös kunnallisessa päätöksenteossa, mukaan lukien julkiset hankinnat, on huolehdittava tasa-arvon toteutumisesta ja tasa-arvolain noudattamisesta. NJKL haluaa kiinnittää huomioita naisten alhaiseen osuuteen kunnanvaltuustojen, kunnanhallitusten ja lautakuntien puheenjohtajistoissa. Koko maan keskiarvoon perustuvien lukujen mataluus vuodelta 2002 käy ilmi oheisesta taulukosta:
Vuonna 2002 myös lautakunnan puheenjohtajista naisia oli vain 24,3%. Taustaa naisista kunnallisvaaleista Useimmissa Pohjoismaissa naiset saivat äänioikeuden ensin paikallisella ja sen jälkeen valtakunnan tasolla. Suomi muodostaa kuitenkin poikkeuksen siten, että naiset saivat ensin äänioikeuden eduskuntavaaleissa vuonna 1906, mutta yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisvaaleissa säädettiin vasta vuonna 1917. Naisten osuudet kunnanvaltuustoissa ja eduskunnassa ovat nousseet tasaisesti vuodesta 1945 lähtien, jolloin lukuja ryhdyttiin ensimmäistä kertaa Naisjärjestöjen Keskusliiton vaatimuksesta keräämään. Kehityksen vauhti oli kuitenkin alussa hyvin hidasta:
Suomi on poikkeuksellinen maa siinä, että naiset ovat voimakkaammin valtakunnallisessa politiikassa mukana kuin paikallisissa kunnanvaltuustoissa. Naisjärjestöjen Keskusliitto kannustaa naisia ryhtymään ehdokkaiksi kunnallisvaaleissa ja käyttämään äänioikeuttaan.
 |
 |