|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
||||
|
|
TASA-ARVOVALTUUTETTU TIEDOTTAA Tiedote 24.6.2010 heti julkaistavissa
Tasa-arvovaltuutettu
käyntiosoite: Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomus 2009 on ilmestynyt. Vuonna 2009 tasa-arvovaltuutettu arvioi aiempien vuosien tapaan tasa-arvosuunnitelmia muun työelämävalvonnan yhteydessä ja teki tasa-arvon edistämiseksi työpaikkavierailuja. Tasa-arvovaltuutettu kiinnitti erityistä huomiota tasa-arvosuunnitelmien konkreettisuuteen ja palkkakartoitusten sisältöön. Yhtenä painopisteenä oli ammattikorkeakoulujen oppilaitoksina tekemien tasa-arvosuunnitelmien laadun valvonta. Raskauteen ja perhevapaiden käyttöön liittyvät syrjintäepäilyt olivat edelleen suurin työelämää koskeva asiaryhmä työhönotto- ja palkkasyrjintäepäilyjen jälkeen. Palkkasyrjintäepäilyt tulivat useimmiten julkiselta sektorilta. Tasa-arvovaltuutetulta pyydettiin kannanottoja myös oppilaitosten toiminnasta, muun muassa valintakriteereistä ja sukupuolen perusteella tehdystä käsityöryhmien jaosta. Tavaroihin ja palveluihin liittyviä syrjintäepäilyjä tuli runsaasti. Ne koskivat paitsi kampaamoiden ja ravintoloiden toimintaa myös esimerkiksi vakuutuksia, vain toiselle sukupuolelle kohdennettuja alennuksia sekä vain naisille varattuja erillisvuoroja uimahalleissa ja kuntosaleilla. Transihmiset ottivat kertomusvuonna tasa-arvovaltuutettuun yhtyettä useissa syrjintäepäilyissä sekä muissa asemaansa liittyvissä ongelmissa. Yhteydenotot koskivat muun muassa syrjintää työssä, vakuutuskorvauksia sekä koulu- ja työtodistusten uusimista. Lisätietoja: toimistopäällikkö Anja Nummijärvi, p. 09-1607 3238
Julkaistavissa 19.3.2010 09.00
Kuka johtaa? –elinkeinoelämä ja tasa-arvo Naiset ja miehet ovat melko tasaveroisesti edustettuina politiikan johtopaikoilla, mutta elinkeino-elämässä johtajanaisten määrä on edelleen vähäinen. Tämä ilmenee sukupuolta ja valtaa politiikassa ja elinkeinoelämässä tarkastelleesta laajasta pohjoismaisesta tutkimuksesta. Naisten osuus yksityisten yhtiöiden hallituksissa vaihtelee Pohjoismaissa seitsemästä 36 prosenttiin. Vain Norjassa on tapahtunut ripeää muutosta: kiintiösäännös edellyttää, että kaikkien pörssiin listattujen yritysten hallituksissa on vähintään 40% naisia sekä vastaavasti miehiä. Naisten osuus hallituksissa onkin kasvanut vuoden 2004 yhdeksästä prosentista 36 prosenttiin vuonna 2009. Ruotsissa osuus oli 19% (v. 2008), Tanskassa 10% (v. 2005) ja Islannissa 7% (v. 2007). Pohjoismaisissa valtionyhtiöissä sukupuolijakauma on tasaisempi, mikä johtuu määrätietoisesta kehittämistyöstä. Myös Suomessa valtio on jo vuosien ajan hakenut osin ja kokonaan omistamiensa yritysten hallituspaikoille myös naisia. Tulokset ovat hyviä: valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden hallituksissa naisten osuus on 40%. Yksityisen sektorin yritysten johtopaikoilla naisten osuus kasvaa sen sijaan hyvin hitaasti. Naisten määrä pörssinoteerattujen yritysten hallituksissa on kasvanut neljässä vuodessa 9 prosentista (2004)13 prosenttiin (v. 2008). Vuonna 2009 osuus oli 15% (Tilastokeskus). Vuonna 2009 toteutettu Sukupuoli ja valta -tutkimus kartoitti ja vertasi politiikan ja elinkeinoelämän johtotehtävien sukupuolijakaumia Pohjoismaissa ja itsehallintoalueilla viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimus kartoitti ja arvioi myös maiden käyttämiä tasa-arvopoliittisia keinoja ja niiden tehokkuutta johtajuuden sukupuolirakenteen muuttamiseksi. Naisten menestykseen politiikassa ovat ratkaisevasti vaikuttaneet mm. naisliikkeen aktiivisuus ja tasa-arvopolitiikka. Näiden vaikutus on ollut heikompaa elinkeinoelämässä, jossa tasa-arvokehitys onkin ollut hidasta ja paikoin jopa pysähtynyt. Tutkijat toteavatkin, että yksityisen sektorin hitaan kehityksen syitä tulee selvittää lisää, jotta ongelmiin voidaan tuloksellisesti puuttua. Islannin parlamentti hyväksyi tässä kuussa lain, jonka mukaan kaikkien yli 50 työntekijää työllistävien yhtiöiden hallituksissa tulee noudattaa 40 prosentin sukupuolikiintiöitä. Myös Ruotsissa keskustellaan asiasta vakavasti. Tutkimushankkeen toteutti Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK) Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta. Tiedotustilaisuuden järjestävät tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) ja sosiaali- ja terveysministeriö. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttävät tutkimushankkeeseen osallistuneet tutkija Linda Hart ja Minna Canth -akatemiaprofessori Anne Kovalainen sekä Elinkeinoelämän keskusliitosta johtaja Jukka Ahtela. Tilaisuuden avaa lisensiaatti Sole Molander (TANE) ja päätössanat lausuu erityisavustaja Susanna Korpivaara (OPM). Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Eeva Koskinen (Naistoimittajat ry).
Tiedotustilaisuus perjantaina 19.3.2010 klo 9.00-12.00, Säätytalo, Snellmaninkatu 9, Helsinki
TANE tiedottaa Julkaistavissa 5.11. klo 9.00 MITÄ OSTAA SEKSINOSTAJA? - seminaari prostituutiosta Seksin ostaminen parituksen ja ihmiskaupan uhreilta säädettiin Suomessa vuonna 2006 rangaistavaksi teoksi. Oikeusministeriö antaa tänään torstaina klo 9 selvityksen lain toimivuudesta. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta yhdessä eduskunnan lakivaliokunnan kanssa järjestää seminaarin "Mitä ostaa Seksinostaja? - seminaari prostituutiosta" torstaina 5.11. klo 9.00 eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa. Seminaarin tavoitteena on osallistua laista käytävään keskusteluun sekä käsitellä prostituutiota ihmiskauppaa ja paritusta laajempana yhteiskunnallisena, sukupuolittuneena ja globaalina ilmiönä. Vuoden 2006 lainuudistus oli käänteentekevä kriminalisoidessaan osittain seksin ostamisen. Aiemmin sääntely kohdistui parittajiin ja prostituoituihin. Seksin ostajat sen sijaan on perinteisesti häivytetty näkymättömiksi, eivätkä he ole joutuneet vastuuseen seksin ostosta aiheutuvista negatiivisista seurauksista tai joutuneet juridiseen vastuuseen ilmiön ylläpitämisestä. Ostajia on kuitenkin lukumääräisesti selvästi enemmän kuin prostituoituja. Prostituutio on ilmiönä vahvasti sukupuolittunut. Enemmistö prostituoiduista on naisia, seksinostajista miehiä. Prostituutio on rakenteellisen epätasa-arvon ilmentymä ja ylläpitää osaltaan naisten ja miesten välistä epätasa-arvoista valta-asemaa. Ihmiskaupalla on monia eri muotoja, joiden uhriksi joutumisen riskit ovat erilaisia naisille, miehille, tytöille ja pojille. Prostituution kysyntä lisää erityisesti naisilla ja tytöillä käytävää ihmiskauppaa, joten seksinostajat ovat osaltaan vastuussa ihmiskaupasta. Laista käytävässä keskustelussa on pohdittava, onko seksin oston osittain kieltävä laki riittävä ja tehokas keino estämään prostituutioon liittyvää ihmiskauppaa. Prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö, jolla on välillisiä vaikutuksia myös muihin kuin seksin myyjiin ja ostajiin. Prostituution hyväksyminen kulttuurissa ohjaa ajatteluamme silloinkin, kun emme itse myy tai osta. Onkin aihetta pohtia, edistääkö laki käsitystämme tasa-arvoisen yhteiskunnan toteutumisesta. Seminaarissa julkaistaan VTM Elina Aaltion tutkimus Vapaaksi marginaalista - marginaalista vapautta. Naisliikkeen ja prostituoitujen etuliikkeen kamppailu seksin oston kriminalisoinnista 2002-2006, joka käsittelee Suomen nykyistä prostituutiolainsäädäntöä edeltävää poliittista prosessia. Tilaukset tane@stm.fi Seminaarissa julkaistaan suomeksi tutkija Anne-Maria Marttilan Tavoitteena tasa-arvo. Suomalainen keskustelu rajat ylittävästä prostituutiosta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:37. PDF www.stm.fi
Mitä ostaa seksinostaja?
Aika: torstai 5.11.2009 klo 9.00-12.30, aamukahvi klo 8.30 Puheenjohtajina toimivat kansanedustaja Risto Autio sekä NYTKISin pääsihteeri Tanja Auvinen Ohjelma Klo 8.30 Kahvi
Klo 9.00 Oikeusministeri Tuija Brax: Avaussanat Klo 10.10 Tauko
Klo 10.30 Taitelijat Kristiina Elstelä ja Jussi Tuurna: lauluesitys
Klo 11.45 Keskustelua Klo 12.20 Kansanedustaja Ilkka Kantola: Loppupuheenvuoro Klo 12.30 Tiedotustilaisuus
TANE tiedottaa Helsinki 18.6.2009 TASA-ARVOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA: Jyväskylän yliopiston naistutkimuksen professuurin ja Helsingin yliopiston naisoikeuden professuurin viran täytöt on aloitettava välittömästi Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) luovutti opetusministeri Henna Virkkuselle kannanoton koskien Jyväskylän yliopiston naistutkimuksen ja Helsingin yliopiston naisoikeuden professuurin virantäyttöä. Neuvottelukunta lähettää asiasta myös kirjeen Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen rehtoreille. Jyväskylän yliopiston naistutkimus Jyväskylän yliopiston naistutkimuksen professuurin täyttö on rauennut eikä virkaa ole laitettu uudelleen hakuun. Myös assistentuuri on jätetty täyttämättä. Lehtorin tukena olevan erikoistutkijan virka on täytetty vain syksyksi. Näin ollen on mahdollista, että keväällä 2010 Jyväskylän yliopiston naistutkimuksen laitoksen nykyisestä kolmesta työntekijästä jäljellä olisi vain yksi. Professuurin täyttämättä jättäminen Jyväskylän yliopistossa uhkaa vakavasti opiskelumahdollisuuksia sekä tiedon ja asiantuntijoiden saatavuutta laajalla alueella. Naistutkimuksen opiskelu muuttuisi jyväskyläläisille käytännössä maksulliseksi, sillä he joutuisivat täydentämään opintojaan muissa yliopistoissa. Helsingin yliopiston naisoikeus Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on päätetty julistaa naisoikeuden professorin virka avoimeksi, mutta ei julistaa professorin viransijaisuutta auki usein jopa vuosia kestävän hakuprosessin ajaksi. Naisoikeuden professorin virka on valtakunnallisesti erityisen tärkeä, jotta oikeustieteen alalla voidaan edistää laaja-alaista, sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmasta tehtävää tutkimusta ja opetusta. Perustelluista esityksistä huolimatta oikeustieteellinen tiedekunta ei ole halunnut osoittaa pakollista opetusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin. Naistutkimus/sukupuolentutkimus Suomessa Jokainen naistutkimuksen laitos Suomessa on profiloitunut omalla tavallaan, ja yhdenkin laitoksen heikkeneminen jättää suuren aukon kokonaisuuteen. Naistutkimuksen yksiköt ovat Suomessa pieniä, mutta kansainvälisestikin arvioiden tehokkaita. Naistutkimuksen/sukupuolentutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys on kasvamassa entisestään nykytilanteessa, jossa Suomi osana Euroopan yhteisöä on sitoutunut estämään syrjintää ja valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman kaikessa päätöksenteossaan Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii, että naistutkimuksen opetuksen resurssit turvataan jatkossakin aloittamalla Jyväskylän yliopiston naistutkimuksen professuurin ja Helsingin yliopiston naisoikeuden professuurin viran täytöt välittömästi. Lisätietoja: pääsihteeri Hannele Varsa 050 545 3435 TANE tiedottaa Julkaistavissa 13.5.2009 TASA-ARVOA URHEILUUN Tasa-arvoasian neuvottelukunnan (TANE) europarlamenttivaalisivujen www.tasa-arvovaalit.fi viikon teema on urheilu ja sukupuoli. Monet urheilua koskevat mielikuvat, arvostukset ja asenteet liittyvät sukupuoleen. Tiettyjä urheilulajeja pidetään tyttöjen tai poikien lajeina ja urheilun kautta opitaan erilaisia miehen ja naisen malleja. Toisaalta urheilu mahdollistaa myös sukupuolten perinteisten roolimallien ylittämisen ja yhdessä tekemisen riemun. Parhaimmillaan urheilu luo yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunteita. Liikunnan avulla voidaan myös menestyksekkäästi ehkäistä syrjäytymistä ja ennakkoluuloja eri väestöryhmien välillä. Yhteiskunnan tuleekin taata kaikille tasapuoliset mahdollisuudet liikkua ja urheilla riippumatta sukupuolesta, rodusta, iästä, vammaisuudesta, uskonnosta tai vakaumuksesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai taloudellisesta taustasta. Viikon teematekstit käsittelevät urheilua ja sukupuolta monesta eri näkökulmasta. Teksteissä pohditaan urheilun kasvatuksellista merkitystä, naisurheilua, EU:n urheilun tasa-arvoa käsittelevää Urheilun valkoinen kirja -aloitetta sekä prostituutiota, joka usein lisääntyy suurten urheilutapahtumien aikana. Tasa-arvovaalit.fi -sivuille päivitetään jatkuvasti sekä äänestäjille että ehdokkaille suunnattua tasa-arvotietoa. Viikoittain julkaistaan uusi kolumni ja vaaliviesti. Tämän viikon kolumnisti Oscar Ohlis kirjoittaa prostituutiosta ja ihmiskaupasta. Lue lisää osoitteesta: www.tasa-arvovaalit.fi
Lisätietoja:
TANE tiedottaa Julkaistavissa 6.5.2009 SUKUPUOLINÄKÖKULMA ILMASTONMUUTOKSEEN Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) tasa-arvovaalit.fi -sivuston viikon 18 vaaliteemana on sukupuoli ja ilmastonmuutos. TANE nostaa esiin kolme tärkeää sukupuolinäkökulmaa ilmastonmuutoksessa. Ensinnäkin, molempien sukupuolten edustus ilmastoa koskevassa päätöksenteossa on välttämätön. Toiseksi, ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavalla. Kolmanneksi, miehet ja naiset aiheuttavat ilmastonmuutosta eri tavoin. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ilmastonmuutoksessa on välttämätön. Naiset mukaan ilmastoneuvotteluihin Ilmastonneuvottelujen päätöksenteossa on oltava edustettuna sekä miehiä että naisia tasapuolisesti. Molemmilla sukupuolilla tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus tehdä päätöksiä vastuullisen tulevaisuuden puolesta. Miesten ja naisten erilaiset kokemukset, paikallistuntemus ja tarpeet on sisällytettävä tärkeisiin ilmastoa koskeviin päätöksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavoin Ilmastonmuutoksen suurimmat vaikutukset kohdistuvat köyhimpiin alueisiin ja väestönosiin. Näistä maailman köyhistä 70 % on naisia. Ilmastonmuutos vaikeuttaa ruuan tuotantoa, viljelyä sekä veden ja kotitalousenergian saantia. Nämä tehtävät ovat kehitysmaissa perinteisesti naisten tehtäviä. EU on maailman suurin kehitysavun antaja. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen torjumisessa ja kehitysavussa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen välilliset sukupuolivaikutukset. Luonnonkatastrofeissa menehtyy enemmän naisia kuin miehiä. Esimerkiksi vuoden 2004 tsunamin kuolonuhreista 70-80 % oli naisia. Tämä johtuu pitkälti kulttuurisista olosuhteista sekä naisten heikommasta taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta. Naisten ja miesten erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa Miehet ja naiset vaikuttavat ilmastonmuutokseen eri tavoin esimerkiksi kulutuskäyttäytymisellään. Naiset käyttävät joukkoliikennettä keskimäärin enemmän kuin miehet. Länsimaissa pääasiassa naiset vastaavat päivittäisistä kodinhankinnoista. Naisten tekemillä pieniltä tuntuvilla päätöksillä on suuri merkitys ympäristön kannalta. Euroopan unioni on asettanut korkeat ilmastotavoitteet, joiden saavuttaminen edellyttää korkean tason päätöksiä ja tuekseen arkipäivän ratkaisuja. Euroopan parlamentti päättää siitä, miten kuluttajavalistusta ja ympäristölainsäädäntöä ohjataan. Äänestämällä voimme vaikuttaa siihen, että EU:ssa huomioidaan ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset. On tärkeää, että EU pysyy jatkossakin kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Lisätietoja: www.tasa-arvovaalit.fi
Heidi Hautala, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja 050 511 3129
Julkaistavissa 29.4.2009 Tasa-arvovaalit: viikon teemana moniperusteinen syrjintä Tasa-arvoasian neuvottelukunnan (TANE) europarlamenttivaalisivujen http://www.tasa-arvovaalit.fi viikon teema on moniperusteinen syrjintä. Moniperusteisesta syrjinnästä puhutaan silloin, kun henkilö joutuu syrjinnän kohteeksi monien eri ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi ulkomaalainen vammainen nainen voi joutua syrjityksi sukupuolensa, ulkomaalaistaustansa tai vammansa perusteella. Sivuilla aihetta käsitellään erityisesti Euroopan unionin perspektiivistä. Miten EU:n lainsäädännöllä ja muilla toimenpiteillä voitaisiin puuttua moniperusteiseen syrjintään? Viikon teemateksteissä syrjintää pohditaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, maahanmuuttajien, romanien ja vammaisten näkökulmista. Läpileikkaavana ulottuvuutena on sukupuoli. Syrjintä kohdistuu yleensä eri tavoin paitsi eri vähemmistöihin, myös miehiin ja naisiin vähemmistön sisällä. Sivuille päivitetään jatkuvasti sekä äänestäjille että ehdokkaille suunnattua tasa-arvotietoa. Viikoittain julkaistaan uusi kolumni ja vaaliviesti. Tämän viikon kolumnisti on kansanedustaja Minna Sirnö. Tasa-arvovaalit.fi -sivujen logo ja banneri löytyvät sivujen kuvapankista: http://www.tasa-arvovaalit.fi/media/kuvapankki Logo ja banneri ovat vapaasti ladattavissa tasa-arvoasioita tärkeinä pitävien puolueiden, ehdokkaiden, järjestöjen tai muiden kiinnostuneiden internet-sivuille. Yhdessä voimme tehdä alkukesän vaaleista tasa-arvovaalit!
Lisätietoja:
Julkaistavissa 22.4.2009 TANE: EU:ssa säädettävä direktiivi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) tasa-arvovaalit.fi -sivuston viikon 17 vaaliteemana on naisiin kohdistuva väkivalta. Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, joka on merkittävä este sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiselle. Väkivalta aiheuttaa huomattavia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä seuraamuksia niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Tällä hetkellä EU:ssa ei ole jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä koskien naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. EU on kuitenkin asettanut 2008 laatimissaan suuntaviivoissa kolme suurta tavoitetta tehostaakseen toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Nämä ovat väkivallan torjuminen, uhrien suojeleminen ja tukeminen sekä väkivallantekijöiden rankaisemattomuuden lopettaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tulee EU-tasolla säätää kaikkia jäsenmaita sitova laillinen perusta. Kehotukset ja lyhytaikaiset projektit naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi eivät riitä, on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ehdottaa, että EU:ssa säädetään direktiivi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. EU-lainsäädäntö perusta myös Suomelle Suomi ei ole mallimaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä, toisin kuin helposti uskotaan. Naisiin kohdistuva väkivalta on moniulotteinen ja vakava yhteiskunnallinen ongelma maassamme. Suomessa ei ole laadittu kokonaisvaltaista suunnitelmaa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Useimmat muut EU-maat ovat laatineet toimintasuunnitelmat. Väkivallan uhreihin nähden meillä on turvakoteja aivan liian vähän. Meiltä puuttuu auttava puhelin väkivallan uhreille, mistä apua olisi saatavilla jokaisena päivänä ympäri vuoden. Väkivaltatyön ammattiauttajille ei ole tarjolla järjestelmällistä koulutusta. Suomeen tarvitaan toimivat matalan kynnyksen palvelut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteyteen ollaan perustamassa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön koordinaatioyksikkö, josta löytyy erityisasiantuntemusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Yksikön tehtävänä on tutkia ja kehittää toimenpiteitä lähisuhde- ja perheväkivallan vähentämiseksi, koordinoida osaamista sekä levittää hyviä käytäntöjä. On tärkeää, että tämän yksikön toiminta käynnistetään kunnollisella tavalla ja varmistetaan riittävät resurssit. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä koskeva EU-direktiivi toimisi tärkeänä perustana naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyössä myös Suomessa. Lisätietoja: www.tasa-arvovaalit.fi
Heidi Hautala, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja 050-511 3129
Julkaistavissa 15.4.2009 TAANTUMAN VAIKUTUKSET MIEHIIN JA NAISIIN Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan TANE:n tasa-arvovaalit.fi -sivuston viikon 16 yhtenä vaaliteemana on taloustaantuman sukupuolivaikutukset. Naiset ja miehet kärsivät taantumasta yleensä sen eri vaiheissa ja eri tavoin. TANE nostaa viikon 16 vaaliteemassaan esiin myös kysymykset tasa-arvoisesta vanhempainvapaajärjestelmästä. Työttömyys lisääntyy eri aikaisesti 1990-luvun laman aikana miesten ja naisten työttömyys kasvoi suunnilleen yhtä paljon, mutta ensin kasvoi miesten työttömyys ja myöhemmin naisten. Sama suunta on havaittavissa nykyisessä kehityksessä. Viimeisen vuoden aikana miesten työttömyys on kasvanut selvästi naisten työttömyyttä nopeammin, sillä taantuma on koskettanut ensin miesvaltaisia teollisuudenaloja. Naiset työllistyvät miehiä useammin palvelusektorille ja kuntiin. Taantuman pitkittyessä palveluiden kysyntä heikkenee ja kunnat joutuvat säästämään menoissaan. Tämä johtaa puolestaan naisten työttömyyden kasvuun. Taantuman seuraukset 1990-luvun laman seurauksista miehiä on koskettanut erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja naisia pätkätöiden yleistyminen. Lisäksi monien naisvaltaisten alojen työoloja ei ole vieläkään korjattu lamaa edeltäneelle tasolle, vaan kunnissa tehdyt leikkaukset ovat jääneet pysyviksi. Sosiaaliturvan heikkeneminen ja kuntien säästöt vaikuttavat erityisesti kaikkein pienituloisimpien elämään. Pienen vanhempainrahan, lasten kotihoidon tuen ja pelkän kansaneläkkeen saavat ihmiset ovat yleensä naisia. Talouden kriisi uhkaa EU-alueen kansalaisten hyvinvointia ja se voi uhata myös pyrkimystä sukupuolten tasa-arvoon. Vaikka sosiaali- ja työllisyyspolitiikasta päätetään Suomessa, ohjataan niitä myös EU:n yhteisillä suuntaviivoilla. Sukupuolten tasa-arvo ei ole vain hyvien taloudellisten aikojen ylellisyyttä. Tasa-arvo työpaikalla ja yhteiskunnassa on voimavara, jolla myös työn tuottavuutta voidaan parantaa. Tasa-arvoa vanhempainvapaisiin Euroopan työmarkkinaosapuolet ovat vanhempainvapaata koskevassa neuvottelussa tuoneet esiin äidin ja isän oikeuden vähintään yhden kuukauden vanhempainvapaaseen, joka ei ole siirrettävissä toiselle. Isät käyttävät yleisimmin nimenomaan isille nimettyjä vapaita. Näiden vapaiden lisääminen kasvattaa miesten osallistumista lastensa hoitoon. On tärkeää, että EU:ssa nostetaan esiin kysymykset mahdollisimman tasa-arvoisesta vanhempainvapaajärjestelmästä ja tähän liittyvästä korvausjärjestelmästä.
Lisätietoja: www.tasa-arvovaalit.fi
Julkaistavissa 8.4.2009 TANE: Kansallisten hallitusten nimettävä kaksi komissaariehdokasta, mies ja nainen Nykyisistä EU:n 27 komissaarista kymmenen on naisia. Heistä vain Ruotsin Margot Wallström on kuusihenkisessä puheenjohtajistossa. Euroopan unionin jäsenmailla on valta nimetä komissaariehdokkaat ja siten vaikuttaa komission kokoonpanoon. Ongelmana on ollut, että EU:n jäsenmaat esittävät pääasiassa vain miesehdokkaita. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta esittää, että kansalliset hallitukset nimittäisivät kaksi komissaariehdokasta: miehen ja naisen. Euroopan unionin poliittisessa päätöksenteossa naiset ovat edelleen aliedustettuina. Myös monet vähemmistöryhmät ovat aliedustettuina. Naisten ja miesten tasapuolisempi edustus päätöksentekijöinä turvaa parhaiten tasapuolisuuden päätöksissä. TANE kampanjoi tasa-arvovaalien puolesta Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) avaa 8.4.2009 europarlamenttivaalisivunsa www.tasa-arvovaalit.fi. Sivuilla on tasa-arvotietoa sekä äänestäjille että ehdokkaille. Europarlamenttivaalikampanjassaan TANE tuo esille tasa-arvon eri ulottuvuuksia. Ensimmäinen teema käsittelee tasa-arvoa Euroopan unionin päätöksenteossa. Viikolla 16 sivuilla keskustellaan taantuman sukupuolivaikutuksista ja työelämän tasa-arvokysymyksistä. Sen jälkeen teemana on naisiin kohdistuva väkivalta. Viikolla 18 käsitellään moniperusteista syrjintää, jolla tarkoitetaan useammasta kuin yhdestä syystä johtuvaa syrjintää. Toukokuun alussa aiheena on sukupuoli ja ilmastonmuutos. Sivuilla julkaistaan europarlamenttivaaleihin asti viikoittain uusi kolumni. Ensimmäinen kolumnisti on ulkoministeri Alexander Stubb. Hän kirjoittaa: ”Sukupuolten tasa-arvo nähdään huomattavan usein pelkästään naisten asiana, vaikka tasa-arvon kehittämisellä on positiiviset vaikutukset myös miesten elämään. Tasa-arvo lisää ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia – siksi sen tulee olla kaikkien yhteinen asia.” Euroopan parlamentti on Euroopan unionin ainoa suoraan vaaleilla valittava elin. Suomesta uuteen parlamenttiin valitaan 13 edustajaa. Tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän vastustamiseksi Euroopan parlamentissa on tehtävä jatkuvasti töitä. Äänestyspäivä on sunnuntai 7.6.2009. Ennakkoäänestysaika on 27.5.-2.6.2009.
Lisätietoja: www.tasa-arvovaalit.fi
TASA-ARVOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA: NAISTUTKIMUKSEN ASEMA TURVATTAVA YLIOPISTOUUDISTUKSESSA Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) luovutti opetusministeri Henna Virkkuselle ja tasa-arvoasioista vastaavalle ministeri Stefan Wallinille kannanoton naistutkimuksen asemasta yliopistouudistuksessa. Neuvottelukunta painotti naistutkimuksen opetuksen tärkeyttä koko yhteiskunnalle. Hallitus on asettanut tavoitteekseen naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisen kaikessa päätöksenteossaan. Sukupuolentutkimuksen tuottama tieto on edellytys menestyksellisen tasa-arvopolitiikan toteuttamiselle. Naistutkimus on monitieteinen oppiaine, jolle on ominaista luovuus, monipuolisuus ja kriittisyys. Naistutkimusta opiskellaan paljolti eri tieteenalojen sivuaineena. Tämä tuottaa työelämän eri sektoreille naistutkimuksen asiantuntijoita. Tasa-arvon edistäminen edellyttää kykyä varsin erilaisten päätösten sukupuolivaikutusten arviointiin ja siihen tarvitaan sekä naistutkimuksen tuottamaa tutkimustietoa että naistutkimuksellista koulutusta. Naistutkimuksen yksiköt ovat Suomessa pieniä, mutta kansainvälisestikin arvioiden tehokkaita. Ne ovat määrätietoisuudellaan onnistuneet kehittämään omaa profiiliaan. Naistutkimuksen korkea taso näkyy myös siinä, että naistutkimuksen hankkeet ovat menestyneet hyvin Suomen Akatemian ja erilaisten säätiöiden jakaessa kilpailtua tutkimusrahoitusta. Suomalaistutkijat ovat monipuolisesti osallistuneet alan kansainväliseen yhteistyöhön. Ulkomaisia vierailijaluentoja on ollut paljon, ja suomalaisilla tutkijoilla on ollut kysyntää ulkomailla. Kokonsa puolesta suomalaisten naistutkimusyksiköiden on kuitenkin vaikea kilpailla suurempien oppiaineiden kanssa yliopistojen kovenevassa sisäisessä kamppailussa, jossa strategiseksi painoalueeksi pääseminen on edellytys opetusresurssien turvaamiseksi jatkossa. Tasa-arvopolitiikan tulevaisuuden kannalta on erityisen tärkeää, että naistutkimuksen asiantuntijoita koulutetaan yliopistoissa myös jatkossa. Ilman alan erityisosaamista ei hallituksen tasa-arvotavoitteita ole mahdollista saavuttaa. On varmistettava että yliopistot huolehtivat naistutkimuksen jatkuvuudesta. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että yliopistojen rakenteellisen kehittämisen ohjelman ja uuden yliopistolain sukupuolivaikutukset arvioidaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Lisätietoja: Pääsihteeri Hannele Varsa 050-545 3435
Ministeri Stefan Wallin ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila: Sukupuolisilmälaseilla kohti nykyistä parempia hankkeita Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut sukupuolisilmälasien käyttöön opastavat verkkosivut. Virkamiesten työn tueksi tarkoitetuilla sivuilla on omat osionsa niin lainlaatijalle, talousarvion valmistelijalle, hankkeiden ja ohjelmien toteuttajille kuin tilastojen tuottajille ja käyttäjille. Sukupuolisilmälasien avulla voi tarkastella sitä, miten oma työ kohdistuu ja vaikuttaa naisiin ja miehiin. Verkkosivujen ohjeet ja esimerkit auttavat ratkomaan käytännön ongelmia muun muassa valtionhallinnon hankkeissa. Monet hankkeet koskettavat ihmisten arkipäivää, ja ne voivat vaikuttaa naisten ja miesten elämään eri tavoin. EU:n Progress-ohjelman tuella laadittujen verkkosivujen tavoitteena on auttaa pohtimaan toimenpiteiden vaikutuksia myös sukupuolten kannalta. Näin saadaan selville myös piilossa olevat vaikutukset ja saadaan päätökset oikein kohdennettua. Sukupuolisokeat hankkeet ovat mennyttä aikaa Hallituksen keskeisiä tasa-arvotavoitteita on vahvistaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista kaikissa valtionhallinnon hankkeissa. Jokainen ministeriö on nimennyt hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan 2008–2011 vähintään yhden merkittävän hankkeen, jonka toteutuksessa se ottaa sukupuolinäkökulman huomioon. "Tarkoitus on, että ministeriöt voivat jatkossa hyödyntää näitä kokemuksia myös muissa hankkeissa. Tämä harjoitus edellyttää, että sukupuolinäkökulma on mukana hankkeen alusta lähtien", totesi tasa-arvoministeri Stefan Wallin. "Sukupuolisilmälasien käyttöä esittelevien verkkosivujen avulla pääsee liikkeelle, mutta varsinainen työ tehdään itse hankkeessa. Hankkeissa tulee selvittää naisten ja miesten todelliset elämäntilanteet ja tarpeet. Sukupuolineutraali lähestymistapa ei ole vastaus asiakaslähtöiseen ajatteluun. Nyt tarvitaan toimenpiteitä, jotka kykenevät vastaamaan sekä naisten että miesten tilanteisiin ja tarpeisiin", totesi ministeri Wallin. Kansallinen metsäohjelma 2015 sovittaa päähänsä sukupuolisilmälasit Sukupuolisilmälasien käyttöön ryhtyy myös Kansallinen metsäohjelma 2015, jonka tavoitteena on edistää metsien kestävää käyttöä sekä vahvistaa niiden monimuotoisuutta. Laaja hanke vaikuttaa merkittävällä tavalla kansalaisiin ja sillä voi olla erilaisia vaikutuksia miehiin ja naisiin. "On aika tarkastaa, mitä merkitystä sukupuolella on metsiemme käytön ja niistä saatavan hyvinvoinnin kannalta, pohdiskeli maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Esimerkiksi naisten osuus metsänomistajista kasvaa edelleen, joten pitäisi miettiä saavatko he tietoa, neuvontaa ja koulutusta haluamallaan tavalla. Metsäalan työt ovat enimmäkseen miesten käsissä, mutta naisillekin alalta löytyisi monipuolisesti työtehtäviä ja yrittämisen mahdollisuuksia. Tiedämme myös, että naismetsänomistajat haluavat hyödyntää metsiään usein monipuolisemmin kuin miehet. Metsäohjelmassa sukupuolisilmälaseja hyödynnetään toimenpiteiden ja tilastoinnin kehittämisessä sekä alueellisissa metsäohjelmissa. Metsiä koskevaan päätöksentekoon tarvitaan myös lisää naisia." Lisätietoja antavat: Kansallisen metsäohjelman pääsihteeri Marja Kokkonen, puh. (09) 160 52923, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi ja Sukupuolisilmälasit käyttöön! -hankkeen projektisuunnittelija Reetta Siukola, puh. (09) 160 74003, etunimi.sukunimi(at)stm.fi. Katso www.sukupuolisilmalasit.fi
Tavaroiden tai palvelujen tarjoajien syrjivään menettelyyn halutaan puuttua Hallitus päätti istunnossaan 3. lokakuuta esittää, että Tasavallan presidentti antaisi esityksen laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta eduskunnalle. Esityksellä pantaisiin tehokkaasti täytäntöön neuvoston direktiivi 2004/113/EY. Laki tulisi voimaan 1. tammikuuta 2009. Esityksessään hallitus vahvistaa tasa-arvolain oikeusseuraamuksia, kun tavaroiden tai palvelujen tarjoajat syyllistyvät toiminnassaan syrjintään. Tasa-arvolain hyvitystä ja vastatoimen kieltoa koskevia säännöksiä ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös tavaran tai palvelujen tarjoajaa. Muutosten myötä tavaroiden tai palvelujen tarjoajien syrjivään menettelyyn voidaan puuttua tehokkailla seuraamuksilla, viime kädessä tuomioistuimessa vaadittavalla hyvityskanteella. Loukatulle maksettavan hyvityksen alaraja olisi sama kuin lain muiden syrjinnän kieltojen rikkomisessa, eli 3 000 euroa. Alaraja ei kuitenkaan ole ehdoton ja olosuhteista riippuen velvollisuus suorittaa hyvitystä voidaan kokonaan poistaa. Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on myös jatkossa ohjeiden ja neuvojen avulla yrittää estää havaitsemansa tasa-arvolain säännösten rikkominen. Esityksen tavoitteena on taata yhtenäinen suoja eri syrjintätilanteissa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että työnantajan selvitysvelvollisuus syrjintäepäilytilanteissa palautettaisiin yhtä laajaksi kuin se oli ennen tasa-arvolain muuttamista vuonna 2005. Lisätietoja: ylitarkastaja Pamela Sinclair, puh. (09) 160 74154
Valtiosihteeri Savolainen: Naisten urakehitystä tuettava määrätietoisesti "Naisten urakehitys valtionhallinnossa on viime vuosien aikana ollut kohtuullisen nopeaa. Monessa ministeriössä naisjohtajia on kuitenkin vielä valitettavan vähän. Joissakin ministeriöissä naisia ei ole osastopäälliköinä lainkaan. Ministeriöiden korkeimpien virkojen, kansliapäälliköiden osalta olemme vielä kaukana tasa-arvosta", valtiosihteeri Terttu Savolainen sanoi "Vaimoväestä virkamieseliittiin" -juhlaseminaarissa Säätytalossa Helsingissä maanantaina 1. syyskuuta, jolloin on kulunut tasan 50 vuotta siitä, kun ensimmäinen nainen nimitettiin johtavaksi virkamieheksi. "Lähivuosien aikana avautuu paljon mahdollisuuksia lisätä naisten osuutta korkeimmissa valtionhallinnon viroissa. Valtion virkamiesjohto tulee voimakkaasti vaihtumaan eläköitymisen johdosta. Tämä kuitenkin edellyttää johdonmukaista ja määrätietoista toimintaa naisten urakehityksen edistämiseksi", valtiosihteeri Savolainen sanoi. Valtiosihteeri Savolainen totesi, että hallitus on ryhtynyt suunnitelmallisesti luomaan edellytyksiä naisten paremman urakehityksen toteutumiseksi ja naisjohtajuuden vahvistamiseksi. "Viime keväänä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi asetti työryhmän, jonka tehtävänä on lisätä naisten osuutta sekä hakijoista että nimitetyistä kaikissa valtionhallinnon esimies- ja johtotehtävissä. Työryhmä etsii konkreettisia ehdotuksia naisten parempaan rekrytointiin, koulutukseen ja urasuunnitteluun valtionhallinnossa. Työryhmä antaa tämän vuoden lopulla toimenpidesuosituksensa". "Naisten osuutta korkeimmissa valtionhallinnon viroissa voidaan lisätä tietoisella urasuunnittelulla. Esimiesten tulisi kannustaa naisia osallistumaan koulutusohjelmiin ja luoda naisille mahdollisuuksia hankkia johtamiskokemusta. Johtajuuden arvioinneissa johtamistaitoja ei pitäisi sitoa vuosiin. Monet naiset vetävät projekteja. Käytännössä osoitettua johtamistaitoa edellytettäessä projektijohtamiselle tulisi antaa nykyistä suurempi painoarvo", valtiosihteeri Savolainen sanoi. "Suomi on naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa monessa suhteessa edelläkävijä. Sen lisäksi, että meillä on naispresidentti, myös maan hallituksessa on naisilla enemmistö. Lähivuosien aikana meillä on mahdollisuus ottaa suuria edistysaskeleita tasa-arvotyössä lisäämällä naisten määrää valtionhallinnon korkeimmissa viroissa", valtiosihteeri Savolainen totesi.
Lokakuussa on tasa-arvovaalit! Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) avaa perjantaina klo 12 kunnallisvaalisivunsa www.tasa-arvovaalit.fi. Sivut ovat laaja paketti niin ehdokkaille kuin äänestäjillekin suunnattua tasa-arvotietoa. "Voimme kaikki omalta osaltamme tehdä näistä vaaleista tasa-arvoisemmat kuin koskaan", linjaa sivujen suojelija tasa-arvoasioista vastaava ministeri Stefan Wallin. " Meidän valtuutettumme ja virkamiehemme kunnissa tekevät tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien arkipäivään: ketkä istuvat johtopaikoilla, kuka saa pelata jääkiekkoa ja milloin, ovatko kulkureittimme turvallisia ja valaistuja ympäri vuorokauden, saavatko kaikki perheemme jäsenet tukea, ja kohdellaanko kunnan työntekijöitä tasa-arvoisesti niin palkkauksen kuin työtehtävienkin suhteen", Wallin selittää tasa-arvon merkitystä kunnissa. TANE haluaa nostaa kunnallisvaalikampanjassaan esille tasa-arvon monet ulottuvuudet. Kaikilla kunnan sektoreilla tehdään tasa-arvoon vaikuttavia päätöksiä. Tasa-arvo tulee valtavirtaistaa osaksi kaikkea kunnan päätöksentekoa. Kun päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon päätöksen vaikutukset naisiin ja miehiin, palvellaan kaikkien etua. "Tasa-arvon edistäminen hyödyttää niin naisia kuin miehiäkin, eikä tasa-arvo ole keneltäkään pois. Haluamme kannustaa ottamaan kuntavaaleissa esiin tasa-arvon silmälasit, joiden läpi katsoessa paljastuu, missä tilanteissa naisia ja miehiä kohdellaan eriarvoisesti. Kunnilla on oikeasti valtaa tarttua epäkohtiin ja parantaa ihmisten arkea", muistuttaa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Heidi Hautala. Tasa-arvovaalit.fi-sivuilla esitellään, mitä yksittäinen poliitikko tai kuntalainen voi tehdä tasa-arvon edistämiseksi. Sivuille on mm. koottu paketti kunnan päätösten tasa-arvovaikutuksista eri toimialoilla. Sivuilla on tietoa myös eurooppalaisesta paikallis- ja aluehallinnon naisten ja miesten välisestä tasa-arvon peruskirjasta sekä valmis aloitepohja peruskirjan hyväksymiseksi kunnissa. Sivuilla esitellään lisäksi tasa-arvotilastoja, tasa-arvolain vaikutuksia kuntiin sekä yleistä tietoutta tasa-arvon tärkeydestä. Sivuilla ilmestyy joka viikko vaaleihin asti ajankohtaisen poliitikon kolumni. Kampanjassa lähetetään myös viikoittain tasa-arvon vaaliviestejä, joissa käsitellään eri teemoja tasa-arvon kannalta. Tämän viikon vaaliviesti käsittelee liikuntaa. Kampanja toteutetaan yhteistyössä NYTKIS - Naisjärjestöt yhteistyössä ry:n, Naisjärjestöjen Keskusliiton sekä neuvottelukunnassa edustettujen puolueiden naisjärjestöjen kanssa.
Lisätiedot:
Hallitus päätti uudesta tasa-arvo-ohjelmasta Hallitus edistää tasa-arvoa uuden tasa-arvo-ohjelman myötä. Jokainen ministeriö on valinnut vähintään yhden keskeisen hankkeen, jonka vaikutuksia naisten ja miesten tilanteeseen se arvioi. Suku-puolisilmälasit otetaan käyttöön muun muassa kansallisessa metsäohjelmassa, henkilöliikennelain uudistuksessa sekä urheiluseurojen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksessa. Sukupuolinäkökulma sisällytetään myös kaikkiin hallituksen tärkeimpiin toimiin lainvalmistelusta talousarvioesityksen laadintaan ja toiminnan suunnitteluun. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2008–2011 painopisteet perustuvat hallitusohjelman tärkeimpiin tasa-arvopoliittisiin linjauksiin. Ohjelman painopisteitä ovat muun muassa naisten urakehityksen edistäminen, sukupuolten välisten palkkaerojen kaventaminen, tasa-arvotietoisuuden lisääminen kouluissa ja toimenpiteet, joilla vähennetään työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten töihin. Ohjelmassa ryhdytään konkreettisiin toimiin myös työn ja perheen yhteensovittamisen parantamiseksi sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Hallitus päätti tasa-arvo-ohjelmasta torstaina 17. heinäkuuta. Sukupuolten välisiä palkkaeroja kavennetaan Hallituksen tavoitteena on naisten ja miesten välisten palkkaerojen selkeä kaventaminen tällä vaali-kaudella. Hallitus jatkaa kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa ja tukee työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä toimia sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämiseksi. Hallitus arvioi naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventumista ja työmarkkinajärjestöjen ratkaisuja samapalkkaisuusohjelman näkökulmasta. Myös valtion uusien palkkausjärjestelmien vaikutukset naisten ja miesten palkkoihin selvitetään, jotta palkkausjärjestelmää kehitettäessä osataan ottaa huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Koulut tasa-arvotiedon levittäjiksi Koulut ovat avainasemassa lasten ja nuorten tasa-arvotietoisuuden vahvistamisessa. Sukupuolitietoinen opetus ehkäisee myös työelämän segregaatiota. Tasa-arvo-ohjelma suuntaa toimenpiteitä opettajankoulutuksen ja oppimateriaalin kehittämiseen tästä näkökulmasta. Koulujen tulisi välittää ennakkoluulotonta ja avarakatseista käsitystä siitä, mikä on naisille ja miehille sopivaa ja mahdollista, eikä oppimateriaalin tulisi vahvistaa stereotyyppisiä sukupuolirooleja tekstien tai kuvaston kautta. Uusia keinoja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn tarvitaan systemaattista otetta. Tietoisuus naisten kokemasta väkivallasta ja sen seurauksista on lisääntynyt. Erilaisia toimenpiteitä lainsäädännöstä asennekampanjoihin on tehty. Seurantatietojen mukaan naisiin kohdistunut väkivalta ei kuitenkaan ole vähentynyt vajaassa kymmenessä vuodessa. Uusia ratkaisuja siis tarvitaan. Hallitus on päättänyt laatia yhteistyöohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Se on poikkihallinnollinen ja sen laatimisessa kuullaan kansalaisjärjestöjä. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla www.stm.fi/julkaisut Lisätietoja: johtaja Tarja Heinilä-Hannikainen puh. (09) 160 74494, 050 537 8706 ja projektisuunnittelija Reetta Siukola (valtavirtaistaminen) puh. (09) 160 74003, 050 545 0287
Ministeri Wallin: Naisille annettava mahdollisuus edetä johtajiksi ”Naiset muodostavat lähes puolet suomalaisesta työvoimasta ja ovat keskimäärin koulutetumpia kuin miehet. Tämä ei kuitenkaan näy johtajistossa. Vuonna 2006 vain noin yksi viidesosa johtavassa asemassa työskentelevistä oli naisia. Erityisesti pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus on kasvanut kovin hitaasti”, tasa-arvo-asioista vastaava ministeri Stefan Wallin sanoi avauspuheenvuorossaan Naisten kyvyt käyttöön –keskustelutilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 7. toukokuuta. ”Kevään aikana pidettyjen pörssiyhtiöiden yhtiökokousten tulos on ollut pettymys. Ennakkotietojen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa pysyi lähes ennallaan. Naisten osuus hallituksissa on nykyisellään vain noin 12 prosenttia. Meidän tuleekin seurata kehitystä ja miettiä yhdessä, miten voisimme tilannetta parantaa. Olisiko ehkä syytä tiukentaa pörssiyhtiöiden hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa suositusta, esimerkiksi kirjaamalla naisten osuuden kasvattaminen nimenomaiseksi tavoitteeksi”, ministeri Wallin kysyi. Ministeri Wallin totesi, että yritysten henkilöstöjohto on avainasemassa uusien johtajien rekrytoimisessa. ”Varmaa on, että rekrytointiprosesseja voidaan kehittää. Vielä liian usein kuulemme väitteen, että sopivia tai päteviä naisia on vaikea löytää. Yritykset voivat kuitenkin edellyttää toimeksiannoissaan, että headhunterit tarjoavat listoillaan sekä naisia että miehiä. Rekrytoijat voivat kehittää kykyään arvioida naisia ja miehiä tasapuolisesti. On syytä huomata, että fiksut, avoimet ja tasa-arvoiset rekrytointimenetelmät hyödyttävät varmasti myös miehiä”. Ministeri Wallinin mielestä haasteena on löytää tapoja, joilla pitkäjänteisesti toimien kasvatetaan johtajuuspotentiaalia. ”On syytä tukea aktiivisesti ja päättäväisesti naisten mahdollisuuksia edetä johtajiksi. On vahvistettava organisaatioiden kykyä tunnistaa naisten osaaminen. Naisille on annettava haastavia tehtäviä ja mahdollisuus näyttöihin. Naisten on tietoisesti haettava kokemusta johtajuudesta ja erilaisista tehtävistä yrityksen sisällä. Ei kannata olla liian vaatimaton tai pelätä haasteita. Vain kokemus antaa välineitä lasikattojen ja lasiseinien murtamiseen”. Lisätietoja: erityisavustaja Martina Harms-Aalto, puh. (09) 160 77413, 040 596 0029
Ministeri Katainen ja ministeri Wallin: Nyt otamme sukupuolisilmälasit käyttöön! Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa kaikkien ministeriöiden virkamiehille Sukupuolisilmälasit käyttöön! -esitteen perjantaina 7. maaliskuuta. Esite on yksi pala siinä palapelissä, jolla ministeriö toteuttaa hanketta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Esite antaa virkamiehille eväitä sukupuolinäkökulman huomioon ottamiseen omassa työssä. Sukupuolisilmälasien avulla valtion vuoden 2009 talousarviosta valmistellaan ensimmäinen tasa-arvobudjetti. Tämä edellyttää, että budjettivirkamiehet käyttävät sukupuolisilmälaseja työssään. Valtiovarainministeriö varmistaa, että ministeriöiden virkamiehillä on riittävät edellytykset tähän työhön. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan tukee virkamiesten osaamista silmälasien käytössä. Vuoden 2009 talousarvioehdotusten sukupuolinäkökulma tarkistetaan Se, miten yhteiset varat jaetaan, vaikuttaa naisten ja miesten arkeen. Tämän vuoksi sukupuolinäkökulma on tärkeä, kun talousarvioita laaditaan. Sukupuolinäkökulman tulisi näkyä talousarviossa osana hallinnonalan pääluokkaperusteluja. VM toimittaa STM:n tarkistettavaksi, onko ministeriöiden talousarvioehdotuksissa otettu huomioon sukupuolivaikutusten arviointia koskevat määräykset, totesi valtiovarainministeri Jyrki Katainen uutta esitettä tutkiessaan. Ministeriöt ottavat STM:n arvion huomioon talousarvioehdotusta laatiessaan. Miksi sukupuolisilmälaseja tarvitaan? Kunnon silmälaseissa on kaksi linssiä, toinen miesnäkökulmaa ja toinen naisnäkökulmaa varten. Molempia tarvitaan, jotta kokonaiskuvasta tulee oikeanlainen, sanoi tasa-arvoministeri Stefan Wallin, kun hän sai käteensä sosiaali- ja terveysministeriön uuden esitteen. Jotta vuoden 2009 talousarviosta tulee todellinen tasa-arvobudjetti, on oikea hetki ottaa sukupuolisilmälasit käyttöön. Kun sukupuolinäkökulma on mukana kaikessa valmistelussa, voidaan taloudelliset ja muut voimavarat kohdentaa oikein ja oikeudenmukaisesti. Tämä on myös hyvää taloushallintoa, koska varat kohdennetaan järkevästi. Tästä hyötyy koko Suomi ja samalla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Suomesta ensimmäinen maa, joka arvioi talousarvion sukupuolivaikutukset EU:n Progress-ohjelman tukema Sukupuolisilmälasit käyttöön! -hankkeen myötä toteutetaan vuoden 2008 aikana valtavirtaistamisen koulutuskampanjan kaikissa kahdessatoista ministeriössä. Jokaisessa ministeriössä järjestetään kaksi koulutustilaisuutta, yksi ministeriöiden johdolle ja yksi virkamieskunnalle. Koulutustilaisuuksissa annetaan perustiedot sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta ja sukupuolivaikutusten arvioinnista. Lisäksi hanke tuottaa verkkoon tukimateriaalia. Kun valtion vuoden 2008 talousarviota laadittiin, siinä oli mukana tasa-arvotarkasteluja. Toisin sanoen harjoittelukierros on jo tehty. Hallitusohjelman ja keväällä valmistuvan hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitteet etenevät suurin askelin, kun kaikki ministeriöt ryhtyvät tositoimiin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heidi Hautala kansainvälisen naistenpäivän aattona: YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon julisti viime viikolla naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen kampanjan, joka jatkuu vuoteen 2015. TANEn puheenjohtaja Heidi Hautala haluaa vauhdittaa Suomen kansallista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista toimintaohjelmaa. Suomi on kansainvälisesti sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä, mutta herättää huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan synkillä tilastoilla. Hallituksen tulee kiirehtiä kansallista toimintaohjelmaa, johon kootaan nyt hajallaan olevat toimet. Hyvät esimerkit löytyvät muista Pohjoismaista. TANE on käsitellyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa perustamisestaan saakka. Siitä huolimatta Suomessa ei vieläkään ole tahoa, joka ottaisi siitä kokonaisvastuun. Tarvitaan kattava palvelu- ja tukiverkosto väkivallan uhreille, näkijöille ja tekijöille. Ammatillista osaamista ja lainsäädäntöä on kehitettävä. YK:n lisäksi myös Euroopan neuvosto odottaa Suomen torjuvan meillä poikkeuksellisen yleistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tämän lisäksi Suomen toivotaan osallistuvan kansainväliseen yhteistyöhön ihmiskaupan ehkäisemiseksi. - Onko asenneilmastossamme ja kulttuurissamme jotain sellaista, joka suosii ja jopa hyväksyy väkivallan ongelmien selvittelemiskeinona? Keskittymällä nimenomaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan ei väheksytä muiden ryhmien kokemuksia, vaan tavoitellaan myös tehokkuutta. Esimerkiksi liikenneturvallisuuskampanjoinnissa on oivallettu purkaa maskuliinisuuteen liittyviä haitallisia toimintamalleja ja näin säästetty ihmishenkiä, Heidi Hautala sanoo. Heidi Hautala otti esiin kansainvälisen naistenpäivän päätapahtumassa Helsingissä myös parhaillaan oikeusministeriössä valmisteltavan yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisen. - Sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi on vielä paljon tehtävää. Samalla on tärkeää parantaa esimerkiksi iän, etnisen alkuperän, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän suojaa ja kehittää nyt huonosti toimivaa yhdenvertaisuuslakia. Sukupuoli läpäisee kuitenkin kaikki yhteiskuntaryhmät. Siksi naisten ja miesten tasa-arvoa käsittelevää tasa-arvolakia ei tule sulauttaa muita syrjinnän muotoja käsittelevään yhdenvertaisuuslakiin. Emme saa ottaa sitä riskiä, että sukupuolten tasa-arvo kaventuisi vähemmistökysymykseksi. Tällöin menetettäisiin sukupuolten tasa-arvon yhteiskunnallinen ydin, joka liittyy vallanjakoon, päätöksentekoon ja osallistumiseen, Hautala toteaa.
Tiedote 7.2.2008 STM:n perhevapaakampanja Isän pitämä vanhempainvapaa laskee avioeron riskiä Tukholman yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan avioeron todennäköisyys laskee, jos isä pitää vanhempainvapaata. Kun vastuu kodin töistä ja lapsista jaetaan molempien sukupuolten kesken, parisuhde kohenee ja vanhempien tyytyväisyys lisääntyy. Avioerojen todennäköisyyden ja isien pitämän vanhempainvapaan välinen yhteys on havaittu muun muassa Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa. Ilmiötä on selitetty sukupuoliroolien yleisellä muuttumisella ja perhe-elämään liittyvien odotusten ristiriidoilla. - Naisten täysipainoinen osallistuminen työelämään tarkoittaa, ettei äiti ole useissa perheissä enää päävastuussa kodin ja perheen ylläpidosta. Jos naiset joutuvat huolehtimaan työnsä lisäksi yksin kodista, perheiden sisäiset suhteet kärsivät helposti, sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jouni Varanka kertoo. Suomessa solmitaan vuosittain noin 28 000 avioliittoa. Eroon päättyy puolestaan noin 13 000 avioparia vuodessa. Avioerojen merkittäviä syitä Suomessa ovat Väestöliiton perhebarometri 2003:n mukaan riittämätön tuki puolisolta sekä epätasainen vastuunjako kodin ja arjen tehtävistä. - Eroriski on erityisen suuri silloin, kun lapset ovat pieniä, sanoo Varanka. Koko perhe hyötyy isän jäämisestä vanhempainvapaalle. Jos isä käyttää mahdollisuuden vanhempainvapaan pitämiseen, hän kantaa todennäköisesti suurempaa vastuuta perheen arjesta myös lasten kasvaessa isommiksi. - Kun puolisot jakavat sekä työn että kodin ja perheen tehtävät tasaisemmin, he oppivat asettumaan toistensa asemaan paremmin. Tämä helpottaa ristiriitatilanteiden sovittelua, sanoo Varanka. Vanhempainvapaa lisää miesten hyvinvointia Masennus ja syrjäytyminen uhkaavat eron jälkeen enemmän miehiä, kun taas naiset pääsevät nopeammin takaisin jaloilleen. - Miehille avioerosta selviytyminen on vaikeampaa. Vanhempainvapaan jakaminen onkin erityisen merkittävä tekijä juuri miesten hyvinvoinnin kannalta. Isän osallistuminen vauvan hoitoon lisää isän tyytyväisyyttä perhe-elämään. Ja kun parisuhde voi hyvin, mieskin voi paremmin, Varanka selvittää. Esikoisen syntyessä tullaan isäksi ja äidiksi. Kun kahden ihmisen välisestä suhteesta tuleekin yhtäkkiä perhe, määritellään omat roolit vanhempina ensimmäistä kertaa. - Toisen lapsen kohdalla on jo olemassa toimintamalli hoitovastuun jakamisesta. Siksi juuri ensimmäisen lapsen syntymän jälkeiset kuukaudet ovat tärkeitä isän roolin muotoutumisen ja perheen pitkän tähtäimen hyvinvoinnin kannalta, pohtii Varanka. Lisätietoja:
Oláh, Livia: Gendering Family Dynamics: The Case of Sweden and Hungary
Sosiaali- ja terveysministeriö, ylitarkastaja Jouni Varanka puh. (09) 160 74459
Sosiaali- ja terveysministeriö, viestintäjohtaja Eeva Larjomaa, puh. (09) 1607 4182
Projektipäällikkö Miia Eloranta puh. 020 744 5019 Sosiaali- ja terveysministeriön perhevapaakampanjassa edistetään sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja koulutuksessa pyrkimällä lisäämään isien pitämiä perhevapaita. Hankkeeseen ovat sitoutuneet myös työmarkkinajärjestöt. Tiedotuskampanja rahoitetaan Euroopan sosiaali- ja rakennerahaston (ESR) tuella. Kampanjan toteuttaa helsinkiläinen viestintätoimisto Soprano Oyj. Isyysvapaa on vain isälle tarkoitettu 1-18 arkipäivän vapaa, jonka isä voi pitää äidin kanssa yhtä aikaa eli äitiys- tai vanhempainvapaan aikana. Vanhempainvapaa seuraa äitiysvapaata, joka on 4 kuukauden (105 arkipäivää) mittainen. Noin 6 kuukauden (158 arkipäivää) mittaisen vanhempainvapaan voi pitää kumpi tahansa vanhemmista. He voivat myös jakaa vanhempainvapaan keskenään. Isäkuukausi on vain isälle tarkoitettu 2 viikon ylimääräinen vapaa. Isä on oikeutettu isäkuukauteen, mikäli hän pitää vähintään 2 viimeistä viikkoa vanhempainvapaasta. Lisätietoja www.isyys.net
1.2.2008 julkaistavissa heti Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Heidi Hautala: HYVÄ KÄYTÖS SALLITTU - HÄIRINTÄ KIELLETTY! TANEn puheenjohtaja Heidi Hautalan mukaan viime päivinä käyty keskustelu eduskunnan tasa-arvoselvityksen tuloksista osoittaa tervetulleella tavalla, kuinka tärkeää on saada jokaisen työpaikan lakisääteiset tasa-arvosuunnitelmat toteutettua ja käytäntöä ohjaamaan. Vaikka tasa-arvolakia on vastikään tiukennettu tasa-arvosuunnittelun osalta, asiaa ei oteta suomalaisilla työpaikoilla edelleenkään tarpeeksi vakavasti. Lain mukaan jokaisella yli 30 hengen työpaikalla pitää olla tasa-arvosuunnitelma, ja laiminlyönneistä seuraa sanktioita. - Tasa-arvovaltuutettu tarvitsee valvontaan lisää resursseja. Tasa-arvosuunnitelmien valvonta voisi myös kuulua työsuojelupiirien normaalikäytäntöihin, kun ne tekevät työpaikoille tarkastuskäyntejä, Heidi Hautala ehdottaa. - Eduskuntaa on kutsuttu tasa-arvoilmapiirinsä puolesta tyypilliseksi suomalaiseksi työpaikaksi, vaikka lainsäätäjänä sen tulisi toimia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen edelläkävijänä. Eduskunnan henkilöstökysely osoittaa, että organisaation eriarvoistavat käytännöt ja rakenteet sekä pitkät perinteet suosivat pääasiassa miehiä, eikä ilman nykytilaa kyseenalaistavaa käytännön tasa-arvotyötä muutosta saavuteta kovin helpolla, Hautala arvioi. Jos tasa-arvosuunnitelmia on työpaikoilla ylipäänsä tehty, miksei niitä sitten noudateta? Hautalan mukaan syitä on monia: - Vastuutahoja ei työpaikoilla nimetä, suunnitelmia ei ole laadittu velvoittaviksi eikä niiden toteutumista valvota. Tasa-arvoa ei myöskään ole valtavirtaistettu osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa. Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmiin pitää myös saada vahvat ja selkeät kirjaukset sukupuolisesta häirinnästä ja ahdistelusta, Hautala sanoo. - Jotta tasa-arvosuunnitelmat tulisivat todelliseksi osaksi työpaikkojen henkilöstöhallintoa, on vastuuhenkilöiden nimeämisestä tehtävä sääntö eikä poikkeus. Jokaisella työpaikalla olisi myös oltava kaikkien tiedossa oleva nimetty henkilö, jonka puoleen kääntyä, jos on joutunut sukupuolisen häirinnän kohteeksi. Koska häirinnän käsittely on raskasta myös muille kuin uhrille, on myös asian parissa työskenteleville järjestettävä tuki, sanoo Hautala. - Kuten sukupuolisessa häirinnässä, on myös työpaikan muissa eriarvoistavissa käytännöissä kyse vallasta ja sen väärinkäytöstä. Häirintä on usein prosessi, joka etenee vaiheittain, ja vaikka siihen tartuttaisiinkin, voi asian eteenpäin vieminen pysähtyä kokonaan millä portaalla tahansa. Häirinnän seurauksista maksaa kohteen lisäksi koko työyhteisö ja viime kädessä yhteiskunta muun muassa kohonneina sairauspoissaoloina, työmotivaation laskuna ja tuottavuuden laskulla. Työyhteisön sisälle on luotava ilmapiiri, jossa häirintää sekä ulospäin, että kulissien takana pidetään niin paheksuttavana asiana, että sen paljastuminen tuo enemmän häpeää häiritsijälle kuin häirinnän kohteeksi joutuneelle. Lisätietoja: Heidi Hautala 050-511 3129
Helsinki 1.2.2008 Ministeri Wallin: Tasa-arvolakia ei tarvitse muuttaa ”Keskustelu seksuaalisesta häirinnästä eduskunnassa on nostanut esiin kysymyksen vuoden 1995 tasa-arvolain uudistamistarpeesta siten, että laki koskisi myös kansanedustajia. Olen keskustellut asiasta sekä tasa-arvovaltuutetun että sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön kanssa. Olen ollut yhteydessä myös kaikkien kahdeksan puolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa. Kaikki käymäni keskustelut tukevat johtopäätöstä, ettei tasa-arvolakia tarvitse muuttaa”, sanoo tasa-arvoasioista vastaava ministeri Stefan Wallin. ”Nyt kyseessä olevassa asiassa sekä perustuslaki että tasa-arvolaki velvoittavat myös kansanedustajia”, sanoo ministeri Wallin. ”Perustuslain 6. pykälän tasavertaisuutta koskevat säädökset pitävät sisällään syrjintäkiellon ja velvoittavat edistämään tasa-arvoa. Perustuslain 31. pykälä velvoittaa kansanedustajia käyttäytymään asiallisesti ja arvokkaasti muita loukkaamatta. Lisäksi tasa-arvolain 7. pykälässä on yleinen syrjintäkielto, jolla tarkoitetaan myös seksuaalista häirintää. Nämä säädökset koskevat kaikkia, siis myös kansanedustajia.” ”Tosiasia on myös, että eduskunta tilasi tämän raportin, jossa seksuaalista häirintää käsitellään. Eduskuntaryhmät päättivät jo syksyllä, raporttiin tutustuttuaan, ryhtyä toimenpiteisiin epäasiallisen käytöksen kitkemiseksi eduskunnasta. Käyttäytymissäännöistä sovittiin yhdessä. Lisäksi jokainen eduskuntaryhmä valitsi vastuuhenkilön, johon epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutunut työntekijä voi ottaa yhteyttä. Ainoa uusia asia tässä on nyt, että raportti on puolen vuoden viiveellä noussut julkiseen keskusteluun.” ”Viime viikkojen keskustelu seksuaalisesta häirinnästä on takuuvarmasti vähentänyt sopimatonta ja loukkaavaa käytöstä eduskunnassa. Samanaikaisesti on tärkeää säilyttää suhteellisuudentaju, kun ongelmien ratkaisuista puhutaan. Eduskunnan etu edellyttää, että se huolehtii arvovallastaan sekä työilmapiiristä, johon kuuluvat selkeät käyttäytymissäännöt ja seksuaalisen häirinnän lopettamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Nämä säännöt ovat olleet voimassa jo syksystä lähtien”, sanoo ministeri Wallin. Lisätietoja: erityisavustaja Martina Harms-Aalto puh. 040 596 0029.
Päättäjät uskovat työelämän tasa-arvon kasvuun Vain joka toisen suomalaisen päättäjän mielestä naisilla on yhtä hyvät mahdollisuudet edetä urallaan kuin miehillä. Peräti 85 prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, että tulevaisuuden työelämä takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet molemmille sukupuolille. Organisaatioiden päättäjät uskovat, että tasa-arvo on nousussa työelämässä. Naisten urakehitystä koskevia mielipiteitä kartoittaneeseen kyselyyn vastasi 1 100 ylimmän johdon, keskijohdon sekä henkilöstöjohdon päättäjää yrityksistä ja julkiselta sektorilta. Valtaosa suomalaisista yritysjohtajista on miehiä. Toimitusjohtajista vajaa kymmenes on naisia, hallitusten jäsenistä alle neljäsosa. Päättäjät uskovat silti, että työelämän tasa-arvo vahvistuu tulevina vuosina. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että naisia on tulevaisuudessa keskeisissä ja johtavissa asemissa yhtä paljon kuin miehiä. Vain 8 prosenttia vastaajista uskoo, että naisten osuus asiantuntija- ja johtotehtävissä pysyy tulevaisuudessa ennallaan. ”Kyselyn tulokset kuvastavat päättäjien luottamusta asenteiden muutokseen ja konkreettisiin toimenpiteisiin, joiden avulla työelämästä kehitetään entistä tasa-arvoisempaa. Monissa organisaatioissa on jo käytössä tasa-arvosuunnitelma”, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Päivi Yli-Pietilä. Tasa-arvo lähtee liikkeelle kasvatuksesta Vastaajat tunnustavat kasvatuksen merkityksen. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että tyttöjä kasvatetaan tällä hetkellä työelämän menestyjiksi siinä missä poikiakin. Kuitenkin 95 prosenttia on sitä mieltä, että tyttöjä pitäisi kasvattaa enemmän samalla tavoin kuin poikia. 85 prosenttia uskoo, että tämän päivän pienillä tytöillä on tulevaisuudessa yhtä hyvät mahdollisuudet työelämässä kuin pojilla. Miehet suhtautuvat asiaan vielä hieman naisia optimistisemmin, heistä peräti 91 prosenttia uskoo tyttöjen parempaan tulevaisuuteen. Sosiaali- terveysministeriön naisten urakehitystä tukevaan hankkeeseen liittyvä kysely toteutettiin verkossa toimivassa Soprano eSearch-tutkimusympäristössä 11.–19.10.1007. Lisätietoja:
Helsinki 22.11.2007 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta esittää prostituutiosta irrottautumistyön käynnistämistä - apua myös thai-hierojille Seksin ostaminen ihmiskaupan ja parituksen uhreilta säädettiin rangaistavaksi kesäkuussa 2006. Samassa yhteydessä eduskunta edellytti sellaisia tukitoimia, joilla edistetään prostituoitujen mahdollisuuksia irtautua prostituutiosta ja siirtyä työelämään. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) esittää ohjelmallisen prostituutiosta irrottautumistyön käynnistämistä prostituutioon ajautuneiden naisten ja miesten ihmisoikeuksien edistämiseksi. Exit prostituutio -työtä on tehty mm. Yhdysvalloissa ja muissa Pohjoismaissa. Prostituutioon sekä siihen liittyvään paritukseen ja naiskauppaan liittyy vakavia ihmisoikeus-loukkauksia. Prostituutiosta irrottautumistyön tavoitteena on auttaa näiden loukkausten kohteeksi joutuneita ihmisiä sekä henkisesti että aineellisesti. Tästä lähestymistavasta olisi TANEn mukaan apua myös viime aikoina julkisen huomioon kohteena olleille thai-hierojille. Prostituutio ja sitä ylläpitävät sosiaaliset ja kulttuuriset asenteet juontavat juurensa sukupuolittunei-siin ja syrjiviin valtarakenteisiin. Monet puutteelliseen koulutukseen, sosiaaliturvaan, lasten-suojeluun ja päihdehuoltoon sekä sosioekonomiseen tilanteeseen ja traumaattisiin kokemuksiin liittyvät tekijät voivat johtaa prostituution näkemiseen ainoana vaihtoehtona turvata toimeentulo. Prostituoituna toimiminen ajaa ihmisen usein yhteiskunnan marginaaliin, rajaa hänen vaikutusmahdollisuuksiaan sekä kokemuksiaan omasta toimintakyvystään entisestään. Käytännössä prostituutiosta irrottautuvat naiset ja miehet tarvitsevat mm. asumis-, terveys-, mielenterveys- ja päihdehuollon palveluita, tulkkipalveluita, neuvontaa sosiaalietuuksien hakemisessa sekä oikeudellista apua. Osa tarvitsee kieliopintoja ja työvoimakoulutusta. Näiden palveluiden järjestämisvastuu on kunnilla ja valtiolla. Sopivia tukitoimia järjestävät mm. kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä työvoimatoimisto, mutta toistaiseksi palveluita ei ole kohdennettu erityisesti prostituoiduille. Tarvitaan myös uudenlaisia palveluja kuten intensiivistä, ympärivuorokautista tukea sekä kriisi-, terapia- ja keskusteluapua. Erityisesti parituksen ja ihmiskaupan kohteeksi joutuneet tarvitsevat irrottautumisvaiheessa erikoistuneita turvakotipalveluita. Prostituutiosta irrottautuville on tarkoituksenmukaista perustaa tähän työhön erikoistuneita palveluyksiköitä niihin kuntiin, joissa prostituutiota pääsääntöisesti esiintyy. Yksikössä tulisi olla prostituutioon liittyvää erityisasiantuntemusta ja sen tehtävä olisi koordinoida asiakastyötä kuntien, valtion ja kansalaisjärjestöjen tarjoamien palveluiden välillä.
Lisätietoja:
Ministeri Wallin: Naiset huipulle ”Naisten urakehitystä on tuettava aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Naisten osaaminen on tunnistettava. Naisille on annettava haastavia tehtäviä ja mahdollisuus näyttöihin.” Näin totesi tasa-arvoasioista vastaava ministeri Stefan Wallin Helsingissä torstaina. Hallitus haluaa edistää naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, jotta Suomen kilpailukyky olisi turvattu myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti naisten urakehitystä tukevan viestintähankkeen. Hanke on osa kolmikantaisesti sovitusta samapalkkaisuusohjelmasta. Ministeri Wallin korosti, että naisten osaamista tarvitaan myös talouselämän huippupaikoilla. Suomi haluaa lisätä kilpailukykyään ja tähän tarvitaan sekä naisten että miesten tasavertaista osallistumista työmarkkinoille. ”Meillä ei ole varaa jättää käyttämättä naisten potentiaalia millään elämän alueella, ei myöskään taloudellisessa päätöksenteossa. Poliittisessa päätöksenteossahan tilanne Suomessa näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä ainakin hallituksen ja eduskunnan tasolla”, Stefan Wallin totesi. Ministeri Wallin viittasi puheessaan EVA:n (Elinkeinoelämän Valtuuskunta) teettämään selvitykseen. Sehän osoittaa, että naisten johtamat yritykset ovat keskimäärin noin kymmenen prosenttia kannattavampia kuin vastaavat miesjohtoiset yritykset. Ministerin mukaan naisten etenemismahdollisuuksien nykyistä parempi huomioiminen voi tarjota selvää kilpailuetua yritykselle. Naisten hyvästä asemasta työelämässä voidaan tehdä kilpailuetu Euroopan taloudelle. Ministerin mielestä parhaat voimat ja paras osaaminen on hyödynnettävä. Tästä ovat kaikki yhtä mieltä. Sen sijaan, kun ruvetaan keskustelemaan siitä, minkälaisin keinoin olisi edettävä, jotta naisten määrä talouselämän huipulla kasvaa, ollaan jo montaa mieltä. Naisten etenemistä huipulle edistävät verkostoituminen, mentorointi, vanhakantaisista asenteista luopuminen, avoin nimityspolitiikka ja ennakkoluulottomuus. Kampanjan tunnus on ”Kuinka pitkälle hänellä on oikeus päästä?”. Kysymys esitetään Mtv 3:ssa ja Ylen tv-kanavilla, josta katsojat ohjataan kampanjasivustolle www.mahdollistamenestys.fi. Mtv 3:ssa kampanja näkyy 22.10 - 4.11. ja Ylen tv-kanavilla aikaisemmin. Kampanjasivusto avautuu 11.10.2007. Sivustolla tunnetut suomalaiset kertovat omat näkemyksensä siitä, miten ja millä naisten mahdollisuuksia työelämässä olisi tuettava. Kampanjaa tukevat Tasavallan Presidentti Tarja Halonen ja ministeri Stefan Wallin. Tukemassa ovat myös toimitusjohtaja Matti Alahuhta Kone Oyj:sta ja toimitusjohtaja Satu Huber Finanssialan keskusliitosta sekä eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Heidän lisäkseen 20 henkilöä kertoo tukevat mielipiteensä kampanjasivustolla. Viestintäkampanjaan kuuluvat 14 radio-ohjelmaa lähetetään 15.10. – 11.11.2007 Classic Radiossa, Groove FM:ssä, Radio Suomi POP:ssa ja Metro FM:ssä. Radiohaastattelut voi kuunnella myös kampanjasivustolla. Haastateltavina ovat Leila Mélart, Armi-Liisa Pakarinen, Riitta Vermas, Matti Alahuhta, Stefan Wallin, Sini Merikallio, Petri Rouvinen, Hannele Schroderus, Risto Parjanne, Jaakko Rauramo, Susan Meriläinen, Karita Hokka, Petri Sorvali ja Pasi Anias.
Lisätiedot:
Uusi samapalkkaisuusohjelman seurantaryhmä aloittaa työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut uuden samapalkkaisuusohjelman seurantaryhmän vuosille 2007 – 2011. Korkean tason seurantaryhmän tavoitteena on naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventaminen tällä vaalikaudella. Matti Vanhasen II hallitus on sitoutunut kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelmaan. Uusi seurantaryhmä aloittaa työnsä elokuussa ja jatkaa vuosina 2006 – 2007 toimineen seurantaryhmän työtä naisten ja miesten samapalkkaisuuden toteuttamiseksi. Valtiotieteen maisteri Paavo Lipponen jatkaa myös uuden seurantaryhmän puheenjohtaja. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin toimivat seurantaryhmän varapuheenjohtajina. Samapalkkaisuusohjelman seurantaryhmän jäsenet ovat: työministeri Tarja Cronberg, kansanedustaja Tarja Filatov, puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SAK), työmarkkinajohtaja Markku Jalonen (Kunnallinen työmarkkinalaitos), tutkimusjohtaja Reija Lilja (Palkansaajien tutkimuslaitos), pääjohtaja Kirsi Lindroos (Opetushallitus), valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto (VM), puheenjohtaja Mikko Mäenpää (STTK), budjettipäällikkö Hannu Mäkinen (VM), varatuomari Tuulikki Petäjäniemi, peruspalveluministeri Paula Risikko, johtaja Seppo Riski (Elinkeinoelämän keskusliitto ry), johtaja Matti Salmenperä (TM), kansliapäällikkö Harri Skog (OPM), puheenjohtaja Matti Viljanen (Akava), kansliapäällikkö Ritva Viljanen (SM), sopimusjohtaja Risto Voipio (Kirkon työmarkkinalaitos), kansliapäällikkö Kari Välimäki (STM) ja sivistystoimen johtaja Kristina Wikberg (Espoon kaupunki). Lisätietoja antaa erikoistutkija Riitta Martikainen puh. (09) 160 74458 ja ylitarkastaja Hanna Onwen-Huma puh. (09) 160 74459)
Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan Turku antaa pontta miesten ja naisten tasa-arvon toteuttamiseksi. Turku on ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina hyväksynyt eurooppalaisen naisten ja miesten tasa-arvon paikallishallinnon ja aluehallinnon peruskirjan periaatteet. Euroopassa peruskirjan on hyväksynyt jo yli 250 kuntaa tai aluehallintoa. Muun muassa Innsbruckin, Pariisin, Wienin ja Firenzen kaupungit ovat allekirjoittaneet sen. Suomessa Uudenmaan liitto on esimerkiksi Toscanan ohella päättänyt vauhdittaa peruskirjan avulla naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista alueillaan. Peruskirjassa esitetään tärkeät periaatteet, joilla kunnat ja aluehallinnot voivat edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Peruskirjassa käsitellään monipuolisesti sukupuolten tasa-arvoa. Siihen sisältyvät demokraattisen tasapainoisen edustuksen ja osallistumisen, palvelujen tarjonnan, väkivallan ehkäisyn, taloudellisen toiminnan ja kestävän yhdyskuntakehityksen pääperiaatteet. Peruskirjan periaatteita toteuttamalla kunnat ja alueet voivat vahvistaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tärkeää on havaita naisten ja miesten erilaiset tarpeet sekä sukupuolirooleihin liittyvät stereotypiat ja muuttaa toimintaa sen mukaisesti. Muun muassa poliittisessa päätöksenteossa olisi kiinnitettävä huomiota puheenjohtajavalintoihin. Euroopan kuntajärjestöt ja kunnat laativat peruskirjan yhteistyössä 2005 – 2006. Työtä koordinoi Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto, CEMR, Council for European Municipalities and Regions. Kuntaliiton hallitus hyväksyi peruskirjan syyskuussa 2006 ja suositti kunnille ja maakuntien liitoille sen hyväksymistä. EU:n politiikassa naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen on yhä tärkeämpää. Muun muassa naisten ja miesten tasa-arvo on Euroopon sosiaalirahaston uuden ohjelmakauden keskeisiä tavoitteita. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.5.2007 yksimielisesti eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasa-arvon peruskirjan. Lisätietoja antavat:
Ministeri Haatainen: Hyvinvointipalvelujen ylläpito edellyttää oikeudenmukaista palkkausta Sukupuolten välisten rakenteellisten palkkaerojen poistamista on jatkettava ja syvennettävä päättäväisesti. Tulevien hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja motivoituneen hoiva- ja sivistysalojen henkilökunnan saaminen edellyttävät sitä. Tässä työssä tarvitaan julkisten päätösten lisäksi erityisesti myös työmarkkinajärjestöjä, totesi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen Naisten työ arvoonsa - kohti samapalkkaista Suomea -seminaarissa torstaina Helsingissä. Kolmikantainen samapalkkaohjelma on selvittänyt ja edistänyt laaja-alaisesti palkkakysymyksen ratkaisemista. Tätä yhteistyötä on syytä jatkaa myös seuraavan hallituksen aikana. Naisten palkkaongelma on tasa-arvokysymys, mutta sen ratkaisevat työmarkkinaosapuolet. Tulevan hallituksen tulee olla tällaisen työmarkkinaratkaisun aktiivinen kummi. Seuraavassa tulopoliittisessa sopimuksessa on sovittava sellaisista työmarkkinajärjestöjen välisistä toimenpiteistä, jotka takaavat palkkauksellisesti aliarvostettujen naisvaltaisten alojen palkkojen erityiset korotukset. Ratkaisu edellyttänee useampivuotista palkkaohjelmaa, jonka toteuttamiseen kaikki osapuolet ovat sitoutuneet. Naiset ansaitsevat edelleen keskimäärin noin 20 prosenttia vähemmän kuin miehet. Palkkaeroista selittyy puolet sillä, että miehet työskentelevät eri aloilla ja ammateissa. Selitys ei kuitenkaan tee palkkaerosta hyväksyttää. Vuonna 2005 uudistettu tasa-arvolaki edellyttää vähintään 30 työntekijän työnantajalta tasa-arvosuunnitelman laatimista. Yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittavan suunnittelun yhteydessä on myös tehtävä palkkakartoitus. Nämä uudet konkreettiset työkalut antavat työpaikoille hyvät valmiudet pohtia yhdessä palkkaukseen liittyviä ongelmia ja ratkaisuja. Osa työyhteisöistä laatii asianmukaisesti tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset sekä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Valitettavan monessa työpaikassa kysymykset ovat hoitamatta. Työmarkkinajärjestöjen keräämien tietojen mukaan tasa-arvosuunnitelmien lukumäärä on lisääntynyt, mutta lähes joka toisesta työyhteisöstä se puuttuu.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma pureutuu myös naisiin kohdistuvaan väkivaltaan Tasa-arvoasioista vastaava sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen keskusteli tänään kansalaisjärjestöjen kanssa ministeriöiden ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä. Tilaisuudessa arvioitiin hallituksen toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja koottiin ajatuksia jatkotoimien pohjaksi. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman pohjalta on viritetty ministeriöiden välistä yhteistyötä väkivallan ehkäisyn paremmaksi koordinoimiseksi. Oikeusministeriön rikostentorjuntaneuvostoon on asetettu väkivaltajaos, joka vastaa kansallisen väkivallan vähentämisohjelman toteuttamisesta, myös naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä. Ministeri Tuula Haatainen piti saavutuksena sitä, että naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö on vihdoin päätetty koota yhteen yksikköön sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Haatainen pitää hyvin tärkeänä myös sitä, että kaikki voimat kootaan vastustamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sen eri ilmenemismuodoissa. Yhteiskunta muuttuu ja muutoksen myötä väkivalta ilmenee uusilla tavoilla. On tärkeää tunnistaa uudet ilmiöt ja löytää oikeat työkalut puuttua niihin. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista kampanjaa Suomessa. Kampanja käynnistyy vuoden 2007 aikana ja jatkuu kevääseen 2008. Kansalaisjärjestöt ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kampanjaa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta on rikos ja vakava ihmisoikeusloukkaus. EU:n lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuva, kolmas väkivallan ehkäisyohjelma Daphne, joka käynnistyy kevään 2007 aikana, mahdollistaa sellaisten hankkeiden rahoittamisen, joissa voidaan pureutua hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteutuksen aikana hahmottuneisiin uusiin haasteisiin.
Valtiosihteeri Leila Kostiainen: Valtavirtaistaminen on hallinnon haaste myös EU:ssa Meidän pitää koko ajan muistaa, että valtavirtaistamisen tavoite on vaikuttaa ihmisten elämään ja kaikkien toimenpiteiden pitää tuntua elämän arjessa. Tämä on ainoa tapa saada kansalaisten hyväksyntä valtavirtaistamispolitiikalle, sanoi valtiosihteeri Leila Kostiainen 1. helmikuuta Tukholmassa. EU-maiden edustajat pohtivat kaksipäiväisessä kokouksessa Tukholmassa sitä, miten sukupuolen vaikutuksia on hyvä arvioida esimerkiksi talousarvion valmistelussa ja hankkeissa. Puheenvuorossaan valtiosihteeri Kostiainen totesi, että valtavirtaistamisen vaikutusten arviointi näyttää olevan vaikeaa. Hyvin usein onnistumista mitataan tehtyjen toimenpiteiden perusteella, kun pitäisi mitata kansalaisten kokemia subjektiivisia ja objektiivisia muutoksia. Mittareitakin pitää siis vielä kehittää. Vaikka päätökset näyttävät sukupuolineutraaleilta, ne saattavat silti vaikuttaa miesten ja naisten elämään eri tavoin. Hallinnon toimenpiteillä on usein myös välillisiä vaikutuksia ja siksi on tärkeää, että kaikessa hallinnossa arvioidaan uudistusten, hankkeiden ja lakien sukupuolivaikutuksia. Suuri osa hallinnosta toimii vieläkin niin kuin sukupuolella ei olisi väliä. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvotyöryhmästä on saatu hyviä kokemuksia Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvotyöryhmä on osoittautunut hyväksi tueksi ministeriön työtä ja etenkin sen talousarvion sukupuolivaikutuksia arvioitaessa. Samalla ministeriön hankkeita suunnittelevat ja toteuttavat virkamiehet ovat saaneet tukea ja ideoita siitä, miten he voivat päivittäisessä työssään ottaa sukupuolinäkökulman huomioon. Työryhmässä on perehdytty tarkemmin mm. Alkoholiohjelman, Sosiaalihankkeen ja Terveyshankkeen sukupuolivaikutusten arviointiin. Lisäksi on arvioitu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tilastojen uudistamistarpeita. Koulutuksen avulla virkamiehet oppivat näkemään ja arvioimaan sukupuolinäkökulman päivittäisessä työssään. Tavoitteena on, että jokainen virkamies näkisi, että lähes kaikilla päätöksillä ja hankkeilla on sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestävät yhdessä koulutusta kaikille niille virkamiehille, jotka ovat mukana valtion talousarvion valmistelussa. Lisätietoja: projektipäällikkö Hanna Onwen-Huma puh. (09) 160 74459 tai 050 467 1946
Tiedote 25/2007 Tasa-arvonäkökulma on vakiintunut hallinnossa Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2004 – 2007 vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lähes kaikki tasa-arvo-ohjelman toimenpiteet ovat käynnistyneet ja osa on jo valmistunut. Hallitus käsitteli tasa-arvo-ohjelman loppuraporttia neuvottelussaan torstaina 25. tammikuuta. Raportissa pidetään tärkeänä, että ohjelmien ja hankkeiden valmistelussa sukupuolinäkökulma otetaan jo alkuvaiheessa yhdeksi lähtökohdaksi. Kun tasa-arvonäkökulma sisällytetään kaikkiin valtioneuvoston toimenpiteisiin, parannetaan tuottavuutta sekä turvataan se, että toimenpiteet kohdentuvat tehokkaasti ja tasa-arvoisesti. Tavoitteena on, että sukupuolinäkökulma on mukana kaikissa hankkeissa, joilla on merkittäviä sukupuolivaikutuksia.
Opetusministeriössä on valmisteltu toimenpiteet, joiden pohjalta liikunta-alalla voidaan arvioida sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä liikuntajärjestöjen, liikuntapaikkarakentamisen, kuntien liikuntatoimen, liikuntatieteellisen tutkimuksen ja liikunta-alan koulutuksen osalta. Ensimmäisenä toimenpiteenä varattiin vuoden 2006 valtion talousarvioon määräraha kunnille myönnettävästä tuloksellisuuspalkkiosta sukupuolten tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi.
Lisäksi opetusministeriössä uudistettiin liikunnan valtakunnallisten lajiliittojen avustusjärjestelmä, jossa erityisenä painopisteenä on toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen kriteerien tarkentaminen ja sisällyttäminen osaksi arviointiprosessia. Sukupuolten välinen tasa-arvo on aiempaa merkittävämmin mukana arvioinnissa. Tasa-arvon toteutumista mitataan lajeittain. Samalla otetaan huomioon lajien erityispiirteet sekä harrastajien sukupuolijakautumat. Tuloksia verrataan mm. vähemmistönä olevan sukupuolen osallistumisedellytysten parantamiseen ja päätöksenteossa mukana olevien henkilöiden sukupuolijakautumaan.
Naisyrittäjyyden edistämisessä askelia eteenpäin
Naisyrittäjyyden edistämiseksi tehdyt toimenpide-ehdotukset ovat pääosin toteutuneet. YritysSuomi -verkkopalvelun naisyrittäjyyssivut avattiin maaliskuussa 2006. Verkkosivuille on koottu mm. kehittämis-, koulutus-, neuvonta-, markkinointi- ja rahoituspalvelut.
TE-keskukset järjestävät neuvontaa ja koulutusta naisyrittäjille. Myönteisiä kokemuksia on saatu myös mentorointiohjelmasta, jolla tuetaan naisyrittäjiä.
Naisyrittäjyyttä koskevat tilastot ovat uutena osiona vuodesta 2006 KTM:n vuosittain julkaisemassa yrittäjyyskatsauksessa. Naisyrittäjyyden tutkimusta ja tilastojen keruuta vahvistetaan edelleen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen
Naisiin kohdistuva lähisuhde- ja perheväkivalta on Suomessa erityisen vakava ongelma. Perheväkivalta vahingoittaa myös perheessä elävien lasten terveyttä ja kehitystä. Kasvava ongelma on työtehtävissä koettu väkivalta ja sen uhka.
Asiakkaat saavat avun väkivaltatilanteissa nykyistä helpommin, kun sosiaalipäivystys toimii vuoden 2007 loppuun mennessä kaikissa kunnissa. Koko maan kattavan turvakotiverkoston kehittäminen edellyttää vielä lisätyötä. Tavoitteena on se, että kunnissa on pysyvä ja ympärivuorokauden toimiva järjestelmä, jolla ehkäistään perheväkivaltaa ja autetaan väkivallan uhreja.
Sukupuolivaikutusten arviointia lakiehdotusten valmistelussa lisätään. Sukupuolivaikutusten arviointi parantaa lainsäädännön sisältöä ja laatua. Nykyisten ohjeiden mukaan virkamiehen velvollisuus on arvioida lakiesitysten sukupuolivaikutukset. Virkamiehille järjestetään lisää koulutusta asiassa.
Yritysten hallitukset tarvitsevat naisia
Tavoite, että valtionyhtiöiden hallituksissa on valtion nimittämistä jäsenistä vähintään 40 prosenttia naisia, on pääosin toteutunut. Sen sijaan hallintoneuvostojen jäsenten kohdalla eivät tasa-arvotavoitteet ole toteutuneet. Jotta tasa-arvo toteutuisi kaikkien yritysten hallituksissa, on kaikkien omistajien kiinnitettävä huomiota tasa-arvon edistämiseen.
Lisätietoja:
Tuore työelämätutkimus osoittaa, että naisten kokonaistyöajan, johon lasketaan ansio- ja kotityöt, olevan miesten vastaavaa pidempi. Erot näkyvät etenkin nuorten naisten kohdalla. Kotityön määrä ei vähene iän myötä. Niiden tekeminen kasvattaa eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä. Tutkimus Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö – Äidit ja ikääntyvät julkaistiin maanantaina 8.1.2007 Helsingissä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) yhteishanke on selvittänyt äitien ja ikääntyvien työtä ja ajankäyttöä eri elämänvaiheissa. Tutkimus perustuu STM:n Veto työelämään -ohjelman rahoittamaan projektiin "Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen". Tutkimus käsittelee työn ja muun ajankäytön yhteensovittamista elämän eri vaiheissa. Tutkimuksesta selviää, että vaikka eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja ikääntyvillä työntekijöillä on muista maista poikkeavia ajankäytön ongelmia, jotka vaikuttavat työhön osallistumiseen. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen näyttää olevan haastavinta kahdessa elämänvaiheessa: perhettä perustettaessa ja eläkkeelle siirryttäessä. Lasten saanti muuttaa usein pysyvästi naisten ajankäyttöä, sillä alle kolmevuotiaista lapsista vain neljännes on kodin ulkopuolisessa hoidossa. Suomi eroaa muista Pohjoismaista, sillä esimerkiksi Ruotsissa puolet ja Tanskassa kaksi kolmasosaa alle kolmivuotiaista on kodin ulkopuolella hoidossa. Siinä missä miehet tekevät Euroopan unionin maissa kotityötä aiempaa enemmän, naisten kotityön määrä ei ole noussut viime vuosikymmeninä. Euroopassa pienten lasten vanhemmilla on vapaa-aikaa 5 tuntia vähemmän kuin muilla. Huomattavaa on, että Suomessa osa-aikaisten osuus työtä tekevistä on eurooppalaisesti verrattuna alhainen. Alle 30 tunnin työviikkoa tekevien osa-aikaisten osuus Suomessa on 18 prosenttia, joka on samansuuruinen kuin Espanjassa ja Italiassa. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa osa-aikaisten osuus on jopa 40 prosenttia tai enemmän. Kotityötä tekevät siirtyvät myös helpommin eläkkeelle. Kotityön lisääntyminen 7 tunnilla viikossa kasvattaa eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä. Miesten kotityön määrä kasvaa suhteellisesti enemmän eläkkeelle siirryttäessä, kotityöllä onkin vaikutusta etenkin miesten eläkepäätöksiin. Tutkimus osoittaa, että työviikon pituus säilyy samanlaisena yli elämänvaiheiden huolimatta siitä, että lasten ollessa pieniä myös isillä olisi tarve lyhyempään työviikkoon. Ikääntyneiden tarve lyhentää työviikkoa terveyteen ja vapaa-aikaan liittyvistä syistä johtuen kasvaa. Työajan joustoille, työaikapankeille ja muille joustavan työajan järjestelmille on selvä tilaus. Aineistot ja julkaisun tiedot Tutkimus perustuu VETO-ohjelman rahoittamaan projektiin ”Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen”. Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö – Äidit ja ikääntyvät on julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja sarjassa (no 2007:73, Etla B-sarja 225). Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2000 ajankäyttöaineistoon, ja on ladattavissa STM:n internet-sivuilta http://www.stm.fi Lehdistötilaisuuden esitysmateriaali osoitteessa http://www.etla.fi/index.php?action=news&id=102
Lisätietoja
Perhevapaista pikavauhtia uusi esitys Uudistus korottaa sekä äitien että isien vanhempainrahaa Sosiaali- ja terveysministeriö antaa perhevapaista eduskunnalle ratkaisuehdotuksen. Malli valmisteltiin pikaisesti sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunnan viime perjantaina antaman lausunnon mukaan alkuperäistä esitystä ei voitaisi käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Ratkaisua etsittiin sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen johdolla. Vanhempainraha nousee 75 prosenttiin Muutos koskee perhevapaan ajalta maksettavan vanhempainrahan korvausprosenttia. Esityksen mukaan vanhempainraha nousee 70 prosentista 75 prosenttiin palkasta 30 ensimmäisen arkipäivän ajalta eli noin viideltä viikolta. Tätä kertymää noudatetaan noin 43 000 euron vuosituloon saakka, jonka jälkeen kertymä on 32,5 prosenttia. Jos molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainvapaata, saavat kumpikin korotetun päivärahan 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Tämän uskotaan kannustavan isiä käyttämään vanhempainvapaata nykyistä enemmän. Muilta osin hallituksen syksyllä esittämä ratkaisu säilyy ennallaan. Esityksen mukaan äitiyspäiväraha nousee 90 prosenttiin palkasta 56 ensimmäiseltä maksupäivältä ja ns. isäkuukauden käyttö tulee joustavammaksi. Jos työnantaja maksaa päivärahakauden ajalta palkkaa, saa työnantaja vastaavasti korkeamman korvauksen tästä. Myös työnantajien maksamat vuosilomapalkat korvataan nykyistä paremmin. Sosiaalipoliittiselta ministeriryhmältä yksimielinen tuki Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen esitteli ratkaisun sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä tänään. Ministeriryhmä hyväksyi sen yksimielisesti. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman nopeasti. Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alusta. Uusi esitys ei lisää perhevapaauudistuksen kustannuksia. - Pystyimme viikossa etsimään sellaisen mallin, joka ottaa huomioon perustuslakivaliokunnan näkemykset ja tukee alkuperäisen esityksen keskeisiä tavoitteita lisäämättä sen kustannuksia. Esitys kannustaa isiä käyttämään vanhempainvapaita, parantaa naisten työmarkkina-asemaa sekä tukee lapsiperheitä myös taloudellisesti. Myös työmarkkinajärjestöt ja muut toimijat suhtautuvat muutosesityksiin myönteisesti, joten uudistus on mahdollista saada voimaan vuoden 2007 alussa, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen sanoo. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää vuoden alussa työmarkkinajärjestöjen kanssa myös perhevapaakampanjan, jonka tavoitteena on kertoa perhevapaauudistuksesta ja kannustaa erityisesti isiä pitämään perhevapaita nykyistä enemmän. Kampanjalla tavoitellaan myös yleistä asennemuutosta, joka tukisi isien osallistumista lastensa hoitoon ja arkipäivään. Taustaa Perustuslakivaliokunta piti miesten erityisen isyysrahan tasoa perustuslain kannalta ongelmallisena, vaikka pitikin esityksen tavoitteita kannatettavia ja perustuslain ja tasa-arvolain mukaisina. Valiokunta korosti lausunnossaan äitien ja isien yhdenvertaisuutta.
Lisätiedot
Euromed -ministerikokous pääsi yhteisymmärrykseen naisten asemaa koskevista päätelmistä EU-maiden ja Välimerenmaiden ministerikokous on tänään hyväksynyt yhteiset päätöslauselmat siitä, kuinka naisten asemaa voidaan parantaa ja vahvistaa. Kaksipäiväinen kokous oli ensimmäinen ministeritason Euromed -kokous, jossa käsiteltiin tasa-arvoa. Kokous luotasi laajasti naisten asemaa yhteiskunnassa. Valmisteluissa olivat mukana ensimmäistä kertaa tasavertaisina kumppaneina myös kansalaisjärjestöt. Istanbulissa päästiin pitkän valmistelun jälkeen yhteiseen näkemykseen tasa-arvon edistämisestä EU-maissa ja Välimeren alueen kumppanuusmaissa. Hyvin erilaisista kulttuureista olevat ministerit pystyivät myös sopimaan yhteisestä työohjelmasta, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä naisten aseman parantamiseksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen EU-puheenjohtajamaa Suomen edustajana. Päätöslauselmissa korostetaan naisten poliittisia, sivistyksellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia kestävän kehityksen näkökulmasta. Siinä otetaan kantaa myös naisten kulttuurisiin oikeuksiin ja naiskuvaan joukkoviestimissä. Naisten osallistuminen kaikille elämän osa-alueille antaa voimakkaan kehityssysäyksen niin poliittiseen elämään kuin maiden taloudelliselle kehitykselle. Päätöslauselmissa korostetaan naisten ja miesten yhtäläisiä oikeuksia. Naisten osallistumista työelämään ja taloudelliseen päätöksentekoon halutaan edistää ja erityistä painoa on pistettävä tyttöjen kolutukseen. Tavoitteena on puolittaa naisten lukutaidottomuus vuoteen 2010 mennessä verrattuna lähtövuoteen 2000 (Millenium Development Goals). Myös naisten yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden edistämistä korostetaan. Päätöslauselmissa otetaan kantaa myös naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja ihmiskauppaan. Maat haluavat taistella kaikin keinoin väkivaltaa vastaan. Uhrien oikeuksia pitää suojella, ihmiskauppaa vähentää ja vahingollisia perinnetapoja karsia. Kokouksessa todettiin, että sekä Euroopan maissa että kumppanuusmaissa on voitu nähdä myönteistä kehitystä. Perus- ja ihmisoikeudet ovat monissa maissa nousseet lainsäädännön tasolle. Tavoitteena on sopeuttaa kansalliset lainsäädännöt kansainvälisten ihmisoikeussäädösten mukaisiksi. Haasteena on kuitenkin edelleen näiden oikeuksien vieminen käytäntöön. Kokous järjestettiin osana Barcelonan prosessia. Se on EU:n ja Välimeren maiden laaja-alainen kumppanuuteen perustuva yhteistyöprosessi. Yhteisymmärrys päätöslauselmista on voitto Suomelle EU:n puheenjohtajamaana. Tasa-arvoasiat ovat olleet korkealla Suomen EU-puheenjohtajakauden agendalla ja naisten asema ja oikeudet ovat esillä useilla foorumeilla Suomen puheenjohtajakaudella. Istanbulin kokouksen päätöslauselma ja siihen liittyvä ohjelma on tarkoitus vahvistaa ulkoministereiden kokouksessa, joka järjestetään 27.-28. marraskuuta 2006 Tampereella.
Lisätietoja:
Ministeri Haatainen kertoi EU-parlamentin valiokunnassa tasa-arvoinsituutin etenemisestä Tasa-arvoasioista vastaava sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen oli EU-parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kuultavana keskiviikkona 4. lokakuuta. Haatainen esitteli EU-puheenjohtajamaan edustajana neuvoston yhteisen kannan tasa-arvoinstituutin perustamisesta. Erityisesti instituutin hallintomallista on ollut erilaisia käsityksiä. Haatainen puhui valiokunnassa myös sukupuolitietoisesta budjetoinnista ja tasa-arvon valtavirtaistamisesta. Hän kertoi, että hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti koko Suomen budjetti vuodelle 2008 on tarkoitus valmistella sukupuolinäkökulman huomioon ottavien ohjeiden mukaisesti. Jokaisen ministeriön vastuulla on sen oman hallinnonalan sukupuolivaikutusten arviointi. On tärkeää, että jokaisella hallinnonalalla sukupuolinäkökulma otetaan huomioon jo talousarvion valmisteluvaiheessa. Vuoden 2007 budjettivalmistelussa eri ministeriöt ottivat huomioon sukupuolivaikutuksiltaan merkittävät seikat. Myöhemmin iltapäivällä ministeri Haatainen keskustelee erikseen valiokunnan raportoijien Lissy Grönerin ja Amalia Sartorin kanssa tasa-arvoinstituutin perustamiskysymyksistä. Suomen tavoitteena on, että instituutti aloittaa toimintansa vuoden 2007 aikana. Hallintomallin lisäksi myös instituutin sijaintipaikasta on tehtävä ratkaisu. Lisätietoja antavat erityisavustaja Kimmo Norrmén puh. (09) 160 73754 ja projektipäällikkö Hanna Onwen-Huma (talousarvion valtavirtaistaminen) puh. (09) 160 74459
tane tiedottaa
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 3.10.2006 Miesnäkökulmasta tehtävän tasa-arvotyön ”maailmanennätys” Suomessa on tehty 18 vuoden ajan edistyksellistä tasa-arvotyötä miesnäkökulmista. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) vuonna 1988 perustama miesjaosto on tiettävästi kansainvälisesti pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut, tasa-arvoasioita miesnäkökulmasta käsittelevä asiantuntijataho. Tänään julkistetaan Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miestyön historia 1988 – 2006. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaosto on toiminut ainutlaatuisena kohtauspaikkana, jossa eri lailla miehistä ja tasa-arvosta ajattelevat poliitikot, viranomaiset, tutkijat ja järjestöt tekevät yhteistyötä. Miesjaosto on toiminnallaan pyrkinyt tuomaan tasa-arvokysymykset lähemmäksi miehen arkea ja innostanut miehiä tasa-arvotyön pariin. Keskeisiä kysymyksiä ovat olleet mm. aktiivisen isyyden tukeminen, sukupuolittunut väkivalta, miehet ja työelämä, huoltajuus, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, maahanmuuttajamiesten parissa tehtävä työ, miehenä olemisen monimuotoisuus sekä miestutkimus. Tällä hetkellä toiminnan painopisteeksi on valittu poikien ja nuorten miesten parissa tehtävä tasa-arvokasvatustyö. Kaudelle 2004 –2007 TANE laajensi miesjaoston Mies- ja mediajaostoksi. Miesjaosto on tehnyt miesten parissa tehtävää tasa-arvotyötä tunnetuksi ja ennen kaikkea yhteiskunnallisesti hyväksytyksi. Jaosto on toiminut yhteiskunnallisen miespoliittisen keskustelun herättäjänä ja nostanut esiin miesnäkökulmia suomalaisessa tasa-arvokeskustelussa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on miesjaoston aloitteesta jakanut Miehen työ -palkintoa vuodesta 1998 lähtien. Vuosittain myönnettävällä palkinnolla on haluttu kannustaa myönteisen esimerkin antaneita miehiä jatkamaan työtään ja osoittaa, että tasa-arvo ei ole vain naisten vaan myös miesten asia. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miestyön historia 1988 - 2006 on saatavissa PDF-tiedostona osoitteesta www.tane.fi tai painettuna julkaisuna osoitteesta tane@stm.fi. Julkaisu on saatavana myös englanninkielisenä.
Lisätietoja:
EU:n korkean tason tasa-arvotyöryhmä koolla Helsingissä EU:n korkean tason tasa-arvotyöryhmä valmisteli tasa-arvon osalta ensi vuoden kevään huippukokousta ja keskusteli Suomen puheenjohtajuuskaudella esille nostettavista tasa-arvoasioista. EU:n korkean tason tasa-arvotyöryhmä kokoontui tiistaina 26. syyskuuta Helsingissä. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevan korkean tason ryhmän puheenjohtajana toimii EU:n komissio. Ryhmässä on päällikkötason tasa-arvovirkamiehiä kustakin jäsenmaasta. Ryhmä kokoontuu ainakin kaksi kertaa vuodessa eli kerran kunkin EU-puheenjohtajuuskauden aikana. EU:n tasa-arvon korkean tason ryhmän tehtävänä on valmistella EU:n tasa-arvopolitiikkaa. Se myös arvioi ja seuraa jäsenmaiden ja EU:n tasa-arvopolitiikan muutoksia ja kehittää tasa-arvopolitiikan huomioon ottamista eri politiikkasektoreilla. Ryhmä käsittelee keskeisiä ja ajankohtaisia EU-asioita. Sen päätehtävä on avustaa komissiota huippukokoukseen vietävän tasa-arvon vuosiraportin valmistelussa. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta EU:ssa Lisätietoja: johtaja Tarja Heinilä-Hannikainen puh. (09) 160 74494 ja ylitarkastaja Antti Närhinen puh. (09) 160 73175.
Kuntaliitto tiedottaa 21.9.2006/Kuntaliiton hallitus: Kuntaliitto hyväksyi tasa-arvon peruskirjan Demokratiaa ja hyvää hallintoa edistetään Euroopan kuntien yhteisellä paikallishallinnon naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjalla, jonka Suomen Kuntaliiton hallitus osaltaan hyväksyi torstaina. Kuntaliitto suosittaa, että kunnat, maakuntien liitot ja kuntayhtymät myös hyväksyisivät peruskirjan. Suomen kunnissa monet peruskirjan periaatteet ovat jo päivittäisessä käytössä. Suomalaisten kuntien rooli on merkittävä naisten ja miesten tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaamisessa, hyvinvointipalvelujen ja yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien turvaamisessa. Kuntien palvelut mahdollistavat työn ja perheen yhteensovittamisen sekä tukevat naisten osallistumista taloudelliseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Tasa-arvolakia on muutettu viime vuonna. Lakiin on muun muassa kirjattu viranomaisen velvoite edistää suunnitelmallisesti tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Nyt hyväksytty tasa-arvon peruskirja tukee kuntia tasa-arvolain käytännön toteuttamisessa. Peruskirjaa voidaan käyttää myös välineenä arvioitaessa kunta- ja palvelurakenteen muutosten vaikutuksia naisten ja miesten tasa-arvoon. Peruskirjassa määritellään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa vahvistavia periaatteita seuraaville alueille: demokraattinen edustus ja osallistuminen, palvelujen tarjonta, väkivallan ehkäisy, taloudellinen toiminta ja kestävä yhdyskuntakehitys. Periaatteisiin sisältyy myös sukupuolirooleihin liittyvien stereotypioiden tunnistaminen ja poistaminen. Peruskirjan periaatteiden käytäntöön panemiseksi kunnille esitetään tasa-arvosuunnitelmien laatimista ja niiden toteutuksen arviointia, mitä suomalaisissa kunnissa jo toteutetaankin. Suomen tasa-arvolaki edellyttää kuntia työnantajina laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvolain muutoksen myötä oppilaitosten - pois lukien peruskoulut - on myös laadittava tasa-arvosuunnitelma. Suomen Kuntaliitto osallistuu EU:n tasa-arvo-ohjelman rahoittamaan projektiin, jossa kehitetään menetelmiä kuntien tasa-arvon toteuttamisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Projekti alkaa loppusyksyllä 2006 ja päättyy vuoden 2008 alussa.
Lisätietoja:
Naiset huipulle! Koulutusohjelma, 16 op 28-29.8.2006 – elokuu 2007 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia toteuttaa ESR -rahoitteisen Naiset huipulle! -koulutusohjelman, joka kehittää osallistujien johtamis- ja esimiesvalmiuksia sekä harjaannuttaa johtotehtäviin valmentautuvia johtamisosaamiseen. Koulutuksen tarkoitus on kehittää toiminnan ja henkilöstön johtamista modernin johtamisajattelun sekä naisten ja miesten tasa-arvon näkökulmista. Tavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen työorganisaatioissa ja työpaikkakulttuurin kehittäminen kumpaakin sukupuolta suosivaksi. Koulutusohjelma on osa Uudenmaan TE-keskuksen osarahoittamaa Naiset huipulle! -hanketta, joka toteutetaan yhdessä Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn kanssa. Naiset huipulle! -koulutusohjelmaan valitut kutsutaan EVAn järjestämiin hankkeen tilaisuuksiin kuten käynnistämistilaisuuteen ja naisjohtajuutta käsittelevään EVA FORUMiin. Lue lisää esitteestä, lataa esite (.pdf)
Palkkausjärjestelmäuudistus voi edistää tasa-arvoa Samasta ja samanarvoisesta työstä ja työsuorituksesta tulee maksaa samaa palkkaa riippumatta siitä, onko työn tekijä nainen vai mies. Tähän velvoittavat tasa-arvolainsäädäntömme sekä kansainväliset sopimuksemme, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen tiedotustilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriössä 9. elokuuta. Tilaisuudessa julkistettiin selvitys ”Samapalkkaisuuteen palkkausjärjestelmäuudistuksin”. Selvitys tukee hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistä samapalkkaisuusohjelmaa, johon osapuolet ovat sitoutuneet. Ohjelman seurantaan asetettiin puhemies Lipposen johdolla toimiva korkean tason seurantaryhmä. Seurantaryhmässä ovat mukana mm. kaikki työmarkkinakeskusjärjestöjen puheenjohtajat. Samapalkkaisuudesta puhuttaessa usein unohdetaan edellä olevan määritelmän jälkimmäinen osa, eli työn ja työsuorituksen samanarvoisuus. Noin puolet tilastoissa näkyvistä naisten ja miesten palkkaeroista johtuu siitä, että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla ja samankin työnantajan palveluksessa useimmiten eri tehtävissä. Työn vaativuuden arvioinnin ajatuksena on tasa-arvonäkökulmasta ollut, että naisten asema palkkauksessa paranee, kun töiden arvioinnin yhteydessä palkkauksesta poistuu naisvaltaisten töiden aliarvostus. Näin ajattelimme toiveikkaina 1990-luvun alussa. Käytännössä vanhat arvostukset näyttävät siirtyvän eteenpäin uusiin palkkausjärjestelmiin. Arviointiprosessit etenevät usein hitaasti eikä samapalkkaisuustavoite välttämättä säily kovin keskeisenä palkkausjärjestelmien uudistamisen tavoitteena. Henkilökohtaisen palkanosan perusteiden soveltaminen naisten ja miesten palkkauksellista tasa-arvoisuutta edistävästi taas on pitkälti kiinni siitä, että esimiehet tekevät yhdenmukaista arviointityötä. Esimiesten kouluttaminen on olennaista. Jotta tulkinnat ja käytännöt olisivat yhdenmukaisia, tarvitaan lisäksi seurantaa, menettelytapojen arviointia sekä avoimuutta esimiesten kanssa. Tämä tutkimus antaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta, Haatainen totesi. Sen perusteella näyttää siltä, että työn vaativuuden sekä henkilön pätevyyden ja työsuorituksen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien avulla on mahdollistaa paikantaa ja poistaa sukupuolten välisiä perusteettomia palkkaeroja, kun tähän määrätietoisesti pyritään.
Naisten ja miesten palkkaeroja voidaan pienentää Naisten ja miesten välisten palkkaerojen pienentäminen on mahdollista tehtävän sekä työsuorituksen arviointiin perustuvilla palkkausjärjestelmillä. Tämä edellyttää, että organisaatiot kiinnittävät jatkuvaa huomiota palkkausjärjestelmän rakenteelliseen tasa-arvoon ja soveltamiskäytäntöjen yhdenmukaisuuteen. Työn vaativuuden sekä henkilön pätevyyden ja työsuorituksen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien vaikutukset sukupuolten välisiin palkkaeroihin näyttivät varsin erilaisilta kunta- ja teollisuussektoreilla. Mm. nämä tulokset käyvät ilmi selvityksestä, joka julkistettiin keskiviikkona 9. elokuuta Helsingissä. Teknillisen korkeakoulun BIT Tutkimuskeskuksessa toteutetun hankkeena taustalla on Suomen työllisyyspolitiikan vuoden 2002 toimintasuunnitelmaan kirjattu työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite selvittää, missä määrin työn vaativuuden arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät toteuttavat naisten ja miesten samapalkkaisuutta. Hankkeen tavoitteena on edistää naisten ja miesten samapalkkaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Euroopan sosiaalirahasto rahoittivat hankkeen. Hankkeen tehtävänä oli kehittää työn vaativuuden sekä henkilön pätevyyden ja työsuoriutumisen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien toimivuutta ja tasa-arvovaikutuksia. Hankkeessa oli mukana kymmenen organisaatiota ja kolmetoista työ- ja virkaehtosopimuspohjaista palkkausjärjestelmää teollisuus- ja kuntasektoreilta. Kuntasektorin organisaatioissa ei ollut näkyvissä selkeää naisten ja miesten palkkaerojen kaventumista. Useassa teollisuusorganisaatiossa taas uusi palkkausjärjestelmä näytti selvästi pienentäneen sukupuolten välisiä palkkaeroja. Työsuoritusten arviointi ja esimiesten valmiudet ovat avainasemassa Selvityksessä tarkasteltiin myös, miten palkkausjärjestelmien käyttöön liittyviä prosesseja voidaan kehittää sukupuolten palkkauksellisen tasa-arvon parantamiseksi ja perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi. Työn vaativuuden sekä henkilön pätevyyden ja työsuorituksen arviointien tasa-arvoisuus sekä esimiesten riittävät valmiudet arviointien tekemiseen ovat samapalkkaisuuden toteuttamisen keskeisiä edellytyksiä. Esimiesten tekemien arviointien perusteella määritellään samanarvoinen työ sekä samanarvoinen suoriutuminen. Sukupuolia voidaan kohdella eri tavalla työn vaativuuden ja työsuorituksen arvioinneissa, joiden kehittämiseen erityisesti panostettiin kohdeorganisaatioissa hankkeen aikana. Esimiesten arviointiprosessien tukeminen, kehittäminen ja yhdenmukaistaminen tulisi kuitenkin olla jatkuva prosessi, jonka haasteisiin organisaatioilla pitäisi olla pysyvä valmius. Työn vaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä on otettu käyttöön ja ollaan kehittämässä monella eri sopimusalalla teollisuudessa, yksityisillä palvelualoilla, valtionhallinnossa ja kunnissa. Tässä hankkeessa tarkasteltiin vain yksittäisten organisaatioiden tiettyjen yksikköjen palkka-aineistoja, joten tuloksia ei siis voida yleistää koko teollisuus- tai kuntasektorille. Lisätietoja antavat: projektipäällikkö Carita Lahti, puh. 050 500 3003 (BIT Tutkimuskeskus) ja erikoistutkija Marja-Liisa Anttalainen, puh. (09) 160 74080 (sosiaali- ja terveysministeriö.) Samapalkkaisuuteen palkkausjärjestelmäuudistuksin. Työn vaativuuden ja henkilön pätevyyden arviointi Suomessa. Helsinki 2006. 89 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä ISSN 1236-2115; 2006:22) ISBN 952-00-2016-0 (nid.). Julkaisu on myös verkossa www.stm.fi ja sitä myy Yliopistopaino, tilaukset books@yliopistopaino.fi
Ministeri Haatainen EU-parlamentin tasa-arvovaliokunnassa: Työn ja perheen yhteensovittamista parannettava Suomessa tasa-arvoasioista vastaava sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen oli EU-parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kuultavana tiistaina 11. heinäkuuta. Hän kertoi valiokunnalle Suomen puheenjohtajakauden painotuksista ja erityisesti naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen tähtäävistä toimista. Työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole enää pelkästään sukupuolten välinen tasa-arvokysymys. Se liittyy entistä tiiviimmin myös talouden yleisiin toimintaedellytyksiin. Miesten ja erityisesti naisten työllisyysastetta on nostettava. Lissabonin strategian tavoitteita ei pystytä saavuttamaan, ellei kaikkia käytettävissä olevia resursseja saada käyttöön. Työssä on jatkettava nykyistä pidempään. Lisäksi työ- ja perhe-elämän velvoitteet on voitava sovittaa joustavammin ja tasaisemmin naisten ja miesten kesken. Alhainen syntyvyys ja syntyvyyden lasku yhdistettynä väestön ikääntymiseen ovat EU:n jäsenmaille vakava haaste. Työntekijöitä ei riitä tekemään kaikkia töitä, ellei töissä jatketa nykyistä pidempään. Työelämän ja vapaiden joustava järjestäminen tukee työmarkkinoilla pysymistä ja työn ja perheen yhteensovittamista. Jäsenvaltioiden on kehitettävä lasten hoitojärjestelmää ja vanhempainvapaita. Epätasaisesti jakautuneita perhevastuita pitää tasoittaa isien ja äitien välillä ja kehittää joustavia työaikamalleja nimenomaan perheen lähtökohdista. Kun työajoista keskustellaan ja päätetään, on otettava nykyistä laajemmin huomioon, että perheelliset työntekijät voivat osallistua täysipainoisesti työhön. Se on mahdollista vain, kun työaikoja voidaan järjestää joustavasti. Myös perheiden yhdenvertaisuutta vanhempainvapaiden aikana on parannettava esimerkiksi tasaamalla perhevapaista aiheutuva kustannuksia työnantajien kesken. Tämä vahvistaisi erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaa ja vakauttaisi työsuhteita. Työ- ja perhe-elämän joustava yhteensovittaminen tukisi myös omaisten ja läheisten mahdollisuuksia järjestää hoivaa ikääntyville vanhemmilleen. Näin helpotettaisiin hoitopalvelujen järjestämistä. Kuulemisessa oli esillä myös tasa-arvon valtavirtaistaminen. Sen etenemistä tulisi vauhdittaa, jotta eri sektoreilla tehtävissä päätöksissä otettaisiin huomioon niiden vaikutus miesten ja naisten tasavertaisiin mahdollisuuksiin työssä ja yksityiselämässä. Väestörakenteen muutoksen ja globalisaation tuomat haasteet ovat painopisteenä Suomen pj-kaudella. Niitä käsiteltiin Helsingissä 6.-7.7.2006 järjestettävässä epävirallisessa työ-, sosiaali- ja terveysministereiden kokouksessa. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on erottamaton osa tätä keskustelua. Teema on myös osa 5.-6.10.2006 Helsingissä järjestettävää Miehet ja tasa-arvo -konferenssia. Taustaa EU-maiden välillä on suuria eroja syntyvyydessä, naisten työhön osallistumisessa, päivähoidon saatavuudessa ja kattavuudessa sekä vanhempainvapaajärjestelmän laajuudessa. Vastoin aiempaa käsitystä perheelliset naiset ovat monissa Euroopan maissa aktiivisesti mukana työelämässä ja syntyvyys on silti ollut suhteellisen korkea. Perhevelvoitteet voidaan hoitaa ja käydä samalla töissä. Tämä edellyttää kuitenkin hyvin toimivaa lastenhoitojärjestelmää. Naiset ja miehet ovat työelämässä sijoittuneet eri aloille. Siksi perhevapaista koituvat kustannukset ja niistä aiheutuvat käytännön järjestelyt rasittavat monessa maassa suhteessa enemmän naisvaltaisia aloja. Syksyllä ilmestyvä komission tiedonanto demografisesta kehityksestä käsittelee myös työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on yksi kuudesta painopistealueesta komission tasa-arvon etenemissuunnitelmassa 2006-2010. Myös Euroopan parlamentissa asia on puhuttanut. Kun se käsitteli aiemmin ehdotusta direktiiviksi miesten ja naisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, se esitti huolensa juuri työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta.
Lisätietoja:
"Lapsen hymy - lupaus paremmasta tulevaisuudesta" Sataseitsemänkymmentä soroptimistia Islannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta kokoontui 16.–18.6.2006 Vaasaan pohjoismaiseen konferenssiin, joka järjestetään joka toinen vuosi. Päivien teemana oli naisten mahdollisuudet vaikuttaa sekä lainsäädäntöteitse demokratian keinoin että käytännön toimin naisten ja lasten selviytymiseen kriisiolosuhteissa. Soroptimist International (SI) on maailmanlaajuinen eri ammatteja, kulttuureja ja maita edustavien naisten vapaaehtoisjärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia ja naisen asemaa, ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Maailmanjärjestöllä on neuvoa-antava asema YK:n talous-ja sosiaalineuvostossa (Economic and Social Council ECOSOC) Järjestössä on 93 000 jäsentä 127 maassa. Suomessa soroptimisteja on noin 1 400.
Järjestön tavoitteina on
Järjestön jäsenklubit työskentelevät ruohonjuuritasolla monin tavoin naisten ja lasten hyvinvoinnin puolesta. Sekä paikallisella tasolla että kansallisella ja kansainvälisellä tasolla järjestö toimii yhteistyössä monien muiden vapaaehtois- ja YK:n järjestöjen kanssa. Soroptimist International on puoluepoliittisesti sitoutumaton, mutta kansalaisina kaikki siihen kuuluvat naiset voivat vaikuttaa maansa kansalaisten hyvinvointiin.
Lisätietoja: www.soroptimistit.fi
STM tiedottaa Tiedote /2006 Ministeri Haatainen: Työelämän tasa-arvolla luodaan myös taloudellisen kehityksen perustaa Työn ja perheen yhteensovittaminen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon kehittäminen ovat tämän päivän työelämän haasteita. Sukupuolten tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on jatkuvasti tehtävä työtä. Pohjoismaisen mallin vahvuutena on, että työssäkäyvä nainen voi olla myös hyvä ja vastuullinen äiti. Vastaavasti isät voivat kantaa puolet hoivavastuusta ja olla mukana lasten arjessa. Tarvitsemme vielä paljon työtä sekä miesten että naisten asenteiden muuttamiseksi, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen puhuessaan Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan seminaarissa Helsingissä maanantaina 5. kesäkuuta. Meidän on pohdittava ennakkoluulottomasti, miten alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmat voisivat tehdä lyhyempää työpäivää. Miten voimme tukea niiden vanhempien työhön palaamista, jotka ovat hoitaneet lapsiaan kotihoidontuella. Ja miten sekä isä että äiti voisivat jakaa hoitovastuuta ja samalla säilyttää yhteyden työelämään. Myös omien vanhempien hoidon yhdistäminen kokopäivätyöhön on raskasta. Hoitovastuun kantaminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo tukevat toinen toistaan. Hyvinvointipalveluilla, kattavalla sosiaaliturvalla sekä päämäärätietoisella tasa-arvopolitiikalla voimme vahvistaa naisten asemaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on myös luja lenkki myönteisen ja kestävän taloudellisen kehityksen ketjussa.
Pätkätöiden vähentämiseksi vaaditaan konkreettisia toimia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii konkreettisia päätöksiä pätkätöiden vähentämiseksi. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila esittää, että tasa-arvoministeri asettaa korkean tason toimikunnan ratkomaan pätkätyön ongelmia. Toimikunnassa pitäisi olla kolmikannan mukaisesti edustajat niin valtiolta ja Kuntaliitostakin kuin työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä sekä niiltä toimialoilta, joilla pätkätöitä on suhteellisesti eniten. Sirkka-Liisa Anttila esitti vaatimuksen tänään 5.6. järjestetyssä Pätkät(y)ön tulevaisuus? -seminaarissa Helsingin yliopistolla. Seminaarin järjestivät tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE), Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunta, Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY). Sirkka-Liisa Anttila esittää, että asetetaan korkean tason toimikunta selvittämään keinoja vähentää pätkätöitä. Valtiolla ja kunnilla on runsaasti niin sanottuja pätkätöitä, jotka tutkimusten mukaan kohdistuvat erityisesti koulutettuihin 25 - 45-vuotiaisiin naisiin. Ylipäätään määräaikainen työ kohdistuu tutkimusten mukaan erityisesti nuoriin sekä synnytysikäisiin ja koulutettuihin 25- 44-vuotiaisiin naisiin. Korkeakoulutus ei enää takaa vakinaista työtä naisille. Määräaikaista työtä koskevat tutkimukset ovat vuonna 2005 todenneet, että naisten on erittäin vaikea aloittaa pysyvää työuraa Suomessa. Pätkätyöt ovat tyypillisimpiä sosiaali-, terveys- ja opetusalalla. Anttila toteaa, että on vihdoinkin aika tehdä konkreettisia päätöksiä pätkätöiden vähentämiseksi. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta korostaa, että perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden yleisyyttä ja työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia on tarkasteltava naisten ja miesten välisen tasa-arvon kysymyksenä. Nykyjärjestelmä ja työmarkkinoiden rakenteet tuottavat eriarvoisia mahdollisuuksia naisille ja miehille menestyä työelämässä ja toteuttaa vanhemmuuttaan. Pätkätöitä voitaisiin heti vähentää esimerkiksi vakinaistamalla terveydenhuollossa, päiväkodeissa ja vanhustenhoidon alalla sijaisina toimivat henkilöt. Hyviä kokemuksia on saatu jo esimerkiksi Helsingin ja Forssan kaupunkien toiminnasta.
Lisätietoja:
STM tiedottaa 209/2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Naisten panos äänioikeuden saavuttamisessa merkittävä Naisten panos yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttamisessa oli merkittävä. On arvioitu, että ilman sitä miehetkin olisivat jääneet äänioikeutta vaille. Suomessa naiset nousivat vaatimaan äänioikeutta sekä erillisessä naisliikkeessä että yhteisesti miesten kanssa, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen totesi puhuessaan tiistaina 23. toukokuuta Helsingissä. Ministeri Haatainen puhui yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden muistomerkin paljastustilaisuudessa. Tänään on kulunut 99 vuotta yksikamarisen eduskunnan ensimmäisestä istunnosta. Ensi viikolla tulee kuluneeksi sata vuotta päivästä, jolloin radikaalista valtiopäiväuudistuksesta päätettiin. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toi valtiollisen demokratian koko kansan käytettäväksi. Suomen naiset saivat ensimmäisinä maailmassa täydet valtiolliset oikeudet ja myös käyttivät niitä, ministeri Haatainen muistutti. Eduskunnan ensimmäiset naiset laajensivat politiikan piiriä uusilla kysymyksillä, ministeri Haatainen totesi. He toivat esiin turvattomien lasten, äitien ja perheiden hyvinvoinnin sekä naisten ja perheiden hyvinvoinnin sekä tasa-arvon. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen: Suomesta puuttuu moniammatillinen verkosto, joka auttaisi naisia irrottautumaan prostituutiosta Sosiaali- ja terveysnäkökulmasta prostituution ja naiskaupan uhrien tavoittaminen ja auttaminen on viranomaisten ja järjestöjen keskeinen tehtävä. Hyvinvointivaltion tehtävänä on kantaa huolta kaikkien ihmisten perusoikeuksista ja ihmisoikeuksista. Tiedämme, että prostituoitujen elämä ei ole helppoa, mutta prostituutiosta irtautuminen on vielä vaikeampaa. Yhteiskunnan tulisi tarjota tukea ja todellisia vaihtoehtoja prostituoituna toimimisen sijaan, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen perjantaina 12. toukokuuta Helsingissä. Ruotsin tasa-arvoministeri Jens Orback vieraili perjantaina Suomessa ministeri Tuula Haataisen kutsusta. Ministeri Orback esitteli Ruotsin kokemuksia seksin oston kieltävästä lainsäädännöstä. ”Valitettavasti Suomesta puuttuu vielä moniammatillinen verkosto, joka tekisi työtä prostituutiosta irtautumiseksi. Prostituutiosta ulosauttava työ voisi koostua esim. etsivästä sosiaalityöstä, lääkärien ja psykiatrien palveluista, oikeusneuvonnasta sekä yksilö- ja vertaisryhmätuesta. Prostituutioon liittyy naisten ihmisoikeusloukkauksia, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittamista, heikommassa asemassa olevan hyväksikäyttöä, väkivaltaa ja sillä uhkaamista, Myös taudit, fyysinen ja henkinen loppuun palaminen sekä syrjäytyminen ovat osa prostituoidun arkea. Prostituutiosta ulospääsy edellyttää yhteiskunnan tukea ja asennemuutosta. Hallituksen lakiesityksen mukaan seksin oston kriminalisointi tekisi näkyväksi sen, että kysyntä ylläpitää prostituutiota”, sanoi ministeri Haatainen. Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Leila Mélart puh. 050 358 1289.
Tasa-arvovaltuutetun tiedote Jalkapallon MM-kisat ja niihin liittyvät epäilyt prostituutiosta ja ihmiskaupasta Julkisuuteen on noussut epäilyjä, että ensi kesänä Saksassa pidettävien jalkapallokisojen ympärillä pyörisi mittava prostituutiobisnes ja että tuhansia naisia tuotaisiin maahan seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksessa. Ruotsin tasa-arvovaltuutettu on nostanut asian esiin ja vaatii Ruotsia vetäytymään kisoista. Ihmiskauppa kaikissa muodoissaan, kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, on tuomittava. On varsin vastenmielistä, että prostituutio ja ihmiskauppa nousee tavan takaa esiin juuri suurten urheilutapahtumien yhteydessä. Kansainvälisten urheilujärjestöjen tulisi kisojen pitopaikoista päättäessään vaatia, että kisajärjestäjä sitoutuu omalla toiminnallaan ennalta ehkäisemään ihmiskauppaa. Erityisen tärkeää olisi, että kisojen järjestäjät, urheilujohtajat ja urheilijat sekä heidän taustajärjestönsä antaisivat oman äänensä kuulua ja julkisesti vastustaisivat tällaista toimintaa. Urheilijat ovat monien, aivan erityisesti monien nuorten ja lasten idoleita. Siksi heidän mielipiteillään ja esimerkillään on merkitystä – myös ihmisoikeuskysymyksissä.
Hallituksen tavoitteena on miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventaminen Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhdessä valmistelevan samapalkkaisuusohjelman päätavoite on naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventaminen viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Ohjelman yleinen tavoite naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseen, merkitsee naisvaltaisten alojen ja ammattien palkkatason nostamista. Se tarkoittaa myös tasa-arvolain mukaisen samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamista. Lue lisää
Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi - sosiaali- ja terveysministeriö näyttää suuntaa
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta esittää naistutkimuksen pääaineistamista naistutkimuksen vahvistamiseksi hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Opetusministeriön tulisi huomioida pää-aineistamismahdollisuus kevään 2006 tulosneuvotteluissa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) luovutti opetusministeri Antti Kalliomäelle kannanoton nais-tutkimuksen aseman vahvistamisesta 21.12.2005. Kannanotto löytyy kokonaisuudessaan TANEn kotisivuilta (www.tane.fi)
Helsinki 10.1.2006 Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kannanotto aktiivisen isyyden ja tasapuolisemman hoivavastuun edistämiseksi Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) kiinnittää huomiota vanhemmuuteen liittyviin, sukupuolten tasa-arvon toteutumista estäviin sukupuolittuneisiin säädöksiin ja käytäntöihin. Lainsäädäntö tai viranomaiskäytännöt eivät saa olla aktiivisen isyyden toteuttamisen esteenä. Ne eivät myöskään saa muodostaa estettä naisten tasa-arvoiseen osallistumiseen työelämään ja ammatissa etenemiseen. TANE toteaa, että hoivavastuun tasapuolisemmasta jakautumisesta hyötyvät niin lapset, vanhemmat kuin koko yhteiskuntakin. Isille suunnattu bonusvapaa on nykyisellään jäykkä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta toteaa, että isien on voitava pitää bonusvapaa nykyistä joustavammin, esimerkiksi sen jälkeen kun äiti on pitänyt vanhempainvapaata, mahdollista hoitovapaata ja kertyneet vuosilomat. Silloin bonusvapaa sopii paremmin useammille perheille, pidentää lasten kotihoitoaikaa ja tukee sitä, että isä on yksin päävastuussa lasten hoidosta bonuskuukauden ajan tai pidempäänkin. TANE pitää tärkeänä, että pikaisesti toteutetaan ns. Krögerin työryhmän ehdotus etävanhemman oikeudesta tilapäiseen hoitovapaaseen. Lapsestaan erillään asuvalle vanhemmalle on taattava oikeus myös muihin perhevapaisiin kuten isyysvapaaseen ja vanhempainvapaaseen, mikäli vanhemmat haluavat jakaa hoivavastuun, vaikka eivät asu yhdessä. Etävanhemmalla ei kuitenkaan olisi subjektiivista oikeutta perhevapaisiin, vaan tällaisessa tilanteessa tarvittaisiin lähivanhemman suostumus. Tilapäinen hoitovapaa on saatava palkalliseksi kaikille aloille työehtosopimuksesta riippumatta. Tilapäisen hoitovapaan ajalta tasa-arvoasiain neuvottelukunta ehdottaa maksettavaksi sataprosenttista palkkaa. Lisäksi sairaan lapsen hoito-oikeus tulisi ulottaa isovanhempiin. TANE esittää, että kaikille aloille tulisi palkallinen äitiys- ja isyysvapaa sekä 3-4 päivän palkallinen tilapäinen hoitovapaa. Kuten selvityshenkilö Metsämäki on raportissaan ehdottanut, tulee seuraavalla sopimuskierroksella palkallinen äitiysvapaa ottaa myös niiden alojen sopimuksiin, joista se vielä puuttuu. Lisäksi TANE kannattaa Metsämäen raportissa esitettyä vanhempainvakuutusjärjestelmän perustamista, jolla tasattaisiin perhevapaista aiheutuvia kustannuksia eri alojen työnantajien kesken. Nykyisellään perhevapaakustannukset kasautuvat maksettavaksi naisvaltaisten alojen työnantajille. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ehdottaa, että vanhempainvapaata tulee pidentää ja tämä pidennys kohdennetaan isille. Isien osallistumista lasten hoitoon on tuettava suurentamalla isän kiintiötä kolmeen kuukauteen pidentämällä vanhempainvapaata 2,5 kuukaudella. Tällaisella isäkiintiöllä voitaisiin edesauttaa isän ja lapsen välisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen kiintymyksen kehittymistä, kun isä olisi päävastuullisena lapsen hoidosta kolmen kuukauden ajan. Uudistus on toteutettava siten, että yksinhuoltajaisien ja -äitien perheissä on vastaava oikeus, vaikka toista vanhempaa ei ole jakamassa vanhempainvapaata. TANE korostaa, että vanhemmuuteen liitettävät oikeudet ja etuudet tulee yhdenvertaisesti ulottaa koskemaan myös samaa sukupuolta olevien pariskuntien perheitä. Nykyisellään samaa sukupuolta oleva, ei biologinen vanhempi, ei voi saavuttaa vanhemman statusta eikä hän täten voi käyttää isyyslomaa tai vanhempainvapaata. Myös samaa sukupuolta olevien perheiden kohtaamiseen neuvoloissa ja sairaaloiden synnytysosastoilla tulee koulutuksessa ja ammattikäytännöissä kiinnittää huomiota. Isäksi kasvu ja aktiiviseen isän rooliin kannustaminen tulee nostaa entistä kiinteämmäksi osaksi neuvolatoiminnan keskeisiä käytäntöjä. Neuvoloilla on hyvät edellytykset toimia uuden isyystietouden lähteenä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta korostaakin, että neuvoloissa tulee aloittaa ja vahvistaa sellaisia toimintamuotoja, jotka on suunnattu erityisesti isille. Heitä on innostettava oivaltamaan aktiivisen isyyden merkitys ja tuettava heitä toimimaan omasta tahdostaan hoivavastuuta kantavana vanhempana. TANE kiinnittää huomiota myös lapsen huolto- ja tapaamissopimustilanteisiin. Sosiaalityön ammatillisiin käytöntöihin ei liity riskikartoitusta kotoa muuttavan vanhemman, joka useimmin on isä, mahdollisesta katoamisesta lapsen elämästä erotilanteissa. Isän katoaminen lapsen elämästä ei lähtökohtaisesti ole lapsen edun mukaista. Sukupuolisensitiivinen koulutus tulee ulottaa sekä sosiaalityön perus- että täydennyskoulutukseen. Sosiaalityössä tulee myös tehostaa erityisesti ohjaus- ja neuvontavelvoitetta isyyden näkökulmasta. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta korostaa, että kotona tapahtuvan väkivallan esiintyminen on aina selvitettävä erotilanteissa ja samoin kysymys on otettava esille ennaltaehkäisevänä jo neuvolassa. Lapsella tulee olla oikeus pelosta ja väkivallasta vapaaseen kasvuympäristöön. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ehdottaa, että tietoinen sukupuolinäkökulma tulee sisällyttää sosiaalityön ammatillisten käytänteiden, työmenetelmien ja palvelurakenteiden kehittämistyöhön. Näkökulma tulee sisällyttää sosiaalityön peruskoulutukseen, työyhteisöissä tapahtuvaan ohjaukseen ja täydennyskoulutukseen sekä yleisemmin Suomessa käytävään yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.
Lisätietoja:
TANE tiedottaa: Seksin oston kriminalisointi
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, sosiaali- ja terveysministeriö Tasa-arvoasiain neuvottelukunta kannattaa seksin oston kriminalisointia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) kannattaa seksin oston kriminalisoinnin lisäämistä rikoslakiin. Prostituutioon, paritukseen ja naiskauppaan liittyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia, joilla luodaan yhteiskunnallista eriarvoisuutta niin sukupuolen kuin etnisyydenkin perusteella. Seksin oston kriminalisoimisella kiinnitetään huomiota prostituutiota ja naiskauppaa ylläpitävään kysyntään ja viestitetään, että Suomi ei hyväksy naisilla ja lapsilla käytävää seksikauppaa. Prostituutio, paritus ja naiskauppa ovat yhteiskunnallisia ongelmia, jotka estävät sukupuolten tasa-arvon toteutumista. Ongelma on rakenteellinen ja vaikuttaa vahvasti siihen millaisina miellämme tavoiteltavat miehen ja naisen roolimallit ja niiden väliset valtasuhteet. On sukupuolten tasa-arvon vastaista ruokkia kuvastoa, jossa toinen sukupuoli on olemassa vain toisen miellyttämistä ja tyydyttämistä varten. Prostituutiosta ja naiskaupasta keskusteltaessa on myös aiheellista kysyä, miksi koemme miesten oikeudeksi ostaa seksiä naisilta tai parittajilta tai järjestäytyneeltä rikollisuudelta. TANE huomauttaa, että hallituksen esityksessäkin käytetty termi seksuaalipalvelut on epäonnistunut, sillä se normalisoi seksin oston, prostituution ja naiskaupan. Palveluiden tarjoamiseen liittyy yleensä positiivinen mielikuva, kuten esimerkiksi kampaamo- ja parturipalveluihin. Seksin ostajista ei tulisi myöskään puhua asiakkaina. Kysyntä on kiistatta prostituutiota ja naiskauppaa ylläpitävä asia. Seksin oston kysyntään vaikuttaminen on niitä harvoja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joihin voimme ryhtyä kansallisesti, ilman kansainvälisen viranomaisyhteistyön myötävaikutusta. Myös Palermossa vuonna 2000 allekirjoitettu YK:n kansainvälistä rikollisuutta vastustavan yleissopimuksen ihmiskauppaa koskeva lisäpöytäkirja velvoittaa Suomea ryhtymään kysyntää vähentäviin toimenpiteisiin. Prostituutioon liittyy useimmiten viitteitä parituksesta ja paritusepäilyyn liittyy monesti piirteitä naiskaupasta. On ilmeistä, että Suomeen ulkomailta saapuvilla prostituoiduilla on kiinteät yhteydet organisoituneen rikollisuuden toimintaan, esimerkiksi värvääjiin, matkanjärjestäjiin ja parittajiin. KRP:n tutkimuksen mukaan myös hyvin suuri osa suomalaisista prostituoiduista joutuu nykyisin toimimaan järjestäytyneen rikollisuuden alaisuudessa. Varovaisestikin arvioiden Suomessa vierailee vuosittain 10 000 - 15 000 ulkomaalaista prostituoitua. Venäläiset ja virolaiset organisoituneet rikollisliigat ovat jakaneet koko Suomen reviireihin, joita noudattamalla rikollisen toiminnan harjoittaminen sujuu mahdollisimman kitkattomasti. Järjestäytynyt rikollisuus toimii hyvin ammattimaisesti pyrkien minimoimaan riskit ja maksimoimaan rikollisella toiminnalla, parituksella ja naiskaupalla saatavat tuotot. Ihmiskauppa on arvioitu kannattavimmaksi järjestäytyneen rikollisuuden muodoksi heti huumausaine- ja laittoman asekaupan jälkeen. Puhuttaessa ihmiskaupasta, on olennaista muistaa, että esimerkiksi YK:n väestörahasto UNFPA on arvioinut yli 70 prosenttia nais- ja lapsikaupasta olevan seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävää kauppaa. Naiskauppaan kiinteästi liittyvät prostituutio ja paritus ovat rakenteellisia esteitä sukupuolten tasa-arvon toteutumiselle. TANE korostaa, että naiskauppa on globaali ongelma, jonka laajentumiselta Suomikaan ei voi välttyä ilman tehokkaita vastatoimia. Suomen ja Venäjän välillä on Euroopan jyrkin elintasokuilu, joka asettaa Suomen erityisasemaan keskusteltaessa prostituutiosta ja naiskaupasta ja näiden ilmiöiden ehkäisystä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta kannattaa seksin oston kriminalisointia lisättäväksi rikoslakiin. Mikäli naiskaupan kohdemaassa halutaan ennaltaehkäisevästi puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan, on ehdottomasti puututtava seksin oston kysyntään. Kriminalisoimalla seksin osto voidaan antaa järjestäytyneelle rikollisuudelle viesti siitä, että Suomi ei hyväksy naisilla ja lapsilla käytävää seksikauppaa eikä se siten ole tavoiteltava naiskaupan kohdemaa. Seksin ostaminen alle 18-vuotiaalta säädettiin rangaistavaksi vuoden 1998 rikoslain uudistuksessa. Keskusrikospoliisin tutkija Jari Leskinen onkin arvioinut alaikäisten prostituution olevan Suomessa hyvin marginaalinen ilmiö, eikä sen laajeneminen vaikuta todennäköiseltä, sillä lapsi- ja teiniprostituution harjoittamisesta seuraava kiinnijäämisriskin huomattava kohoaminen ja ankarat rangaistukset eivät vastaa toiminnasta saatavissa olevia voittoja. Koska järjestäytyneet rikollisjärjestöt pyrkivät minimoimaan riskinsä ja maksimoimaan voittonsa, on mahdollista tehdä Suomesta myös ei-kannattava naiskaupan, parituksen ja toisen prostituutiosta hyötymisen kohdemaa kriminalisoimalla seksin osto myös muilta kuin alaikäisiltä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta korostaa, että seksin oston kriminalisoinnin yhteydessä ei tule kriminalisoida seksin myyntiä. Olisi siis prostituoitujen ja naiskaupan uhrien auttamistyön vastaista, mikäli seksin oston kriminalisoinnin yhteydessä päädyttäisiin kriminalisoimaan myös seksin myynti. TANE kuitenkin toteaa, että prostituoitujen parissa tehtävällä auttamistyöllä tulisi tähdätä prostituutiosta irtautumiseen, seksuaalisen hyväksikäytön katkaisuun ja uhrin voimaannuttamiseen. Tekemällä prostituutiota ja naiskauppaa ylläpitävä kysyntä näkyväksi ja keskustelemalla seksin ostajan vastuusta voidaan myös muuttaa naiskaupan uhria syyllistäviä käsityksiä. Prostituutioon ja naiskauppaan liittyy myös erittäin läheisesti rasistisia, etnistä toiseutta korostavia piirteitä. Naiskauppaa ei syyttä kutsuta nykyajan orjakaupaksi. Seksin ostaja on säännönmukaisesti sosiaalisesti vahvemmassa asemassa kuin prostituoitu ja ostajalta voidaan edellyttää kykyä tajuta prostituution, parituksen ja naiskaupan aiheuttamat kielteiset vaikutukset prostituoidun elämään. Vastuu prostituutiosta ja seksin ostosta on selkeästi ostajalla, vaikka prostituoitu voikin näennäisesti olla aloitteen tekijä. Seksin oston kriminalisoinnilla voidaan aloittaa asennemuutos, jonka positiiviset kerrannaisvaikutukset heijastuvat yhteiskuntaan vielä vuosikymmenien kuluttua. Prostituutiota ja naiskauppaa koskevat seurantatiedot ovat hyvin tarpeellisia sekä ongelmien luonteen että uudenlaisen lainsäädännön toimivuuden seurannan kannalta. TANE korostaa, että seksin ostokiellon valvontaa ja laajemminkin prostituutiota ja naiskauppaa koskevien rikosoikeudellisten säännösten toimivuutta ja vaikutuksia on tarpeen seurata sekä hallituksessa että laajemminkin yhteiskunnassa. TANE ehdottaa, että hallitus antaisi sisäasiainministeriölle / keskusrikospoliisille tehtäväksi kansallisen raportoijan muodossa seurata kyseisen lainsäädännön toimivuutta ja laatia siitä samoin kuin prostituutio- ja naiskauppatilanteesta vuosittain tilannekertomuksen ja -arvion mahdollisine toimenpide-ehdotuksineen. Lisätietoja: pääsihteeri Hannele Varsa 050-545 3435 sekä seksibisnes ja ihmiskauppa työryhmän sihteeri Jussi Aaltonen 050-346 9534
 |
 |