På svenska In english
Tasa-arvo työtä 90 vuotta Keskustelu

 

Etusivu Tasa-arvo Uutisia Toimintakalenteri Europarlamenttivaalit 2009 Kuntavaalit 2008 100 Vuotta Täysiä Poliittisia Oikeuksia 100 Years of Women’s Voices and Action in Finland Kuvagalleria / Photo Gallery Eduskuntavaalit 2007 Jäsentiedote Hallitus Lausunnot Arkistot Kuvapankki Liitto Tänään Tiedotteet Jäsenjärjestöt Yhteystiedot Kansainvälinen Toiminta Palaute Linkit

 

 

LIITE

Kymmenen myyttiä väkivallasta

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti
STAKES,
www.vakivalta.net

1. Väkivalta ei ole yleistä
Fakta: Väkivalta perheissä on yleistä ja kohtalotovereita on kaikkialla, 40 prosenttia suomalaisista naisista on kokenut miesten tekemää väkivaltaa tai uhkailua15 vuotta täytettyään. Väkivaltaa ovat usein kokeneet myös miehet omassa lapsuudessaan, joko nähneet tai itse olleet kohteena.

2. Väkivalta on alempien sosiaaliluokkien ongelma
Fakta: Väkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa, se ei riipu koulutuksesta, tulotasosta tai elinympäristöstä. Suurin riski joutua väkivallankohteeksi omassa kodissa on hyvin toimeentulevilla, koulutetuilla, itsenäisillä ja oman uran luoneilla naisilla.

3. Väkivalta loppuu, kun muutamme yhteen, menemme
kihloihin, naimisiin tai kun saamme yhteisen lapsen

Fakta: Jos parisuhteessa on väkivaltaa, sillä on taipumus jatkua, uusiutua ja raaistua suhteen jatkuessa. VSäkivaltaa käyttänyt usein kokee omistavansa kumppaninsa ja pelko suhteen katkeamisesta vähenee, kun sitoudutaan.

4. Väkivalta johtuu naisten tasa-arvo pyrkimyksistä ja
naisliikkeen voimistumisesta

Fakta: Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa on esiintynyt aina, jo paljon aiemmin kuin on edes puhuttu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

5. Väkivaltaa käyttäneillä henkilöillä on puutteelliset taidot ja
kapasiteetti selvitä elämän eri osa-alueilla

Fakta: Väkivaltaa käyttävät henkilöt menestyvät yleensä hyvin muilla elämän osa-alueilla, kuten työssä. Heidän ainut ongelmansa voi olla, että he käyttävät väkivaltaa.

6. Väkivaltainen käyttäytyminen johtuu temperamentista
ja persoonallisuudesta

Fakta: Väkivallan käyttäminen perheessä on hyvin harkittua ja kontrolloitua käyttäytymistä. Väkivaltaa käyttävät henkilöt tekevät aina valintoja, he valitsevat ajan, paikan ja tekotavan. Vaikka he työpaikalla joutuisivat ristiriitatilanteeseen pomon kanssa, he eivät käytä siellä väkivaltaa. Väkivallan käyttäminen on siis valinta ja harkittua toimintaa.

7. Väkivaltaa kokeneet naiset ovat psyykkisesti häiriintyneitä
Fakta: Väkivaltaa kokeneet naiset eivät ole häiriintyneitä. Väkivalta aiheuttaa aina kriisin ja trauman, joka voi olla vakava uhka naisen minäkuvalle, itsetunnolle ja ihmisarvolle. Ihminen, joka elää kuoleman pelossa, ei voi toimia normaalilla tavalla.

8. Väkivaltaisuus johtuu päihteistä
Fakta: Useat ihmiset käyttävät päihteitä, mutta he eivät silti käytä väkivaltaa. Päihteisiin vetoaminen siirtää vastuun väkivallan käyttäjästä johonkin ulkopuoliseen vaikuttajaan. Usein väkivallan tekijä antaa itselleen syyn käyttää väkivaltaa, koska on päihteiden vaikutuksen alaisena. Ne, jotka käyttävät väkivaltaa päihtyneenä, käyttävät sitä usein myös selvänä. Väkivallan käyttäjä on vastuussa käyttäytymisestään.

9. Naiset haluavat vapaaehtoisesti jäädä väkivaltaiseen suhteeseen
Fakta: Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen on helpommin sanottu kuin tehty. On totta, että usein naiset eivät halua erota väkivaltaisesta suhteesta, mutta he haluavat, että väkivalta loppuu. Suhteesta lähdön esteinä voivat olla taloudelliset seikat, lapset, sukulaiset, uskonnolliset syyt, kokemus epäonnistumisesta äitinä ja puolisona.

10. Väkivalta perheessä on yksityisasia
Yksityisellä paikalla tapahtunut pahoinpitely on Suomen rikoslain mukaisesti virallisen syytteen alainen rikos.

www linkit

www.nytkis.org
www.eduskunta.fi
www.tasa-arvo.fi
www.womenlobby.org

 

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

 

 

LEHDISTÖTIEDOTE
19.6.2002

NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO KIITTÄÄ HELSINGIN SANOMIA ESIMERKILLISESTÄ JA VASTUULLISESTA PÄÄTÖKSESTÄ

Naisjärjestöjen boikottikampanja tuotti toivotun tuloksen. Helsingin Sanomat ilmoitti 19.6 luopuvansa seksi-ilmoitusten julkaisemisesta ja maakuntalehdistä ainakin Savon Sanomat on ilmoittanut toimivansa samoin.

Vastuulliset lukijat lähtivät laajasti tukemaan Naisjärjestöjen Keskusliiton käynnistämää kampanjaa. On ilo huomata, että lehdet kuuntelevat lukijaansa ja että joukkovoimalla voidaan vaikuttaa. Ilman naisten laajaa verkostoitumista ja yhteistä tahtoa ei tavoitetta olisi saavutettu näin nopeasti.

Toivomme myös muiden, vielä seksi-ilmoituksia julkaisevien tiedotusvälineiden seuraavan maamme johtavien lehtien antamaa hyvää esimerkkiä.

Tämän asian ympärillä käydyssä keskustelussa on ilmennyt, että Suomen on nopeasti seurattava muiden pohjoismaiden esimerkkiä lainsäädännössämme olevien puutteiden korjaamiseksi. Seksimainontaan ja teleoperaattoreiden toimintaan on kyettävä puuttumaan tehokkaammin. Seksikaupan markkinoinnin rajoittamista kaikille suunnatuissa tiedotusvälineissä tulisi vakavasti harkita yhtenä nais- ja lapsiseksikaupan rajoittamistoimenpiteenä.

Lisätietoja: Naisjärjestöjen Keskusliitto

Leena Ruusuvuori, p. (09) 494 212