












LIITE
Kymmenen myyttiä väkivallasta
Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti
STAKES, www.vakivalta.net
1. Väkivalta ei ole yleistä
Fakta: Väkivalta perheissä on yleistä ja kohtalotovereita
on kaikkialla, 40 prosenttia suomalaisista naisista on kokenut miesten
tekemää väkivaltaa tai uhkailua15 vuotta täytettyään.
Väkivaltaa ovat usein kokeneet myös miehet omassa lapsuudessaan,
joko nähneet tai itse olleet kohteena.
2. Väkivalta on alempien sosiaaliluokkien ongelma
Fakta: Väkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa, se ei
riipu koulutuksesta, tulotasosta tai elinympäristöstä.
Suurin riski joutua väkivallankohteeksi omassa kodissa on hyvin
toimeentulevilla, koulutetuilla, itsenäisillä ja oman uran luoneilla naisilla.
3. Väkivalta loppuu, kun muutamme yhteen, menemme
kihloihin, naimisiin tai kun saamme yhteisen lapsen
Fakta: Jos parisuhteessa on väkivaltaa, sillä on taipumus
jatkua, uusiutua ja raaistua suhteen jatkuessa. VSäkivaltaa
käyttänyt usein kokee omistavansa kumppaninsa ja pelko
suhteen katkeamisesta vähenee, kun sitoudutaan.
4. Väkivalta johtuu naisten tasa-arvo pyrkimyksistä
ja
naisliikkeen voimistumisesta
Fakta: Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa
on esiintynyt aina, jo paljon aiemmin kuin on edes puhuttu naisten
ja miesten välisestä tasa-arvosta.
5. Väkivaltaa käyttäneillä henkilöillä
on puutteelliset taidot ja
kapasiteetti selvitä elämän eri osa-alueilla
Fakta: Väkivaltaa käyttävät henkilöt menestyvät
yleensä hyvin muilla elämän osa-alueilla, kuten työssä.
Heidän ainut ongelmansa voi olla, että he käyttävät
väkivaltaa.
6. Väkivaltainen käyttäytyminen johtuu temperamentista
ja persoonallisuudesta
Fakta: Väkivallan käyttäminen perheessä on hyvin
harkittua ja kontrolloitua käyttäytymistä. Väkivaltaa
käyttävät henkilöt tekevät aina valintoja,
he valitsevat ajan, paikan ja tekotavan. Vaikka he työpaikalla
joutuisivat ristiriitatilanteeseen pomon kanssa, he eivät käytä
siellä väkivaltaa. Väkivallan käyttäminen
on siis valinta ja harkittua toimintaa.
7. Väkivaltaa kokeneet naiset ovat psyykkisesti häiriintyneitä
Fakta: Väkivaltaa kokeneet naiset eivät ole häiriintyneitä.
Väkivalta aiheuttaa aina kriisin ja trauman, joka voi olla
vakava uhka naisen minäkuvalle, itsetunnolle ja ihmisarvolle.
Ihminen, joka elää kuoleman pelossa, ei voi toimia normaalilla
tavalla.
8. Väkivaltaisuus johtuu päihteistä
Fakta: Useat ihmiset käyttävät päihteitä,
mutta he eivät silti käytä väkivaltaa. Päihteisiin
vetoaminen siirtää vastuun väkivallan käyttäjästä
johonkin ulkopuoliseen vaikuttajaan. Usein väkivallan tekijä
antaa itselleen syyn käyttää väkivaltaa, koska
on päihteiden vaikutuksen alaisena. Ne, jotka käyttävät
väkivaltaa päihtyneenä, käyttävät
sitä usein myös selvänä. Väkivallan käyttäjä
on vastuussa käyttäytymisestään.
9. Naiset haluavat vapaaehtoisesti jäädä väkivaltaiseen
suhteeseen
Fakta: Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen on helpommin
sanottu kuin tehty. On totta, että usein naiset eivät
halua erota väkivaltaisesta suhteesta, mutta he haluavat, että
väkivalta loppuu. Suhteesta lähdön esteinä voivat
olla taloudelliset seikat, lapset, sukulaiset, uskonnolliset syyt,
kokemus epäonnistumisesta äitinä ja puolisona.
10. Väkivalta perheessä on yksityisasia
Yksityisellä paikalla tapahtunut pahoinpitely on Suomen rikoslain
mukaisesti virallisen syytteen alainen rikos.
www linkit
www.nytkis.org
www.eduskunta.fi
www.tasa-arvo.fi
www.womenlobby.org
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
LEHDISTÖTIEDOTE
19.6.2002
NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO KIITTÄÄ HELSINGIN
SANOMIA ESIMERKILLISESTÄ JA VASTUULLISESTA PÄÄTÖKSESTÄ
Naisjärjestöjen boikottikampanja tuotti toivotun tuloksen.
Helsingin Sanomat ilmoitti 19.6 luopuvansa seksi-ilmoitusten julkaisemisesta
ja maakuntalehdistä ainakin Savon Sanomat on ilmoittanut toimivansa
samoin.
Vastuulliset lukijat lähtivät laajasti tukemaan Naisjärjestöjen
Keskusliiton käynnistämää kampanjaa. On ilo
huomata, että lehdet kuuntelevat lukijaansa ja että joukkovoimalla
voidaan vaikuttaa. Ilman naisten laajaa verkostoitumista ja yhteistä
tahtoa ei tavoitetta olisi saavutettu näin nopeasti.
Toivomme myös muiden, vielä seksi-ilmoituksia julkaisevien
tiedotusvälineiden seuraavan maamme johtavien lehtien antamaa
hyvää esimerkkiä.
Tämän asian ympärillä käydyssä keskustelussa
on ilmennyt, että Suomen on nopeasti seurattava muiden pohjoismaiden
esimerkkiä lainsäädännössämme olevien
puutteiden korjaamiseksi. Seksimainontaan ja teleoperaattoreiden
toimintaan on kyettävä puuttumaan tehokkaammin. Seksikaupan
markkinoinnin rajoittamista kaikille suunnatuissa tiedotusvälineissä
tulisi vakavasti harkita yhtenä nais- ja lapsiseksikaupan rajoittamistoimenpiteenä.
Lisätietoja: Naisjärjestöjen Keskusliitto
Leena Ruusuvuori, p. (09) 494 212
|