|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
||||
|
|
Tiedote 13.11. 2009 Naisten merkittävä rooli ruokaturvassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokous haluaa kiinnittää huomiota naisten merkittävään rooliin ruokaturvassa ja ilmastonmuutoksessa. Maapallon väkiluvun kasvu aiheuttaa valtavan haasteen ruokatuotannolle. Väestön määrä on arvion mukaan 8 miljardia ihmistä vuonna 2030, ja ruokittavien määrä noussee 9,1 miljardiin vuonna 2050. Tämä tarkoittaa ruuantuotannon kaksinkertaistamista lähivuosikymmeninä. Toinen samanaikainen haaste on ilmastonmuutos, jonka takia meidän tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ruuantuotannon lisääminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on vaikea yhtälö tilanteessa, jossa parhaimmat ruuantuotantoalueet kärsivät muuttuneista viljelyolosuhteista. Ruuantuotanto onkin yksi ilmastoherkimmistä tuotannonaloista. Jo muutaman asteen keskilämpötilan nousu voi heikentää tuotanto-olosuhteita merkittävästi. Luonto on ennenkin sopeutunut muutoksiin, mutta ilmastonmuutoksen nopeus sekä maailmanlaajuinen mittakaava ovat suuria haasteita. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakautuvat maantieteellisesti epätasaisesti, joten paikalliset päätökset ja toimenpiteet ovat elintärkeitä ilmastonmuutoksen jarruttamisessa ja siihen sopeutumisessa. Jokaisen maan on huolehdittava oman alueen ruokaturvasta, ja siksi lähiruuan merkitys nousee tärkeäksi. Maailmanlaajuisessa haasteessa myös yksilötason päätökset ovat tärkeitä. Naisilla on kuluttajina merkittävä vaikutus perheen ruokavalintoihin. Meidän kaikkien on muutettava kulutusvalintojamme ympäristöystävällisemmiksi. Naisten merkitys ruuantuotannossa on mittava maailmanlaajuisesti. Erityisesti kehitysmaissa naiset ovat huolehtineet ruoka- ja energiataloudesta. Esimerkiksi Afrikassa arviolta 80 prosenttia ruuantuotannosta on naisten harteilla, ja ilmastonmuutos vaikuttaa heidän elinkeinoonsa herkimmin. Samalla naiset ovat avainasemassa uusien viljelymenetelmien ja -tekniikan käyttöönotossa. Kestävää kehitysyhteistyöpolitiikkaa on viedä osaamista mm. tyttöjen ja naisten kouluttamiseksi, jotta kehitysmaat pystyvät enenevästi tuottamaan ja jalostamaan ruokansa itse. Kehitysmaiden naiset on otettava mukaan maankäyttöä koskevaan päätöksentekoon. Meidän naisten yhteisenä haasteena on edistää globaalia ruokaturvaa ja tasa-arvoa sekä torjua ilmastonmuutosta.
Lisätietoja:
Tiedote 27.4.2009
Naisjärjestöjen Keskusliiton kevätkokous 24.4.2009 kehottaa: Kesäkuussa käytävät europarlamenttivaalit ovat tärkeä vaikuttamismahdollisuus tasa-arvon edistämiseksi. Europarlamenttiin on saatava mahdollisimman monipuolista asiantuntemusta tasa-arvoasioista. Tämä vaatii meiltä äänestäjiltä aktiivisuutta! Äänestysprosentin nosto on yksi tärkeimmistä asioista. Vuoden 2004 EU-vaaleissa äänestysprosentti oli Suomen osalta 41,1 ja parlamenttiin valituista naisia oli 36 % . (Tällä hetkellä naisia Suomen edustajista on 42,9 %). Näitä lukuja on nyt syytä nostaa! Siksi haastamme kaikki naiset vaaliuurnille äänestämään naisia EU-parlamenttiin. Parlamentin vaikutus EU:n päätöksenteossa on jatkuvasti kasvanut. Meidän on äänestämällä huolehdittava siitä, että työ tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän vastustamiseksi Parlamentissa jatkuu. Selvitetäänpä tällä kertaa, kuinka hyvin eurovaaliehdokkaamme tuntevat EU:n tasa-arvotyön ja kuinka he aikovat sitä edistää. Sen jälkeen onkin helppoa käydä äänestämässä tasa-arvoisempi Eurooppa!
Lisätietoja:
Tiedote 28.11.2008 Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokous 27.11.2008 vaatii: Lisää naisia kunnallisen päätöksenteon johtotehtäviin Syksyn kunnallisvaalien voidaan sanoa olleen tasa-arvovaalit, sillä tasa-arvoteema oli esillä monen ehdokkaan kampanjassa, ja suuri osa äänestäjistä piti aihepiiriä tärkeänä ehdokasta valitessaan. Myös numerot puhuvat puolestaan: naisten osuus ehdolle asetetuista nousi ensimmäisen kerran yli 40 prosentin (40,4%) ja tämä näkyi myös vaalien tuloksissa: naisten osuus valituksi tulleista oli 37%. Suunta on siis oikea! Tasa-arvolaissa määriteltyä kiintiöpykälää sovelletaan kunnallisissa toimielimissä, joita kuntalain 17 §:n mukaan ovat valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Kiintiösäännös koskee myös kuntien yhteisiä toimielimiä esim. lautakuntia, johtokuntia, toimikuntia ja seutuyhteistyöneuvottelukuntia. Toimielimen kokoonpanon tulee olla tasa-arvolain kiintiösäännöksen mukainen siten, että naisia ja miehiä on kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Kiintiösäännöstä ei kuitenkaan sovelleta vaaleilla valittuun valtuustoon eikä puheenjohtajavalintoihin. Tämä heijastuukin käytäntöön siten, että esimerkiksi vuonna 2005 naisia oli kunnanhallitusten puheenjohtajista vain 22 %, lautakuntien puheenjohtajista 27 % ja valtuustojen puheenjohtajista 26 %. Pidämmekin tärkeänä, että naisten aliedustukseen puheenjohtajistoissa saadaan pian korjaus. Naisilla tulisi olla puheenjohtajapaikkoja samassa suhteessa kuin heitä on valittu kunnanvaltuustoihin. Kannustamme valtuutettuja ja muita kuntalaisia nostamaan tasa-arvoteeman esille ja soveltamaan tasa-arvolain kiintiösäännöstä myös puheenjohtajavalintoihin. On hyvä muistaa, että kuntalainen voi vaikuttaa omalla aktiivisuudellaan myös vaalien välillä. Yhteydenpito päättäjiin mm. tasa-arvotyön tiimoilta osoittaa kuntalaisten mielenkiintoa ja arvostusta asiaa kohtaan. Esimerkiksi nyt on hyvä aika kysyä, onko omalla kunnalla olemassa tasa-arvosuunnitelmaa ja onko sen toteuttamiseen varattu budjetista riittävästi rahaa. Tavoitteita ei saavuteta pelkillä korulauseilla ja hyvällä tahdolla, vaan niihin on osoitettava myös resursseja!
Lisätietoja:
KANNANOTTO Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila: Naisilla on kuntavaaleissa vaikuttamisen paikka Syksyn kuntavaalit lähestyvät. Naisia ehdokkaista on 15 574 eli 40,4 prosenttia. Edellisistä vaaleista naisten suhteellinen osuus on kasvanut. Vuoden 1984 kuntavaaleista alkaen naiset ovat käyneet vaaliuurnilla ahkerammin kuin miehet, viime vaaleissa jopa lähes 4 prosenttia ahkerammin (naisista äänesti 60,7 % ja miehistä 56,4 %). Joka vaaleissa naisia tulee valituksi kunnanvaltuustoihin vähemmän kuin mitä naisten saama äänimääräosuus ja ehdokaslistojen naisten määrä antaisi odottaa. Nyt on aika vaikuttaa siihen, että naisia saadaan enemmän valituiksi ja että heidät saadaan entistä vaativampiin tehtäviin eli kuntien ja maakuntien puheenjohtajistoon. Naisen ovat arjen asiantuntijoita ja tämänkaltaista asiantuntemusta kunnissa tarvitaan. Myös yhteistyö on naisten vahvuus. Haastan jokaisen naisen ottamaan vastuun kuntalaisille tärkeiden peruspalvelujen tulevaisuudesta ja äänestämään. Kannustan jokaista valitsemaan kuntapäättäjiksi osaavimmat ja kyvykkäimmät ehdokkaat. Kuntavaaleissa äänestäminen on erinomainen mahdollisuus edistää naisten tasa-arvoa poliittisen päätöksenteon areenoilla.
Tiedote 30.4.2008
NJKL:n kevätkokous 29.4.2008 vaatii: Naisten määrä on edelleen vähäinen yritysten ja pörssiyhtiöiden hallituksissa sekä strategisessa johdossa. Heidän osuutensa on pysynyt vuosia vajaan kahdentoista prosentin tuntumassa. Tämän toteavat lukuisat tutkijat ja talouslehtien tämän kevään seurannat. Kuntien omistajaohjauksesta on syytä keskustella syksyn kunnallisvaalien lähestyessä. Kunnallisten liikelaitosten ja tytär- ja osakkuusyritysten omistajuus on kuntalaisilla – sekä naisilla että miehillä. Miten kuntalaisten omistajaohjaus toteutuu kunnissa, kuntayhtymissä ja kunnan liikelaitoksissa? Kuntien palveluhankinnoissa tulisi kuulua tasapuolisesti sekä kunnassa asuvien naisten että miesten ääni. Valtionyhtiöiden hallituksissa on tätä nykyä yksi tai useampia naisia. Tämä on seurausta valtion vuonna 2003 päättämästä velvoitteesta, jonka mukaan 40 prosenttia valtion esittämistä jäsenehdokkaista yhtiöiden hallituksiin tulee olla naisia. Valtion esimerkillisyys ei ole kuitenkaan laajentunut yksityisiin pörssiyhtiöihin. Niiden joukossa on edelleen yrityksiä, joiden hallituksissa ei ole yhtään naista. Valtionyhtiöiden omistajia ja osakkuusomistajia ovat suomalaiset naiset ja miehet. Yksityisten yritysten osakkeenomistajina on niin ikään naisia ja miehiä sekä monia instituutioita. Yhtiöiden omistajat käyttävät ääntään omistuksensa suhteessa. Millaista omistajaohjausta nykyiseltä pohjalta tapahtuu? Miten yritysten omistajaohjauksessa näkyy yhteiskuntavastuu, ympäristövastuu ja tulevaisuuden visiointi? Osakeyhtiöiden omistajilla on oikeus valita yhtiölle paras mahdollinen hallitus. Omistajat valitsevat yhtiökokouksessa nimitysvaliokunnan esittämistä ehdokkaista hallitukseen jäsenet. Nimitysvaliokunnan käyttäminen edistää valintaprosessin läpinäkyvyyttä ja järjestelmällisyyttä. Tieto siitä, että naisjohtoisten yritysten kannattavuus on keskimäärin 10 prosenttia parempi kuin miesten johtamien yritysten, ei ole kantautunut omistajatahoille, eikä näy hallitusten jäsenten nimityskäytänteissä. Muissa Pohjoismaissa on pörssiyhtiöiden hyvän hallintotavan suosituksiin sisällytetty sukupuolijakauma. Naisjärjestöjen Keskusliitto suosittaa, että Arvopaperimarkkinayhdistys ry päivittää pörssin hyvän hallintotavan suosituksiaan tasa-arvon vahvistamiseksi. Naisten parhaat kyvyt ja osaaminen on saatava hallitustyöskentelyyn mukaan ja palvelemaan yritysten omistajien etua. Naisjärjestöjen Keskusliitto kannustaa naisia asettumaan ehdolle ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Kunnat ovat naisten suuria työnantajia sekä järjestävät päivähoito-, koulu- ym. palveluja, jotka mahdollistavat naisten osallistumisen työelämään. Siksi on tärkeää, että naiset kantavat aktiivisesti vastuuta kunnallisten peruspalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Naisten osaamista ja arkielämän asiantuntemusta sekä käyttäjälähtöistä asioiden hoitoa tarvitaan kunnissa kipeästi, jonka vuoksi naisten mukana olo myös mm. maankäyttöä ja rakentamista koskevassa päätöksenteossa on tärkeää. Maan hallituksessa on jo naisenemmistö ja eduskunnan naisten lukumäärä nousi viime vaaleissa ennätykseen 84:ään. Tästä kehityskulusta on aika ottaa esimerkkiä myös kunnissa.
Lisätietoja:
Tiedote 24.4. NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO VAATII ROKOTTEILLE KELA-KORVATTAVUUTTA Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii hallitukselta pikaista esitystä rokotteiden Kela-korvattavuudesta. Suomen sairasvakuutuslakia on muutettava niin, että yleiseen rokotusohjelmaan kuulumattomat lääkärin määräämät rokotteet voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvattavuuden. Tämä hallituksen lakiesitys tukisi ja täydentäisi yleistä rokotusohjelmaa. Rokotteet ovat tärkeä ennaltaehkäisevä keino torjua sairauksia. Ne ovat konkreettinen keino toteuttaa hallituksen terveyden edistämistä ja kestävää kehitystä koskevia tavoitteita. Suomi oli pitkään rokottamisen edelläkävijä, mutta paljoa ei ole tapahtunut 1990-luvun jälkeen. Juuri tehty päätös ROTA -viruksen torjunnan sisällyttämisestä rokotusohjelmaan vuonna 2009 on tervetullut uusi avaus. Rokotusohjelman kehittäminen on välttämätöntä jatkossakin. Viime vuosina on kehitetty tehokkaita rokotteita, jotka eivät kuulu rokotusohjelmaan. Nykytilanteessa suomalaiset joutuvat itse kustantamaan omaehtoiset rokotteet täysimääräisesti. Suomen tilanne poikkeaa selvästi monista muista Euroopan maista, joissa on mahdollista saada omaehtoisille rokotteille korvaus sairausvakuutuslain, sairauskassojen tai vakuutusyhtiöiden kautta. Esimerkiksi kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita aiheuttavia tiettyjä ihmisen papillooma-virustyyppejä (HPV) vastaan kehitettyjen rokotteiden osalta Ruotsi on etenemässä siten, että kaikki 12-vuotiaat tytöt saisivat rokotteen rokotusohjelman kautta ja tätä vanhemmille tytöille yhteiskunta korvaa rokotteen osittain. HPV-rokotteen osalta Suomea ja Irlantia lukuun ottamatta kaikki vanhan Euroopan maat ovat antaneet viranomaissuosituksen, aloittaneet rokottamisen tai päättäneet rokottamisen rahoituksesta. Suomen Gynekologiyhdistys suosittaa Ruotsin mallia myös Suomelle. Suomessa kohdunkaulan syöpään sairastuu vuosittain noin 150 naista ja kuolee noin 60. Syöpään sairastuminen on yleistynyt alle 40-vuotiailla naisilla. Kohdunkaulan syövän esiasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 12 000 polikliinistä seuranta- ja tutkimuskäyntiä sekä noin 3000 hoitotoimenpidettä vaativaa sairaalakäyntiä. Lisäksi ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamat kondyloomat aiheuttavat yli 9 000 poliklinikkakäyntiä vuodessa. PAPA- tutkimuksiin on edelleen panostettava, ja tiedotettava tutkimusten tärkeydestä paremmin. PAPA -tutkimukset ovat tärkeä keino katkaista solumuutosten ja esiasteiden kehittyminen edelleen syöväksi. Enää ne eivät kuitenkaan riitä, vaan tueksi tarvitaan ennaltaehkäisevät rokotteet. Naisjärjestöjen Keskusliiton tiedotustilaisuudessa 24.4. julkistettu tutkimus on selvittänyt naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutosten hoitoprosessin vaikutuksista heidän elämäänsä. Kyse ei siis ole vain rahasta vaan myös inhimillisestä kärsimyksestä, tuskasta, peloista ja tietämättömyydestä sekä terveydenhuollon henkilökunnan kyvystä kohdata näitä asioita. Valmistelu rokotteiden sairasvakuutuslain mukaisesta korvattavuudesta sekä rokotusohjelman laajentamisesta tulisi käynnistää pikaisesti. Samalla on tuettava kouluterveydenhuollon toimivuutta, sen varmistamiseksi,että esimerkiksi HPV-rokotteen antamisen yhteydessä on mahdollista antaa asianmukaista seksuaaliterveysvalistusta. Kouluterveydenhuolto on avainasemassa nuorten terveys-valistuksessa ja jää valitettavasti liian vähäisten resurssien takia monen koululaisen ulottumattomiin.
Lisätietoja:
Lehdistötiedote 5.3.2007 Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää: PERHETUPO käyttöön PERHETUPOa tarvitaan, jotta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, työmarkkinoiden toimivuus ja perheiden hyvinvointi vahvistuvat. Perheet ovat monimuotoisuudessaan edelleen yhteiskunnan perusyksikkö ja voimavara sekä uusiutumisen lähde. Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä PERHETUPOssa on sitouduttava samapalkkaisuusohjelman ja perhevapaakustannusten tasaamisen jatkamiseen ja matalapalkka-alojen palkkojen nostamiseen. Suomalainen yhteiskunta perustuu kahden palkansaajan perheisiin. Naisten ja miesten perusteettomat palkkaerot ovat n. 10 %:ia. Taustalla ovat työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin ja naisten urallaetenemisen lasikatot. Matalapalkka-alojen työntekijöistä useimmat ovat naisia ja useimmiten he ovat kuntien työntekijöinä. Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä seuraavassa TUPOssa kuntien on sitouduttava nostamaan matalapalkka-alojen palkkoja. Valtion on tuettava tätä valtionosuusporkkanoilla. Samapalkkaisuuden edistämisohjelmaa on jatkettava. Seuraavassa TUPOssa on löydettävä konkreettisia toimia perusteettomien palkkaerojen kaventamiseen. Seuraavan hallituksen ohjelmassa ministeriöidenkin pitää sitoutua samapalkkaisuuden edistämiseen omalla hallinnonalallaan. Perhevapaakustannuksista on tasaamatta vuositasolla vielä n. 135 milj. euroa. Työnantajille perhevapaista aiheutuneet vuosilomakustannukset korvataan kokonaan jo nykyisten päätösten mukaan. Vuoden 2007 alusta äitiyspäivärahojen nostosta hyötyvät sekä äitiyslomalta palkkaa maksavat työnantajat että ilman äitiyslomaa olevat esim. kaupan alan työntekijät. Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä seuraavassa hallitusohjelmassa on sitouduttava perhevapaakustannusten tasaamisen jatkamiseen tavoitteena asteittain niiden kokonaan korvaaminen. Perhevapaakustannusten tasaamisella parannetaan naisvaltaisten alojen kilpailukykyä sekä edistetään nuorten naisten työllistymistä kokoaikaisiin työsuhteisiin, kun perhevapaat eivät enää rasita yhtä mittavasti äidin työnantajaa. Samoin isien työnantajaa tulee rohkaista uusin tavoin suosittamaan perhevapaiden pitämistä. Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä TUPO -neuvottelupöytiin on saatava ehdottomasti myös naisia. Naisten osaamista ja arkielämän tuntemusta ei saa jättää hyödyntämättä tulopoliittisista sopimuksista neuvoteltaessa.
Lisätietoja:
Tiedote 24.11. 2006 Tasa-arvoviivoitin jokaiselle peruskoulun viidesluokkalaiselle Juhlistaakseen sata vuotta täyttäneitä naisten täysiä poliittisia oikeuksia sekä Naisjärjestöjen Keskusliiton 95-vuotista taivalta, Naisjärjestöjen Keskusliitto teki yhteistyössä opetushallituksen ja Stora Enson kanssa kartonkiviivoittimen, johon on kirjattu koululaisten ja tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja. Viivoitin on tarkoitettu kaikille n. 60.000 suomenkieliselle ja n. 5.000 ruotsinkieliselle peruskoulun viidesluokkalaiselle tai yhdysluokkalaiselle ja se lähetetään kunkin kunnan koulutoimen kautta kouluille vuoden 2006 loppuun mennessä. Lokakuun 1. päivänä oli kulunut tasan sata vuotta siitä, kun suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä maailmassa sekä oikeuden äänestää valtiollisissa vaaleissa että oikeuden asettua ehdokkaiksi ja toimia riittävän äänimäärän saatuaan kansanedustajina. Tämän ohella valitsimme seuraavat merkkipaalut:
1901 naiset pääsevät yliopistoon ilman erivapauttaViivoittimeen mahtui vain kymmenen vuosilukua. Kouluille lähetetyssä saatekirjeessä kerrotaan tarkemmin näiden virstanpylväiden merkityksestä. Lisää tärkeitä vuosilukuja ja tasa-arvotietoa tulee löytymään nettisivuiltamme www.naisjarjestot.fi osiosta 100 vuotta äänioikeutta. Toivomme, että viivoitin ja sen mukana lähetetty lisäaineisto antavat opettajille mahdollisuuden keskustella kansanvaltamme historiasta ja tasa-arvon merkityksestä hyvinvointivaltiomme kehityksessä.
Lisätietoja:
TIEDOTE 15.11.2006 Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on valittu Naisjärjestöjen Keskusliiton uudeksi puheenjohtajaksi
Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokous valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi Sirkka-Liisa Anttila lupasi antaa pitkän kokemuksensa vaikuttamisesta keskusliiton käyttöön, jotta järjestö saisi enemmän näkyvyyttä ja uskottavuutta. ”Naisjärjestöjen ääni on saatava kuulumaan ja tasa-arvoasiat paremmin esille päätöksenteossa”, totesi tuleva puheenjohtaja. Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitus uudistui. Hallitukseen valittiin ensimmäisen kerran uussuomalainen (kaudelle 2007-2008), kolumbialais-suomalainen kielten- ja tanssinopettaja Maria del Pilar Valdivia Collazos. Hän edustaa Kassandra ry:tä.
Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle (kaudelle 2007-2009) valittiin: Helena Ranta (Zonta International Piiri 20) valittiin jatkamaan toiselle kaudelle. Hallituksessa jatkavat Tuula Ahola (Kotitalousopettajien liitto), Lea Heinämaa (Tekstiiliopettajaliitto TOL), Aura Korppi-Tommola (Suomen Akateemisten Naisten Liitto), Kaisa Kurikka (Kokoomuksen Naisten Liitto), Elina Moisio (Vihreät Naiset), Piia Nurmela (NNKY-liitto) ja Pirkko Raitila (Maanpuolustusnaisten Liitto)
Lisätietoja:
Tiedote 15.11 2006 Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry:n hallitus on tehnyt keskusliiton tavoitteet tulevalle hallitusohjelmalle. Tärkeimpiä yhteiskunnan eri osa-alueita, joilla on edistettävä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ovat: julkinen hallinto, koulutus, perhe-elämä, työelämä ja kansainvälinen yhteistyö. Olennainen tavoite on myös naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen.
Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää tasa-arvo näkökulman huomioon ottamista päätösten valmistelussa sekä budjetin laadinnassa. Keskusliitto edellyttää perhevapaiden kustannusten oikeudenmukaista jakautumista ja miesten perhevapaaoikeuksien parantamista. Myös perusteettomien palkkaerojen ja pätkätöiden poistaminen on listalla. Opettajien koulutukseen halutaan sukupuolisensitiivisiä työtapoja. Päätöksentekoon halutaan lisää naisia erityisesti yritysten hallituksiin. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että tehokas tasa-arvotyö edellyttää valtiolta lisäresursseja tasa-arvon toteutumista edistäville ja valvoville viranomaisille.
Vapaavalintaisessa kohdassa äänestäjät nostivat esiin huolen vanhusten asemasta, hoivasta ja eläkkeistä.
Lisätietoja:
Naisjärjestöjen Keskusliitto- Kvinnorganisationernas Centralförbund Mielipidekirjoitus 27.9.2006 Ja maassa rauha pappien kesken Piispainkokous antoi 13.9.06 selonteon, jossa annetaan ohjeita erilaisen virkakäsityksen pappeudesta aiheutuviin ongelmiin. Tämä tarkoittaa niitä miespuolisia pappeja, jotka eivät suostu yhteistyöhön naisen kanssa. Virassa toimivia pappeja on lähes 4000 ja heistä kolmannes naisia. Niitä miehiä, jotka eivät suostu tekemään yhteistyötä naisen kanssa, on papeista n. 3 %. Vastaavasti emme ole tietoisia yhdestäkään tapauksesta, jossa nainen olisi kieltäytynyt yhteistyöstä miespuolisen papin kanssa. Kirkolliskokous teki päätöksen naisen pääsystä papiksi kaksikymmentä vuotta sitten, ja naisia on toiminut papin viroissa jo 18 vuoden ajan. Kirkolliskokouksen päätöksestä väitellään edelleen erilaisen raamatuntulkinnan perustein. Kirkossa korkeinta päätösvaltaa käyttää kirkolliskokous, joka myös valmistelee kirkon lainsäädännön. Merkillistä on, ettei kaikkien tarvitse tätä lainsäädäntöä noudattaa. Myös kirkolliskokouksen ponsi, jossa luvataan toiminnanvapaus naispappeuden torjujille, on kohonnut ainakin heidän ´ mielestään lain asemaan. Suomen ev.lut.kirkossa on ollut jopa piispa, joka ei suostunut vihkimään naisia papeiksi. Tasa-arvoa edistävänä järjestönä Naisjärjestöjen Keskusliitto on seurannut keskustelua naispappeudesta ennen ja jälkeen sen hyväksymisen. Naisten tulo papeiksi on otettu seurakuntalaisten keskuudessa hyvin vastaan, ja naiset ovat tuoneet pappeuteen tutkimustenkin mukaan läheisyyttä ja lämpöä. Siksi on ollut loukkaavaa kuulla niiden naisten kokemuksia, jotka ovat joutuneet naispappeuden torjujien kohteeksi. Syrjintä sukupuolen perusteella on laissa kielletty, mutta käytännössä kirkossa sallittu. Olemme pettyneitä, että piispainkokous ei vieläkään rohjennut linjata asiaa tarkemmin, vaan pyrkii keskustelevan ilmapiirin avulla ongelmien ratkaisuun. Tämä tarkoittaa tilanteen jatkuvan ennallaan. Huolestuneina olemme seuranneet tulevaa Porvoon hiippakunnan piispanvaalia, jossa toinen ehdokkaista sanoo, ettei vihi naisia papeiksi, mutta haluaa tukea naispappeja työssään. Naisjärjestöjen Keskusliitto toivoo, että kirkko edellyttää kaikilta viranhaltijoilta, alimmalta portaalta ylimpään, kirkkolain hyväksymistä ja noudattamista.
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin 21.9.2006 Voidaanko isille maksaa korotettua vanhempainrahaa? Eduskunnalle on annettu lakiesitys, jonka tavoitteena on kannustaa perheitä jakamaan lastenhoitoa isän ja äidin kesken. Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa tavoitetta ja isäkuukauden käytön joustavoittamista. Esityksen mukaan isille maksettaisiin 80 prosenttia palkasta tiettyyn tuloon asti ensimmäisten 50 arkipäivän osalta isyys- tai vanhempainrahana, kun äideille maksettaisiin 70 prosenttia palkasta vanhempainrahana. Toisaalta äidit saisivat 90 prosentin perusteella maksettua äitiysrahaa 56 ensimmäiseltä arkipäivältä, minkä jälkeen prosentti olisi 70. Tasa-arvolaki ja EU:n direktiivit sallivat väliaikaiset positiiviset erityistoimet tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi. Äitien saama keskimääräinen vanhempainraha on nykyiselläänkin vain 68 % miesten saamasta vanhempainrahasta johtuen miesten suuremmista tuloista. Tämä on laskettavissa hallituksen esityksestä. Lakiesityksen toteuttaminen laskisi äitien saamaa vanhempainrahaa suhteessa isiin entisestään. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää epäselvänä, täyttääkö ehdotus perustuslakimme ja tasa-arvolakimme sekä EU-direktiivien vaatimukset. Hallituksen esityksessä ei asiaa ole analysoitu Suomen eikä EU:n tasa-arvoarvosäännösten kannalta. Naisjärjestöjen Keskusliitto on pitkään ajanut samanarvoisesta työstä maksettavaa palkkaa miehille ja naisille. Lastenhoito on samaa työtä riippumatta siitä, onko tekijänä äiti vai isä. Sen vuoksi vanhempainraha olisi mielestämme maksettava samansuuruisena, maksetaan se sitten isälle tai äidille. Naisjärjestöjen Keskusliitto kaipaa miehille positiivisia roolimalleja ja haastaa julkisuudessa esiintyviä miehiä kertomaan perhevapaiden käyttöä koskevista kokemuksistaan ja kannustamaan muitakin miehiä käyttämään oikeuksiaan ja jäämään lakisääteiselle perhevapaalle.
Leena Salmensaari
Leena Ruusuvuori
Tiedote 22.9.2006
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kannanotto luovutetaan ministeri Luhtaselle tänään: Kymmenen suomalaista kansalaisjärjestöä luovuttaa tänään oikeusministeri Leena Luhtaselle kannanoton, jossa ilmaisevat huolensa siitä, että Alankomaissa on sallittu rekisteröidä puolue, jonka pyrkimyksenä on purkaa lapsen keskeistä ihmisoikeussuojaa. Kannanotto luovutetaan oikeusministeri Leena Luhtaselle klo 14.30 Tampere-talolla EU:n puheenjohtajakauden epävirallisen sisä- ja oikeusministerien kokouksen yhteydessä. Kannanoton ovat allekirjoittaneet lapsikeskeistä kehitysyhteistyötä, kummilapsitoimintaa ja perhe- ja nuorisotyötä tekevät sekä lasten, naisten ja perheiden hyvinvointia ja oikeuksia ajavat järjestöt. Järjestöjen mukaan Haagin käräjäoikeuden päätös PNVD-puolueen toiminnan sallimiseksi on ennakkotapaus, jossa kansallinen lainsäädäntö heikentää kansainvälisiä ihmisoikeusasiakirjoja, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta. Haagin käräjäoikeuden päätös osuu ajankohtaan, jolloin EU on heinäkuun alussa hyväksynyt tiedonannon, jonka tavoitteena on luoda YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnustava eurooppalainen strategia lapsen oikeuksista ja niiden täytäntöönpanosta koskien kokonaisvaltaisesti niin EU:n sisäpoliittista päätöksentekoa kuin ulkosuhteitakin. Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt vetoavat, että Suomi Euroopan unionin tämänhetkisenä puheenjohtajamaana selvittää, millaisia vaikutuksia PNVD-puolueen laillistamisella on lastensuojelun ja ihmisoikeuksien kannalta EU-maissa ja globaalisti EU:n rajojen ulkopuolella. Kannanotto on laadittu Plan Suomi Säätiön aloitteesta ja sen ovat allekirjoittaneet: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i samarbete NYTKIS ry, Pelastakaa Lapset ry, Plan Suomi Säätiö, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Suomen UNIFEM, Suomen UNICEF ja Suomen World Vision. Lisätietoja: Marja Jörgensen, ohjelmajohtaja Plan Suomi Säätiö, puh. (09) 6869 8040, gsm 050-369 6973 tai marja.jorgensen@plan.fi Alla kannanottoteksti kokonaisuudessaan:
Asia:
Oikeusministeri HOLLANNIN PNVD –PUOLUEEN LAILLISTAMINEN VASTOIN LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUSTA Hyvä oikeusministeri Leena Luhtanen, Me allekirjoittaneet suomalaiset kansalaisjärjestöt esitämme huolemme siitä, että Alankomaissa on sallittu rekisteröidä puolue, jonka pyrkimyksenä on purkaa lapsen keskeistä ihmisoikeussuojaa. Alankomaissa rekisteröity PNVD-puolue pyrkii muuttamaan Alankomaiden lainsäädäntöä muun muassa siten, että lapsen seksuaalinen suojaikäraja alennettaisiin 12 vuoteen ja lopulta poistettaisiin. Puolueen tavoitteena on myös lapsipornografisen aineiston laillistaminen. Haagin käräjäoikeus on perustellut puolueen toiminnan sallimisen sananvapauteen, kokoontumisen ja järjestäytymisen vapauteen vedoten. PNVD-puolueen pyrkimykset ovat kuitenkin jyrkässä ristiriidassa lasten oikeuksien ja lapsia suojaavien sopimusten kanssa. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa sopimusvaltiot ovat sitoutuneet suojelemaan lasta kaikilta seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön muodoilta. Sopimus on kaikkia sen ratifioineita maita ja niiden viranomaisia velvoittava kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Sopimuksen 3. artiklassa sopimusvaltiot ovat sitoutuneet asettamaan lapsen edun ensisijalle kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa. Tätä artiklaa tulee soveltaa silloin, kun sopimuksen muut artiklat eivät suoraan päde. PNVD-puoleen laillistaminen on ristiriidassa myös lapsen oikeuksien lisäpöytäkirjan kanssa koskien lapsikauppaa, prostituutiota ja pornografiaa. Alankomaat on ratifioinut Lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1995 ja kyseisen lisäpöytäkirjan vuonna 2005. Alankomaiden käräjäoikeuden päätös PNVD-puolueen toiminnan sallimiseksi aiheuttaa myös ristiriidan Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa niiltä osin, kun Euroopan ihmisoikeussopimus sallii sekä järjestäytymis- että sananvapauden rajoittamisen muun muassa silloin, kun se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa terveyden, moraalin tai toisten oikeuksien suojelemiseksi. Haagin käräjäoikeuden päätös on ennakkotapaus, jossa kansallinen lainsäädäntö heikentää kansainvälisiä ihmisoikeusasiakirjoja. Käräjäoikeuden päätös on tehty ajankohtana, jolloin EU:n komissio on 4.7.2006 hyväksynyt tiedonannon, jonka tavoitteena on luoda YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnustava eurooppalainen strategia lapsen oikeuksista ja niiden täytäntöönpanosta koskien kokonaisvaltaisesti niin EU:n sisäpoliittista päätöksentekoa kuin ulkosuhteitakin. Haagin käräjäoikeuden päätös hidastaa edellä mainittua myönteistä kehitystä EU:ssa ja täten yhä enenevässä määrin vaikeuttaa lasten oikeuksista huolehtivan kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten pyrkimyksiä rakentaa niin kansallisesti kuin globaalistikin lapsille turvallista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Siksi me allekirjoittaneet lapsikeskeistä kehitysyhteistyötä, kummilapsitoimintaa ja perhe- ja nuorisotyötä tekevät sekä lasten, naisten ja perheiden hyvinvointia ja oikeuksia ajavat järjestöt vetoamme, että Suomi Euroopan unionin tämänhetkisenä puheenjohtajamaana selvittää, millaisia vaikutuksia puolueen laillistamisella on lastensuojelun ja ihmisoikeuksien kannalta EU-maissa ja globaalisti EU:n rajojen ulkopuolella.
Lastensuojelun Keskusliitto
Mielipidekirjoitus 8.9. 2006 Lasten ja nuorten rooliasenteisiin pitää vaikuttaa jo kouluaikana! Helsingin Sanomissa 7.9. sekä kasvatustieteen tohtori, tutkija Marjo Vuorikoski että emeritusprofessori Martti Tiuri kantavat huolta koulun sukupuolirooleja ylläpitävästä asenteesta ja naisten heikosta hakeutumisesta teknisille aloille. Uudistuneet perusopetuksen opetussuunnitelmat määrittelevät koulun arvopohjan selkeästi: Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksessa pitää huomioida erilaiset oppijat ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksen tehtävänä on antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa ja lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa, niin alueellisesti kuin yksilötasollakin. Koko perusopetuksen arvopohjan ja tehtävän lisäksi tasa-arvoasiat sisältyvät perusopetuksen oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin sekä kaikille yhteisiin aihekokonaisuuksiin, jossa mm. tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee tasa-arvoon pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Opetussuunnitelma normittaa koulut noudattamaan opetussuunnitelmaa ja opettamaan ilman sukupuolirooleihin kangistunutta ajattelua. Naisjärjestöjen Keskusliitto onkin huolissaan opettajien valmiudesta noudattaa tältä osin opetussuunnitelmaa. Tarvitaan nopeasti perusteellista opettajien täydennyskoulutusta, opettajankoulutuksen perusopintojen muokkaamista sekä oppikirjojen kriittistä tarkastelua tasa-arvon näkökannalta. Opettajankoulutuksen tasa-arvo-opinnoilla pitää antaa tuleville opettajille perustiedot tasa-arvolainsäädännöstä ja ohjata heitä kiinnittämään huomionsa siihen, että tasa-arvo on mukana kaikissa koulun opetustilanteissa. Opettajilta, oppikirjojen laatijoilta sekä kustantajilta on vaadittava vastuullisuutta myös oppimateriaalien valinnoissa ja tuotannossa, sillä oppimateriaalin tuottamat mallit vaikuttavat nuorten omaksumiin rooleihin. Opettajankoulutuksen pitää vaikuttaa myös opettajien asenteisiin oppilaiden jatko-opintojen ohjaamisessa. Opintojenohjauksella voidaan tietoisesti vaikuttaa siihen, että työmarkkinoiden jakautuminen miesten ja naisten ammatteihin vähenisi. Suomen työelämä on jakautunut poikkeuksellisen voimakkaasti miesten ammatteihin ja naisten ammatteihin. Esimerkiksi Euroopan unioni on antanut tästä epäkohdasta Suomelle huomautuksen. Segregaation purkaminen edellyttää asenteisiin vaikuttamista jo kasvuvaiheessa. Kouluopetuksen on tuettava naisten hakeutumista nykyisille miesvaltaisille aloille ja miesten hakeutumista naisvaltaisille aloille. Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa sukupuolitietoisen opetuksen sisällyttämistä opettajankoulutuksen perusopintoihin. Tulevien opettajien, käytännön toimijoiden, on jo opintojensa aikana saatava valmiudet vastata uusien opetussuunnitelmien määräämään perusopetukseen.
Leena Salmensaari, puheenjohtaja
Naisjärjestöt kiittävät ministerien kirjettä pörssiyhtiöille ja seuraavat kehitystä Pääministeri Matti Vanhanen ja sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen ovat lähettäneet noin sadalle suurimmalle pörssiyhtiölle kirjeen naisten aseman lisäämisestä taloudellisessa päätöksenteossa. Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää ministerien esittämää haastetta talouselämän vaikuttajille keinojen etsimiseksi naisten osaamisen ja asiantuntemuksen saamiseksi nykyistä laajemmin talouselämän päätöksentekoon. Naisjärjestöjen Keskusliitto seuraa haasteen saamaa vastaanottoa. Suomessa toimivien yritysten kilpailukyvyn varmistaminen ja lisääminen edellyttävät, että kaikilla pätevillä ja kyvykkäillä henkilöillä on sukupuolesta riippumatta yhtäläinen mahdollisuus päästä elinkeinoelämän johtotehtäviin. Tähän asti suuryritysten hallituksissa on käytännössä vallinnut 95-100 %:n mieskiintiöt. Valtionyhtiöissä tavoitteellinen työ pätevien naisehdokkaiden etsimiseksi on jo tuottanut tulosta. Nyt vastaavaa tulosta odotetaan muilta pörssiyhtiöiltä. Naisten vähäisyys hallituksissa on osaltaan johtunut siitä, etteivät naiset liiemmälti ole edenneet keskijohdosta ylimpään johtoon, jonka joukosta hallitusvalintoja tehdään. Tarvitaan siis pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, jolla edistetään naisten etenemistä johtotehtäviin. Perinteisesti yrityksissä on kannustettu päteviä miehiä etenemään urallaan, mutta jatkossa myös pätevien naisten on päästävä nousujohteiselle uralle. Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa vapaaehtoisuuteen perustuvien keinojen käyttöä hallitusten monipuolistamiseksi. Jos listayhtiöt kuitenkin pysyvät vanhoissa käytännöissään, jatkossa on syytä pohtia kiintiöiden käyttöönottoa esimerkiksi Norjan malliin.
Lisätietoja:
Naisjärjestöjen Keskusliiton kevätkokouksen 26.4.2006 julkilausuma
Lasten ja nuorten rooliasenteisiin pitää vaikuttaa jo kouluaikana!Opettajankoulutuksen perusopintoihin sukupuolitietoisia opintoja Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry kannattaa sukupuolisensitiivisyyden ja sukupuolitietoisen opetuksen sisällyttämistä opettajankoulutuksen perusopintoihin. Opinnoilla tuetaan käytännön toimijoiden, tulevien opettajien, valmiuksia vastata uusien opetussuunnitelmien määräämään perusopetukseen. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksen tehtävänä on antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa ja lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Koko perusopetuksen arvopohjan ja tehtävän lisäksi tasa-arvoasiat sisältyvät perusopetuksen oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin sekä kaikille yhteisiin aihekokonaisuuksiin. Aihekokonaisuus ”ihmisenä kasvaminen” tavoitteena on mm. luoda kasvuympäristö, joka tukee tasa-arvoon pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Suomen työelämä on jakautunut poikkeuksellisen voimakkaasti miesten ammatteihin ja naisten ammatteihin. Esimerkiksi Euroopan unioni on antanut tästä epäkohdasta Suomelle huomautuksen. Segregaation purkaminen edellyttää asenteisiin vaikuttamista jo kasvuvaiheessa. Kouluopetuksen on tuettava naisten hakeutumista nykyisille miesvaltaisille aloille ja miesten hakeutumista naisvaltaisille aloille. Opettajankoulutuksen tasa-arvo-opinnoilla pitää antaa tuleville opettajille perustiedot tasa-arvolainsäädännöstä ja ohjata heitä kiinnittämään huomionsa siihen, että tasa-arvo on mukana kaikissa koulun opetustilanteissa. Opettajilta, oppikirjojen laatijoilta sekä kustantajilta tulee vaatia vastuullisuutta myös oppimateriaalien valinnoissa ja tuotannossa, sillä oppimateriaalin tuottamat mallit vaikuttavat nuorten omaksumiin rooleihin. Opettajankoulutuksen pitää vaikuttaa myös opettajien asenteisiin oppilaiden jatko-opintojen ohjaamisessa. Opintojenohjauksella voidaan tietoisesti vaikuttaa siihen, että työmarkkinoiden jakautuminen miesten ja naisten ammatteihin vähenisi. Naisjärjestöjen Keskusliitto on vuonna 1911 perustettu tasa-arvotyötä tekevien naisjärjestöjen yhteistyöfoorumi. Liitto on ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjä, jonka toiminta yhdistää yhteiskunnan eri toimijoita tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi. Keskusliitto on aktiivinen toimija myös kansainvälisesti. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 59 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli puoli miljoonaa jäsentä. Lisätietoja: Pääsihteeri Leena Ruusuvuori gsm 050- 350 7616
ALEKSANDRA-PALKINTO KÄTILÖ BATULO ESSAKILLE Naisjärjestöjen Keskusliiton kevätkokouksessa annettiin liiton 95-vuotis juhlavuoden kunniaksi Aleksandra tasa-arvopalkinto. Palkinto on suuruudeltaan 1000 euroa ja siihen kuuluu Aila Salon suunnittelema hopeinen koru. Palkinto myönnettiin kätilö, terveydenhoitaja Batulo Essakille kannustukseksi ja kiitokseksi hänen tekemästään uraauurtavasta työstä maahanmuuttajanaisten- ja perheiden hyväksi ja toiminnastaan sovittelijana eri kulttuurien välillä. ”Kun pärjään tänään, pärjään huomennakin” on Batulon motto. Batulo Essak lähti kotoaan Somaliasta Moskovaan opiskelua varten. Sieltä hän tuli Suomeen 1991 ja on perustanut täällä oman perheen ja tehnyt työtä mm. maahanmuuttajien terveydenhoitajana äitiysneuvoloissa Vantaalla. Hän käy edelleen kouluissa puhumassa hygieniasta ja terveyskasvatuksesta maahanmuuttajille. Batulo Essak oli vuoden pakolaisnainen vuonna 2000. Hän on aktiivisesti osallistunut Vantaan kunnallispolitiikkaan ja on ollut vihreiden kunnanvaltuutettu vuodesta 2005. Batulo Essak ei ole kavahtanut vaikeitakaan aiheita, hän on mm. valistanut sekä terveydenhuollon ammattilaisia että maahanmuuttajia naisten ympärileikkauksen haitallisuudesta. Hän on tätä nykyä projektisuunnittelija AIDS-tukikeskuksessa koordinoiden kehitysyhteistyöprojekteja. Batulo Essak on ymmärtänyt yhteisöllisyyden ja valtaväestöön siteiden luomisen merkityksen ja perustanut afrikkalaisten naisten järjestön Suomeen. Africarewo www.africarewo.net, on yksi Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöistä. Batulo Essak on tehnyt tarmokkaasti työtä afrikkalaisten naisten sopeutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja auttanut heitä löytämään työtä ja opiskelemaan suomen kieltä. Batulo Essak toimii myös muissa kansalaisjärjestöissä ja on KEPAn (Kehitysyhteistyön palvelukeskus) hallituksen jäsen ja Suomi-Somalia seuran puheenjohtaja. Aleksandra-palkinto myönnettiin nyt toisen kerran. Ensimmäisen Aleksandra-palkinnon sai toimittaja Päivi Istala vuonna 2003. Palkinnolla Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa kunnioittaa vapaaherratar Aleksandra Gripenbergin elämäntyötä. Hän oli keskusliiton perustajajäsen ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän oli myös yksi maailman ensimmäisistä naiskansanedustajista, hänet valittiin vuonna 1907 ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan.
Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt suoraan Batulo Essak gsm 0400-671288
10.4.2006 Parempien lööppien puolesta! Iltapäivälehtien markkinoinnissa käytetyt lööpit sisältävät varsin usein materiaalia, joka hämmentää lapsia ja voi saada aikaan myös pelkoja ja ahdistusta. Asiaan ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota mm. lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ja Mainonnan eettinen neuvosto. Myös me allekirjoittaneet järjestöt peräämme vastuullisempaa uutisointia ja lehtimainontaa julkisilla paikoilla. Järjestöinä olemme saaneet paljon yhteydenottoja asiaan liittyen, sillä yksityiskohtainen surmien, onnettomuuksien ja muiden järkyttävien tapahtumien esillepano on herättänyt huolta monissa vanhemmissa. Erityisen paljon negatiivista palautetta on tullut lööpeistä, joissa järkyttävät tapahtumat on liitetty lapsille läheisiin asioihin. Vanhempien mahdollisuudet estää lasta näkemästä ja lukemasta julkisilla paikoilla näkyvästi esillä olevia lööppejä ovat vähäiset. Aikuisten velvollisuus on suojella lasta kehitystä vahingoittavalta aineistolta kuten väkivallalta. Aikuisten vastuu lapsista koskee myös toimittajia, ja siksi lehtien tekijöiden – niin toimituksissa kuin markkinointiosastoilla – tulee tuntea vastuunsa ja ottaa lehtien markkinoinnissa aina huomioon myös lasten etu ja lapsuuden suojelun näkökulma.
Lisätiedot:
Marttaliitto ry
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Lehdistötiedote 20.3.2006 Naistenlaivassa parannettiin maailmaa ja voimistettiin naisia Naisjärjestöjen Keskusliitto järjesti viidennen kerran Naisten Laiva risteilyn 18-19.3.2006. Lähes 900 naista risteili Tallinnnaan seminaarien, hyvän ruoan ja muodin merkeissä. Laivan avajaisissa puhunut valtiosihteeri Terttu Savolainen muistutti itsensä huolehtimisesta tärkeänä osana terveyden ylläpitoa. Hän osallistui laivalle osana ProMama ry:n ryhmää joka valistaa naisia rintojen omatarkkailussa. Seminaareissa olivat esiintyjinä mm. diplomiekonomi Lenita Aristo, kirjailija Kaari Utrio ja muotitaitelija Ritva Falla sekä suurlähettiläs Bukelwa Hans. Naiset voivat yhdessä parantaa maailmaa, totesi Etelä-Afrikansuurlähettiläs Bukelwa G. Hans. Hän muistutti, että maailmassa on naisenemmistö. Hän uskoo, että naiset ovat aktiivisia poliittisissa puolueissa ja organisaatioissa ja että he pystyvät muuttamaan organisaatioitten tapaa toimia. Suurlähettiläs Bukelwa G. Hans korosti,että naiset ovat myös perheissä keskeisiä toimijoita ja tätäkin kautta he voivat tehdä maailmasta paremman; edistyksellisemmän, demokraattisemman ja hmisoikeuksia kunniottavamman maailman. Päätösjuhlassa puhunut eduskunnan varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila valotti kuulijoille perhevapaiden kustannusten tasaamisesta syntynyttä sopua. Hän korosti naisjärjestöjen yhteistyön jatkuvuuden tärkeyttä. Jatkuvuus varmistuu eduskunnan vuoden 2007 juhlaistunnon päätöksessä, jossa naisjärjestöjen tuki vakinaistetaan. Naisten Laiva oli samalla myös osa Naisjärjestöjen Keskusliiton 95-vuotisjuhlintaa. Sitä ja 100 vuotista äänioikeutta juhlitaan myös Jugend-salissa 6.9.-15.10. pidettävän näyttelyn merkeissä. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 59 jäsenjärjestöä ja niiden kautta noin 500.000 naista. lisätiedot: NJKL:n pääsihteeri Leena Ruusuvuori, puh. 050 350 7616
Tiedote 10.2. 2006 Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa hallituksen esitystä seksin oston kriminalisoinnista Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry kannattaa hallituksen esitystä seksin oston kriminalisoinnista. Seksin oston kriminalisointi antaisi selkeän viestin siitä, että prostituution ja ihmiskaupan uhrien hyväksikäyttö ei ole normaalia ja hyväksyttävää toimintaa. Kriminalisointi vähentäisi merkittävästi seksin ostajien lukumäärää, koska useimmat eivät halua rikkoa lakia. Myös kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus saisi viesti siitä, että Suomi ei hyväksy rikollisjärjestöjen toimintaa. Seksin myymistä ei tule kriminalisoida. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että kontrollitoimenpiteet kohdistuvat pääasiassa naisiin, jotka jo muutenkin ovat alisteisessa asemassa ostajiin nähden. Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry katsoo, että tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa edellyttävät kysyntään puuttumista. Ilman kysyntää ei ole tarjontaa.
Lisätietoja:
Tiedote 16.11. 2005 Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitus uudistui Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokouksessa oli hallitukseen ehdolla neljän erovuoroisen paikalle ennätysmäiset kymmenen ehdokasta. Hallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä: kansanedustaja Tatja Karvonen Suomen Keskustanaisista, Toiminnanjohtaja Aura Korppi-Tommola Suomen Akateemisten Naisten Liitosta sekä toimitusjohtaja Piia Nurmela NNKY-liitosta. Erovuoroisista valittiin uudelleen Kotitalousopettajien liittoa edustava perusopetuksen ohjaava opettaja Tuula Ahola. Kokous antoi seuraavan julkilausuman Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokouksen julkilausuma 14.11.2005 ISÄT KÄYTTÄMÄÄN PERHEVAPAITA Naisjärjestöjen Keskusliitto kannustaa isiä käyttämään oikeuttaan perhevapaisiin. Isien lisääntyvä perhevapaiden käyttö toisi työelämään tasa-arvoa naisten ja miesten työnantajien välille. Miesten runsaampi perhevapaiden käyttö johtaisi myös oikeudenmukaisempaan kotitöiden jakoon. Tämä helpottaisi naisten asemaa työelämässä ja edistäisi perheiden hyvinvointia. Samalla miesten oikeudet perheeseen vahvistuisivat. Isyyden vahvistuminen lisäisi monella lailla tasa-arvoa, mutta olisi ennen kaikkea isien ja lasten etu. Vanhempainvapaan kustannukset jakautuisivat tasapuolisemmin isien käyttäessä oikeuttaan perhevapaisiin. Nykyään isyysvapaita käyttää alle 5 % isistä. Tähän yksi syy voi olla tiedon puute mahdollisuudesta jakaa vanhempainvapaa äidin ja isän kesken, mutta toinen syy on useilla työpaikoilla vallitseva ilmapiiri, joka ei tue miesten mahdollisuutta käyttää perhevapaata. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset tulisi saada jaetuksi oikeudenmukaisemmin. Tällä hetkellä perhevapaista aiheutuvat kustannukset kasaantuvat naisten työnantajille. Lapsen syntymä aiheuttaa noin 12.000 euron kustannuksen työnantajalle. Kun naiset synnyttävät ja käyttävät perhevapaista 95 %, niin se merkitsee lisäkustannuksia naisvaltaisten alojen työnantajille. Perhevapaiden kustannuksiin tulisi saada mukaan myös miesten työnantajat tai yrittää löytää ratkaisu vanhempainvakuutusmaksusta, joka on toteutettu Ruotsissa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistunut selvitys perhevapaiden kustannusten korvausten kehittämisestä. Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää tasa-arvoista ratkaisua perhevapaiden kustannusten korvaamiseksi. Nykyinen malli, jossa kustannuksista vastaa naisten työnantaja, aiheuttaa nuorten naisten syrjintää työelämässä ja vahvistaa pätkätöiden teettämistä. Tasa-arvo edellyttää yhteisen vastuun kantamista lapsen syntymästä aiheutuvista kustannuksista. Lapsella on sekä äiti että isä, jotka yhdessä vastaavat lapsen hyvinvoinnista. Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan lisää lapsia. Sen johdosta tulee löytää ratkaisu, jonka mukaan vastuu uusien lasten syntymästä aiheutuvien perhevapaiden kustannuksista jakautuu tasaisemmin.
Lisätietoja:
 |
 |
