Naisjärjestöjen keskusliitto Twitterissä Naisjärjestöjen keskusliitto Facebookissa
 

Osaavat JA VAIKUTTAVAT NAISET vaalivat ja RAKENTAVAT YHTEISTYÖSSÄ TASA-ARVOISta ja kestävää YHTEISKUNtaa

 
 
 

Lausunnot

27.10.2017

Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto yhteenvedosta Istanbulin sopimuksen toimeenpano-ohjelmaan esitetyistä toimenpiteistä

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua yhteenvedosta Istanbulin sopimuksen toimeenpano-ohjelmaan esitetyistä toimenpiteistä. Keskusliitto pitää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan (NAPE) ja siihen kuuluvien viranomaistahojen työtä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tärkeänä avauksena Istanbulin sopimuksen toimeenpanemiseksi. Istanbulin sopimuksen onnistunut toimeenpano edellyttää valtion, maakuntien ja kuntien viranomaisten ja järjestöjen koordinoitua yhteistyötä. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että sopimuksen velvoitteita toimeenpannaan järjestöjen asiantuntemusta hyödyntäen ja toimeenpanoa seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti. Naisjärjestöjen Keskusliitolla ja sen jäsenjärjestöillä on pitkäaikaista osaamista ja kokemusta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että monet yhteenvedossa esitetyistä toimenpiteistä ovat toimina yksittäisiä ja muotoilultaan yleisluontoisia. Keskusliitto edellyttää, että toimeenpano-ohjelma sisältää laaja-alaisia ja konkreettisia toimenpiteitä sekä täsmällisen selvityksen toimenpiteille osoitettavista resursseista. Lisäksi ohjelmaan on sisällytettävä suunnitelma toimeenpanon seurannasta ja arvioinnista.

Yhteenvedossa osoitetaan yksittäisten toimien toimeenpanosta vastaavat ministeriöt, mutta yhteenveto ei sisällä selvitystä Istanbulin sopimuksen artikla 9:n mukaisesta yhteistyöstä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöt eivät ole edustettuina NAPE-toimikunnan kokoonpanossa, ja yhteenvedon perusteella myös järjestöjen rooli Istanbulin sopimuksen asettamien velvoitteiden toimeenpanossa on epäselvä. Sopimuksen toimeenpanossa ja rahoituksessa on viranomaistoiminnan ohella huomioitava järjestöjen vahva rooli naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa: järjestöt vastaavat monilta osin esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja naisryhmien avopalveluista. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että järjestöjen toimintaresurssit tulee turvata osana sopimuksen toimeenpanoa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee, että Istanbulin sopimuksen toimeenpano-ohjelmassa tulisi esittää konkreettisia toimenpiteitä naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän lopettamiseksi. Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa osoitettu ongelman laajuus edellyttää välittömiä toimia, jotka tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ennaltaehkäisyyn ja estämiseen. Ennaltaehkäisevällä työllä on mahdollista säästää kalliista jälkihoidon kustannuksista ja ennen kaikkea vähentää inhimillistä kärsimystä. Lisäksi toimeenpano-ohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota Suomessa huonosti tunnistettuihin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin kuten niin kutsuttuun kunniaan liittyvään väkivaltaan, pakkoavioliittoihin ja sukuelinten silpomiseen. Toimiva palveluverkosto ja viranomaisyhteistyö naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi edellyttävät viranomaisten kuten poliisin kouluttamista naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä ja eri väkivallan muotojen tunnistamisesta ja huomioimisesta viranomaistyössä.

Sopimuksen toimeenpanossa on otettava huomioon lainsäädännön sopeutustarpeet esimerkiksi pakkoavioliittojen kriminalisoimiseksi ja seksuaalirikosten määrittämiseksi suostumuksen puutteen kautta. Sopimuksen mukaan pakkoavioliitot tulee voida mitätöidä, kumota tai purkaa aiheuttamatta uhreille kohtuutonta taloudellista tai hallinnollista taakkaa. Suomen rikoslaissa seksuaalirikokset määritellään edelleen käytetyn fyysisen väkivallan perusteella. Lisäksi Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että Istanbulin sopimuksen artikla 48 velvoittaa sopimusosapuolia toteuttamaan tarvittavat toimet kieltääkseen sovittelumenettelyn kaikkien sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen osalta. Velvoite tulee keskusliiton mukaan panna täytäntöön hallituksen tasa-arvo-ohjelman toimeenpanossa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää keskeisinä toimenpiteinä turvakotiverkoston alueellisen kattavuuden parantamista ja turvakotipaikkojen määrän nostamista sopimuksen edellyttämälle tasolle. Euroopan neuvoston laskennallisena ohjeena on, että turvakotipaikkoja tulisi olla yksi jokaista 10 000 asukasta kohti (laskutapa ei ota huomioon maakohtaisia erityispiirteitä kuten väkivaltatilastoja). Suosituksen mukaan Suomessa tulisi olla 500 turvakotipaikkaa nykyisen 143:n sijaan. Turvakotien ylläpitoon tulee osoittaa riittävästi resursseja: suositusten mukaisen turvakotiverkoston ylläpidon vuosittaiset kustannukset ovat THL:n arvion mukaan 40 miljoonaa euroa. Hallituksen osoittama 2 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus vuosille 2017-2019 nostaa rahoituksen reiluun 19 miljoonaan vuonna 2019, mutta on riittämätön kattamaan velvoitteiden mukaiset kokonaiskustannukset, mikä todetaan myös hallituksen esityksessä. Vastaavalla vuosittaisella lisärahoitusvauhdilla turvakotipaikkoja on tarpeeksi vasta vuonna 2030. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että turvakotien rahoitus tulisi nostaa velvoitteiden vaatimalle tasolle tämän hallituskauden aikana. Keskusliitto pitää lisäksi tärkeänä, että myös ihmiskaupan uhreilla, väkivaltaa kohdanneilla turvapaikanhakijoilla ja paperittomilla henkilöillä on pääsy turvakotiin.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että turvakotien ohella sopimuksen toimeenpanossa kiinnitetään huomiota myös muihin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhreille tarkoitettuihin palveluihin. Joulukuussa 2016 avautunut ympärivuorokautinen Nollalinja-puhelin, toukokuun alussa HYKS:n Naistenklinikan yhteydessä toimintansa aloittanut SERI-tukikeskus ja SERI-tukitoiminnan laajentaminen muualle Suomeen ovat toimenpiteinä oikeansuuntaisia. Jatkossa matalan kynnyksen tuki- ja palveluverkostoa tulisi kehittää kattamaan kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot koko Suomessa. Kaikkiin palveluihin tulee olla esteetön pääsy ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa. Palveluverkoston järjestämisessä on huomioitava palvelujen sukupuolierityisyys ja naisten moninaisuus sekä turvattava palveluiden saatavuus ja saavutettavuus myös erityisryhmille kuten lapsille ja nuorille, ikääntyville naisille, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille, vammaisille ja maahanmuuttajanaisille.

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että Istanbulin sopimuksen artikla 19:n mukainen saatavilla olevia palveluja koskeva tiedottaminen edellyttää, että palvelut ovat välittömästi ja esteettömästi saavutettavissa. Tämä ei valitettavasti vielä toteudu esimerkiksi turvakotiverkoston kohdalla. THL:n mukaan vuonna 2016 asiakas ohjattiin tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin 1 198 kertaa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on huolissaan toimeenpano-ohjelman vähäisistä resursseista. Toimeenpano-ohjelmaa koordinoivalle naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalle ei sille osoitetuista laajoista tiedonkeruu- ja koordinointitehtävistä huolimatta ole varattu erillistä määrärahaa, ja yhteenvedon mukaan suunniteltujen toimenpiteiden resursointi tapahtuu kunkin hallinnonalan toimintamenoista. Kaikki sopimuksen mukaiset velvoitteet ovat välttämättömiä naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien turvaamiseksi, eikä niitä Naisjärjestöjen Keskusliiton näkemyksen mukaan tulisi asettaa kilpailemaan resursseista hallinnonalojen muun toiminnan kanssa. Suurin osa yhteenvedossa esitetyistä toimenpiteistä ei sisällä kustannusarviota tai tietoa toimintaan osoitetusta määrärahasta. Puutteellinen ja pirstaloitunut resursointi uhkaa jättää toimenpideohjelman sarjaksi yksittäisiä ja toisistaan erillisiä toimia. Keskusliitto katsoo, että naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ edellyttää kokonaisvaltaista ja vaikuttavaa toimintaohjelmaa, joka toimeenpannaan sille korvamerkityillä, riittävillä resursseilla.

Helsingissä 26.10.2017

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Eva Biaudet                                                                    Terhi Heinilä
puheenjohtaja                                                                pääsihteeri   


Lisätietoja

Eva Biaudet, puheenjohtaja, puh. 050 3140205                                
Terhi Heinilä, pääsihteeri, terhi.heinila@naisjarjestot.fi, puh. 040 530 5544
Anni Hyvärinen, järjestösihteeri, anni.hyvarinen@naisjarjestot.fi, puh. 050 388 8868


 
 
  • We All
  • Wihuri-logo
  • OKMlogo
  • Naisten ääni
  • Minna
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy