Sisältöön »
 

Ajankohtaista

 
 

Puheenjohtaja Biaudet: Naisjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet tukisivat myös syntyvyyttä

Puheenjohtaja Biaudet: Naisjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet tukisivat myös syntyvyyttä

Syntyvyys on puhututtanut Suomessa 2010-luvun loppupuolella enemmän kuin aikoihin. Viime vuonna Suomessa syntyi 47 300 lasta, mikä oli 3000 vähemmän kuin vuonna 2017. Mikä neuvoksi? Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet otti aiheeseen kantaa 26.3.2019 järjestetyssä Eurooppanaisten seminaarissa Äitiys ja yhteiskunnan rakenteet - syntyvyys erityisessä suojeluksessa vai hiekkana rattaissa? Lue avauspuheenvuoro tästä.


Äitiys ja yhteiskunnan rakenteet - syntyvyys erityisessä suojeluksessa vai hiekkana rattaissa?

Kiitos Eurooppanaisille tärkeän teeman esiin nostamisesta ja kaikesta erinomaisesta yhteistyöstä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa.

Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous hyväksyi marraskuussa 2019 yksimielisesti hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Naiset vapaiksi – Tasa-arvo vaatii tekoja. Tavoitteet liittyvät muun muassa kasvatukseen, koulutukseen, työelämään ja hyvinvointiin. Viestimme on, että tasa-arvon takapakki on pysäytettävä seuraavalla hallituskaudella. Myös tämän päivän teema, syntyvyys, liittyy vahvasti tasa-arvoon.

Syntyvyys on puhututtanut Suomessa 2010-luvun loppupuolella enemmän kuin aikoihin. Viime vuonna Suomessa syntyi 47 300 lasta, mikä oli 3000 vähemmän kuin vuonna 2017.

Sama kehitys ollut meneillään jo vuosia. Tilastokeskuksen ennuste on, että se jatkuu myös lähitulevaisuudessa. Huoltosuhde heikkenee tällä menolla rajusti vuoteen 2070 mennessä, ja eläkkeiden maksukyky heikentyy merkittävästi jo 2050-luvulla. Mikä neuvoksi?

Viime vuosien syntyvyyskeskusteluun on kuulunut esimerkiksi arveluja siitä, että nuoret karsastavat lapsiperhe-elämää tai eivät ymmärrä ”biologisen kellon” sanelemia rajoja. Joidenkin ihmisten kohdalla tämä toki pitää paikkansa, ja tiedon lisääminen on aina hyväksi. Tietoisuus myös paranee iän karttumisen myötä. Tiedon lisäämisen lisäksi on kuitenkin tärkeää kysyä, onko naisilla aina aito mahdollisuus saada lapsia, jos he niitä haluavat.

Perhebarometri 2017 tarkasteli nuorten aikuisten käsityksiä lastensaannista ja niitä syitä, joiden takia vanhemmuutta lykätään. Vanhemmuuden lykkäys on suurin yksittäinen tekijä syntyvyyden laskun taustalla. Lykkäyspäätökseen taas näyttävät vaikuttavan paitsi perhe-elämään liitetyt mielikuvat myös esimerkiksi työelämän vaatimukset sekä lastensaannin vaikutus ansiotulojen kehitykseen ja uraan. Näyttää siltä, että etenkin näiden vaikutusten erot äitien ja isien välillä suosivat osaltaan lastensaannin lykkäämistä.

Yhtäältä yhteiskunnan on hyväksyttävä se, että osa naisista valitsee pysyä lapsettomana. Näitä valintoja täytyy kunnioittaa.

Toisaalta meillä on mahdollisuus helpottaa niiden nuorten aikuisten ja etenkin naisten tilannetta, jotka lapsia haluavat. Syyllistämisen sijaan ratkaisuja on haettava oikein suunnatuilla ja rakenteisiin pureutuvilla politiikkatoimilla. Meidän on tehtävä sellaisia yhteiskunnallisia päätöksiä, että lapsia haluavat ihmiset eivät joudu lykkäämään tai jättämään lapsihaaveitaan toteuttamatta kelvottoman työ- ja perhepolitiikan takia.

Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet

Naisjärjestöjen Keskusliitolla on monia hallitusohjelmatavoitteita, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat myönteisesti ihmisten mahdollisuuksiin saada lapsia. Näihin kuuluvat muun muassa:

1) Perhevapaauudistuksen toteuttaminen 6 + 6 + 6 -mallin mukaisesti

Vuonna 2017 isät käyttivät vain noin kymmenen prosenttia kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä. Lähes viidennes isistä ei käytä lainkaan perhevapaita. Perhevapaiden aiheuttamat työuraan ja palkkakehitykseen liittyvät riskit kohdistuvat edelleen lähinnä naisiin.

Raskaussyrjintä on yksiselitteisesti kielletty laissa, mutta tästä huolimatta raskaus- ja perhevapaasyrjintä on yleisin työelämän syrjinnän muoto Suomessa. Kun myös isät jäisivät kotiin hoitamaan lasta entistä useammin ja entistä pidemmäksi ajaksi, vähenisi naisiin kohdistuva raskaussyrjintä työelämässä.

Nordea yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen tuoreet laskelmat kertovat, että isien perhevapaiden pitäminen on keskituloiselle perheelle myös taloudellisesti kannattavaa, jos äidillä on työpaikka, johon hän palaa kotihoidontuelle jäämisen sijaan.

On alettava puhua entistä enemmän myös isien hoivavastuusta ja lapsisuhteesta, sillä lapsi on yhtä lailla myös isän asia. Osallistuvasta isyydestä on hyötyä myös lapselle pitkälle tulevaisuuteen

2) Perusteettomat palkkaerot on poistettava

3) Suomeen on säädettävä Islannin mallin mukainen samapalkkalaki

Naisen euro on Suomessa yhä alle 84 senttiä. Kun naisvaltaisten alojen palkkakuopan kanssa kertautuvat vielä perhevapaiden aikainen matalampi tulotaso, ei kokonaisuus välttämättä vaikuta kovin houkuttelevalta perheenlisäyksen suunnittelun näkökulmasta. Palkkaerot ja pitkät perhevapaat vaikuttavat paitsi naisten nykyhetken ansioihin myös aikanaan eläkkeisiin. Naisten työeläkkeet ovat nykyään noin 66 prosenttia miesten eläkkeistä.

4) Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen on heikentänyt naisten kokoaikaisen työssäkäynnin mahdollisuuksia sekä työn ja perheen yhteensovittamisen ja hoivavastuun entistä tasaisemman jakautumisen edellytyksiä.

5) Kilpailukykyä kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota naisten työsuhteisiin ja naisvaltaisiin aloihin. Työmarkkinat eivät voi perustua naisten vastentahtoisille osa- ja määräaikaisille työsuhteille.

Naisten koulutustaso noussut viime vuosikymmeninä hurjasti, mutta määräaikaisuudet eivät ole vähentyneet. Myös vastentahtoiset osa-aikaisuudet ovat yleisiä naisilla.

6) Työelämän sukupuolen mukainen segregaatio on purettava

Sukupuolen mukainen segregaation on Suomessa erittäin jyrkkää, ja se on viime aikoina pikemminkin vahvistunut kuin liudentunut. Tasa-aloilla työskentelee vain 10 prosenttia suomalaisista. Sitkeä segregaatio pitää osaltaan yllä palkkaepätasa-arvoa, mikä vaikuttaa edelleen muun muassa perhevapaakorvauksiin ja eläkkeisiin.

7) Viime hallituskauden leikkaukset tuntuivat tutkitusti enemmän naisten kuin miesten kukkarossa.  Jatkossa kaikkien merkittävien uudistusten ja talousarvion sukupuolivaikutukset on arvioitava.

Nämä kaikki luetellut Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet parantavat toteutuessaan erityisesti naisten asemaa, vähentävät sukupuolten välistä epätasa-arvoa sekä perheen perustamiseen liittyvää epävarmuutta.

Avain muutokseen on naisten työmarkkina-aseman parantamisessa, jäykkien sukupuoliroolien murtamisessa ja näihin liittyvissä kunnianhimoisissa politiikkatoimissa.

Myös Euroopan unioni on ensimmäistä kertaa tarttunut perhekysymykseen ja valmistellut perhevapaadirektiivin. Sen myötä isät kaikissa EU-maissa ovat saamassa kahden kuukauden korvamerkityn vanhempainvapaan. Suunta on oikea.

Pitää myös muistaa, että kaikissa perhepolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä tulee huomioida niin Suomessa kuin Euroopassakin perheiden moninaisuus, erilaiset toiveet, ihmisten erilaiset haasteet ja elämä kokonaisuudessaan. Euroopassa on myös varoittavia esimerkkejä, muun muassa Unkarin valtiollinen perhepoliittinen toimintaohjelma, joka hyvin yksipuolisesti velvoittaa synnyttämään unkarilaisia lapsia. Samaan aikaan viimeisen 10 vuoden aikana 600 000 unkarilaista on muuttanut pois maasta ja rajat on suljettu maahanmuuttajilta.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, että muissa Pohjoismaissa jo tehtyjä naisten oikeuksia edistäviä toimia, muun muassa perhevapaauudistus, toteutetaan pikaisesti myös Suomessa. Ei tarvitse kuin matkustaa Tukholmaan, niin isien lisääntynyt hoiva näkyy katukuvassa ja kaupungilla. Se muuttaa koko ruotsalaista yhteiskuntaa. Tällainen hoivan jako on hyvä malli myös meille Suomessa. Uskon sen parantavan myös äitien ja naisten asemaa ja lisäävän mahdollisuuksia syntyvyyden nousuun Suomessa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto yhdessä Euroopan parlamentin Suomen toimiston ja 22 jäsenjärjestön, myös Eurooppanaisten, kanssa järjestää 29.4. tilaisuuden Onko EU myös naisten?, jossa keskustellaan tästä eurooppalaisesta ulottuvuudesta. Tilaisuuden aihe on tasa-arvon edistäminen sekä naisten asema ja vaikutusmahdollisuudet Euroopan unionissa ja Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Näillä sanoilla olette lämpimästi tervetulleita tähän tärkeään keskusteluun.

Kiitos.