Sisältöön »
 

Blogi

28.08.2019

Koulutus- ja työalojen sukupuolen mukaisen eriytymisen purkaminen edellyttää määrätietoisia toimia

Koulutus- ja työalojen sukupuolen mukaisen eriytymisen purkaminen edellyttää määrätietoisia toimia


Mahdollisuuksien tasa-arvo on yksi tärkeimmistä suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteista. Suomea pidetään koulutuksen tasa-arvon mallimaana. Tästä huolimatta sukupuoli, vanhempien koulutustausta, ammatti ja tulotaso näyttävät määrittävän nuoren koulutuspolkua. Koulutus- ja ammattialat ovat Suomessa vahvasti sukupuolittuneita. Vielä 2020-luvun kynnykselläkin stereotyyppiset sukupuoliroolit näyttävät ohjaavat nuorten opiskelu- ja ammatinvalintoja.

Jako miesten ja naisten koulutusaloihin ja töihin on säilynyt pitkään muuttumattomana ja jopa vahvistunut joillain aloilla. Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018 –julkaisun mukaan miesten osuus vuonna 2017 suoritetuista terveys- ja hyvinvointialan korkeakoulututkinnoista oli 20 % ja kasvatusaloilla 21 %. Naisten osuus ICT-alalla suoritetuista korkeakoulututkinnoista oli 21 % ja tekniikan alan korkeakoulututkinnoista 23 %. Suomi erottuu myös pohjoismaisessa vertailussa. OECD:n Education at a Glance 2018 -julkaisun tilastojen mukaan vuonna 2016 naisten osuus tekniikan, tuotanto- ja rakennusalan (engineering, manufacturing and construction) kaikista ensimmäisen tai toisen vaiheen korkeakoulututkinnon suorittaneista oli Suomessa 22 %, kun vastaava luku oli Islannissa 36 %, Ruotsissa 34 %, Norjassa 30 % ja Tanskassa 28 %.

Stereotyyppiset ajatukset ja asenteet eivät muutu automaattisesti itsestään, vaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tulee edistää määrätietoisesti: tarvitaan sukupuolitietoista kasvatusta ja opetusta. Tässä opettajat ja opinto-ohjaajat ovat avainasemassa. Sekä opetuksesta että oppimateriaalista tulee välittyä ennakkoluuloton ja avarakatseinen kuva siitä, että sukupuolen ei tulisi rajoittaa yksilön valintoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella on toteutettu hankkeita, joiden tarkoituksena on lisätä muun muassa opetushenkilöstön sekä opettajiksi ja opinto-ohjaajiksi opiskelevien ohjauksellista osaamista. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten tietoisuutta eri uramahdollisuuksista ja vähentää nuorten suuntautumista sukupuolen mukaan eriytyneille aloille.

Pelkästään koulutuspoliittiset ratkaisut eivät kuitenkaan riitä muuttamaan vahvoja yhteiskunnallisia ja kulttuurisia rakenteita. Uudesta hallitusohjelmasta löytyy useita kirjauksia, joilla yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pyritän edistämään ja vahvistamaan tavoitteellisesti ja koko yhteiskuntaa läpileikkaavasti. Koulutuksen osalta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään tulevalla hallituskaudella muun muassa laatimalla korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma, jossa käydään läpi korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdolliset esteet sekä ryhdytään selvityksen pohjalta tarvittaviin toimiin. Lisäksi laaditaan koulutuspoliittinen selonteko, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Tavoitteena on, että sivistys, koulutus ja osaaminen muodostavat yhteiskunnan perustan jatkossakin, vahvistavat työllisyyttä ja kestävää kasvua sekä tarjoavat välineitä Suomen globaalin vaikuttamisen vahvistamiseen. Näiden tärkeiden tavoitteiden toteutumiseksi on välttämätöntä, että jokaisella suomalaisella on myös jatkossa yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää osaamistaan läpi elämän.

Anita Lehikoinen
kansliapäällikkö, Opetus- ja kulttuuriministeriö
jäsen Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -foorumissa


10.09.2019

Mikä ihme on Peking +25?


02.09.2019

Naisten hyvinvointi on tasa-arvokysymys


30.08.2019

Sitkeä ongelma – viisi kysymystä segregaatiosta


08.08.2019

Suomen Pelinkehittäjät ry ja Women in Games Finland ry yhteistyöhön


06.08.2019

Teknologia-ala voisi puhutella kaikkia sukupuolia


01.07.2019

Miten tasa-arvo näkyi eurovaaleissa ja Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmassa?


31.05.2019

Suomen EU-puheenjohtajakausi ja sukupuolten välinen tasa-arvo


17.05.2019

Neuvottelupöytien monet miehet – ja sosiaaliturvanaiset


09.05.2019

Nainen, äänestä – äänestä naista!


16.04.2019

Naiskunnanjohtajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa


20.06.2018

Tasa-arvotiedosta on seurattava tekoja!


14.06.2018

Järjestökoordinaattorin terveiset: Nuoria naisia naisjärjestötyöhön!


11.05.2018

Otetaan netti takaisin - irti riskiä korostavista keskusteluista


26.03.2018

Kuka muistaa vielä tasa-arvon mallimaan?


22.03.2018

Naiset on saatava digitalisaation kärkijoukkoihin


28.11.2017

Tasa-arvosta taas kuuminta hottia?


27.11.2017

Miksi kotityöt uuvuttavat? Harjoittelijamme pro gradu metakotityöstä


20.10.2017

Rintojen omatarkkailu – pieni suuri asia


06.10.2017

Naisjärjestöille saatava lisää resursseja


06.10.2017

Aktiivinen naisjärjestösyksy


28.09.2017

Ovatko järjestöt tulevaisuudessakin yhteiskunnan kivijalka ja millä edellytyksillä?


08.09.2017

Tasa-arvoteot tuottaneet tulosta


14.04.2017

Me ja maailman naiset #yhdessä


03.12.2016

Sukupuolten tasa-arvo kirjattava maakuntalakiin!


11.11.2016

105 vuotta naisten oikeuksien puolesta


06.10.2016

Suomi100 on myös naisten!


07.09.2016

Rakennamme tasa-arvoisempaa elämää


07.09.2016

Mikä on sinun tasa-arvotekosi?


15.04.2016

Naisten voimaannuttaminen parantaisi globaalia kansantaloutta neljänneksellä


05.02.2016

Vuosi 2016