Sisältöön »
 

Blogi

10.09.2019

Mikä ihme on Peking +25?

Mikä ihme on Peking +25?


Vuonna 1995 YK:n maailmankonferenssissa Pekingissä käsiteltiin ensimmäistä kertaa naisten asemaa kaikilla elämän ja yhteiskunnan aloilla. 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui Pekingin julistukseen ja toimintaohjelmaan, jonka tavoite on naisten oikeuksien edistäminen. Ohjelmassa naisten oikeudet nähtiin jakamattomana osana yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.

Erityisen tärkeä Pekingin julistus oli myös siksi, että se huomioi myös tyttöjen ihmisoikeudet. Tästä voidaan kiittää naisjärjestöjä, jotka vaikuttivat aktiivisesti julistuksen ja toimintaohjelman sisältöihin. Ei ole sattumaa, että Pekingin toimenpideohjelmassa korostetaan kansalais- ja naisjärjestöjen roolia ohjelman toteuttamisessa. Ensisijainen vastuu toteuttamisesta on kuitenkin hallituksilla ja kansainvälisellä yhteisöllä.

Pekingin julistuksen toteutumista on seurattu viiden vuoden välein. Suomessa valtioneuvosto laatii maaraportin, mutta sen lisäksi koostetaan rinnakkaisraportti, joka kokoaa yhteen kansalaisjärjestöjen näkemykset tasa-arvon tilasta. Me Naisjärjestöjen Keskusliitossa olemme vastuussa raportin koostamisesta, ja raportin kirjoittamisessa on ollut mukana yli 25 naisten oikeuksia ja tasa-arvoa ajavaa kansalaisjärjestöä.   

Kansalaisjärjestöjen raportti osoittaa, että naisten asemassa on edelleen parantamisen varaa. Naisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on puutteita globaalisti ja meillä Suomessa. Raportti ei vain tyydy toteamaan näitä faktoja, vaan se sisältää myös joukon kiireellisiä toimenpide-ehdotuksia.

On hälyttävää, että raportissa joudutaan käsittelemään samoja epäkohtia ja vaatimuksia, jotka on tuotu esille jo aiemmissa kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraporteissa. Esimerkiksi vanhemmuus, hoiva, työelämä ja väkivallan kokemukset ovat vahvasti sukupuolittuneita. Naiset nähdään yhä ensisijaisina vanhempina eikä perhevapaajärjestelmämme ei tue isiä käyttämään enemmän perhevapaita. Lasten hoivan lisäksi naiset hoivaavat myös muita läheisiään, omia tai puolison vanhempia ja toimivat omaishoitajina huomattavasti miehiä useammin sekä tekevät valtaosan palkattomasta kotityöstä. Naisen euro on noin 84 senttiä miehen eurosta, maahanmuuttajanaisen ja vammaisen naisen vielä tätäkin pienempi. Vastentahtoiset määrä- ja osa-aikatyöt kasautuvat naisille ja raskaussyrjintä on valitettavan yleinen ilmiö. Suomi on Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille.

Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa kehitys taloudellisen ja yhteiskunnallisen vallan osalta on viime vuosina mennyt taaksepäin Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n tasa-arvoindeksillä mitattuna. Suomen sijoitus laski myös Maailman Talousfoorumin vuosittaisessa mittauksessa 2018 verrattuna edellisiin vuosiin naisten taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa tapahtuneen notkahduksen seurauksena.

Me Naisjärjestöjen Keskusliitossa työskentelemme sen eteen, että Suomesta voisi tulla tasa-arvon mallimaa. Haluamme, että raportin vaatimukset otetaan huomioon hallituksen päätöksenteossa, tasa-arvo-ohjelman ja tasa-arvoselonteon laatimisessa. Tilanne vaikuttaa hallitusohjelman perusteella onneksi tällä hetkellä lupaavalta. Toivomme, että suunta on pysyvä.

Anniina Vainio
järjestöpäällikkö
Naisjärjestöjen Keskusliitto


Ilmottaudu Peking +25-julkaisutilaisuuteen: http://bit.ly/33PiRnA

Tapahtuma Facebookissa

Kommentit:

Ei kommentteja

Kirjoita kommentti:

Sähköpostiosoite (ei näytetä kommentin yhteydessä) *

Nimimerkki *

Kommenttisi *


11.11.2019

Kestävää tulevaisuutta kaikille feministisellä ilmastopolitiikalla


01.11.2019

Palkkatasa-arvo ei toteudu ilman työelämän mahdollisuuksien tasa-arvoa


10.10.2019

Mielenterveys on myös tasa-arvoasia


30.09.2019

Naisasiaa edistetään samoin keinoin ympäri maailman


02.09.2019

Naisten hyvinvointi on tasa-arvokysymys


30.08.2019

Sitkeä ongelma – viisi kysymystä segregaatiosta


28.08.2019

Koulutus- ja työalojen sukupuolen mukaisen eriytymisen purkaminen edellyttää määrätietoisia toimia


08.08.2019

Suomen Pelinkehittäjät ry ja Women in Games Finland ry yhteistyöhön


06.08.2019

Teknologia-ala voisi puhutella kaikkia sukupuolia


01.07.2019

Miten tasa-arvo näkyi eurovaaleissa ja Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmassa?


31.05.2019

Suomen EU-puheenjohtajakausi ja sukupuolten välinen tasa-arvo


17.05.2019

Neuvottelupöytien monet miehet – ja sosiaaliturvanaiset


09.05.2019

Nainen, äänestä – äänestä naista!


16.04.2019

Naiskunnanjohtajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa


20.06.2018

Tasa-arvotiedosta on seurattava tekoja!


14.06.2018

Järjestökoordinaattorin terveiset: Nuoria naisia naisjärjestötyöhön!


11.05.2018

Otetaan netti takaisin - irti riskiä korostavista keskusteluista


26.03.2018

Kuka muistaa vielä tasa-arvon mallimaan?


22.03.2018

Naiset on saatava digitalisaation kärkijoukkoihin


28.11.2017

Tasa-arvosta taas kuuminta hottia?


27.11.2017

Miksi kotityöt uuvuttavat? Harjoittelijamme pro gradu metakotityöstä


20.10.2017

Rintojen omatarkkailu – pieni suuri asia


06.10.2017

Naisjärjestöille saatava lisää resursseja


06.10.2017

Aktiivinen naisjärjestösyksy


28.09.2017

Ovatko järjestöt tulevaisuudessakin yhteiskunnan kivijalka ja millä edellytyksillä?


08.09.2017

Tasa-arvoteot tuottaneet tulosta


14.04.2017

Me ja maailman naiset #yhdessä


03.12.2016

Sukupuolten tasa-arvo kirjattava maakuntalakiin!


11.11.2016

105 vuotta naisten oikeuksien puolesta


06.10.2016

Suomi100 on myös naisten!


07.09.2016

Rakennamme tasa-arvoisempaa elämää


07.09.2016

Mikä on sinun tasa-arvotekosi?


15.04.2016

Naisten voimaannuttaminen parantaisi globaalia kansantaloutta neljänneksellä


05.02.2016

Vuosi 2016