Sisältöön »
 

Blogi

11.11.2019

Kestävää tulevaisuutta kaikille feministisellä ilmastopolitiikalla

Kestävää tulevaisuutta kaikille feministisellä ilmastopolitiikalla


Tulimeren alle häviävä Amazonin sademetsä. Tuhannet nuoret kokoontuneena eduskuntatalon portaille ja ilmastomarsseille. Helteinen syyskuu Suomessa.

Ilmastokriisi uhkaa planeettaamme, kaiken tämän kauniin ja tärkeän tulevaisuutta. Minun sukupolveni ei murehdi tulevaisuuden palkan suuruutta, ei mieti minkä värisen auton pihallensa haluaisi. Me mietitään, onko tällä maapallolla elämää kun me ollaan aikuisia, entä meidän lapsilla? Nuoret ovat nousseet kaduille, koska meidän tulevaisuus on uhattuna. Ne lupaukset, joita yhteiskunta on sukupolvien ajan antanut, on nyt petetty.

Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät kysele varallisuutta, koulutusta tai sitä tekikö naapuri vielä vähemmän. Tulevaisuus on vaakalaudalla, jos emme nyt onnistu torjumaan tätä kriisiä.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat tytöt ja naiset. Ilmastonmuutos uhkaa pahiten jo valmiiksi heikommassa asemassa olevia. Vaara ei ole pelkästään kehityksen pysähtyminen tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon osalta, vaan saatamme jopa ottaa askeleita taaksepäin ja menettää jo saavutettua kehitystä. Eriarvoistuminen ei ole pelkästään tulevaisuuden uhka, vaan sitä tapahtuu jo nyt.

Tyttöjä syrjitään jo valmiiksi, joten heidän on vaikeampi selviytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksien kanssa. Kehittyvissä maissa asuvat tytöt kärsivät huonosta koulutuksesta, lapsiavioliitoista, väkivallasta, lapsikaupasta sekä varhaisista raskauksista.

Useimmiten naiset ja tytöt ovat päävastuussa ruuanvalmistuksesta ja vedenhankinnasta. Epävakaat sääolot, kuten kuivuus ja tulvat, vaikuttavat suoraan perheiden ruoka- ja vesivaroihin ja lisäävät tyttöjen ja naisten työtaakkaa. Esimerkiksi Mosambikissa pitkittyneen kuivuuden aikana vedenhakuun käytetty aika on pidentynyt kahdesta kuuteen tuntiin päivässä, mikä on lisännyt poissaoloja koulusta. Pidentynyt vedenhakumatka altistaa tytöt myös muille riskeille, kuten seksuaaliselle häirinnälle ja väkivallalle. Tytöillä ja naisilla ei usein ole myöskään vaadittavaa vaikutusvaltaa eikä käytössään tarvittavia resursseja, kuten rahoitusta ja teknologiaa, tilanteen muuttamiseksi.*

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on siis myös ihmisoikeuksien puolustamista. Elinkelpoinen planeetta takaa edellytykset tasa-arvon toteutumiselle myös jatkossa. Suomen tulee tehdä politiikkaa, jolla 1,5 asteen tavoitteesta pidetään kiinni. Tämän tavoitteen on oltava prioriteetti myös ulko- ja EU-politiikassa. Ilmastovaikutukset tulisi arvioida jokaisen päätöksen yhteydessä. Globaalisti tarvitaan esimerkiksi ympäristölle haitallisten tukien poistoa, maataloustukien painopisteen siirtoa eläinperäisestä kestävään kasviperäiseen tuotantoon ja vähähiilisiin toimintamalleihin sekä tukea kansalaisyhteiskunnalle niin, että mahdollistetaan toiminta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Feministinen ilmastopolitiikka ottaa huomioon muutoksen tapahtumisen kaikilla tavoin kestävästi, myös sosiaalisesti. Esimerkiksi kulutusverotuksen epätasa-arvostavaa vaikutusta kompensoidaan sosiaalipolitiikassa. Ilmastorahoituksessa on otettava huomioon myös tyttöjen ja naisten oikeudet. Lisäksi tasa-arvon on toteuduttava jo itse ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä muun muassa siten, että huomioidaan vallan tasa-arvoinen jakautuminen. Kestävä yhteiskunta rakentaa parempaa maailmaa kaikille sukupuolesta tai muista ominaisuuksista riippumatta.

Mahdollistammeko elämän tällä planeetalle turvallisesti tuleville sukupolville?
Siitä tässä taistelussa on kyse.

Sara Nyman
Kirjoittaja on nuorten ilmastodelegaatti.

*Plan: Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia (2019)

Kommentit:

Ei kommentteja

Kirjoita kommentti:

Sähköpostiosoite (ei näytetä kommentin yhteydessä) *

Nimimerkki *

Kommenttisi *


10.12.2019

EU:n on reagoitava naisihmisoikeuspuolustajien heikentyneeseen tilanteeseen


01.11.2019

Palkkatasa-arvo ei toteudu ilman työelämän mahdollisuuksien tasa-arvoa


10.10.2019

Mielenterveys on myös tasa-arvoasia


30.09.2019

Naisasiaa edistetään samoin keinoin ympäri maailman


10.09.2019

Mikä ihme on Peking +25?


02.09.2019

Naisten hyvinvointi on tasa-arvokysymys


30.08.2019

Sitkeä ongelma – viisi kysymystä segregaatiosta


28.08.2019

Koulutus- ja työalojen sukupuolen mukaisen eriytymisen purkaminen edellyttää määrätietoisia toimia


08.08.2019

Suomen Pelinkehittäjät ry ja Women in Games Finland ry yhteistyöhön


06.08.2019

Teknologia-ala voisi puhutella kaikkia sukupuolia


01.07.2019

Miten tasa-arvo näkyi eurovaaleissa ja Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmassa?


31.05.2019

Suomen EU-puheenjohtajakausi ja sukupuolten välinen tasa-arvo


17.05.2019

Neuvottelupöytien monet miehet – ja sosiaaliturvanaiset


09.05.2019

Nainen, äänestä – äänestä naista!


16.04.2019

Naiskunnanjohtajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa


20.06.2018

Tasa-arvotiedosta on seurattava tekoja!


14.06.2018

Järjestökoordinaattorin terveiset: Nuoria naisia naisjärjestötyöhön!


11.05.2018

Otetaan netti takaisin - irti riskiä korostavista keskusteluista


26.03.2018

Kuka muistaa vielä tasa-arvon mallimaan?


22.03.2018

Naiset on saatava digitalisaation kärkijoukkoihin


28.11.2017

Tasa-arvosta taas kuuminta hottia?


27.11.2017

Miksi kotityöt uuvuttavat? Harjoittelijamme pro gradu metakotityöstä


20.10.2017

Rintojen omatarkkailu – pieni suuri asia


06.10.2017

Naisjärjestöille saatava lisää resursseja


06.10.2017

Aktiivinen naisjärjestösyksy


28.09.2017

Ovatko järjestöt tulevaisuudessakin yhteiskunnan kivijalka ja millä edellytyksillä?


08.09.2017

Tasa-arvoteot tuottaneet tulosta


14.04.2017

Me ja maailman naiset #yhdessä


03.12.2016

Sukupuolten tasa-arvo kirjattava maakuntalakiin!


11.11.2016

105 vuotta naisten oikeuksien puolesta


06.10.2016

Suomi100 on myös naisten!


07.09.2016

Rakennamme tasa-arvoisempaa elämää


07.09.2016

Mikä on sinun tasa-arvotekosi?


15.04.2016

Naisten voimaannuttaminen parantaisi globaalia kansantaloutta neljänneksellä


05.02.2016

Vuosi 2016