Sisältöön »
 

Kannanotot

 
 

Kannanotto 20.05.2020

NJKL: Hallituksen tasa-arvo-ohjelmalla on näytön paikka - tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä ei saa tinkiä

NJKL: Hallituksen tasa-arvo-ohjelmalla on näytön paikka - tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä ei saa tinkiä

Koronakriisi on tuonut näkyväksi monet epätasa-arvoiset rakenteet. Esimerkiksi perhevapaauudistus toisi pitkällä aikavälillä konkreettisen helpotuksen siihen, minkä monet naiset ovat joutuneet koronaeristyksen alla kohtamaan. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että hallitusohjelman tasa-arvoa edistävistä uudistuksista ei tingitä.



”Building Back Better” on YK-johtajien muistutus kriisinjälkeisen yhteiskunnan ja talouden jälleenrakentamisen periaatteesta: tehdään asiat entistä paremmin. Päätöksenteossa onkin huomioitava koronan taloudellisten vaikutusten korjaamisessa, että sukupuolten tasa-arvo on yksi merkittävä tekijä kriiseistä selviytymisessä. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että hallitusohjelman tasa-arvoa edistävistä uudistuksista ei tingitä. Tasa-arvotavoitteiden toteuttaminen vahvistaa yhteiskunnan toimintakyvyn myös taloudellisesti ja edistää sosiaalisesti eheää kehitystä myös tulevaisuudessa.

Hallituksen tulee laatia kunnianhimoinen ja konkreettisiin tavoitteisiin pyrkivä tasa-arvo-ohjelma. Hallitusohjelmaan on kirjattu toimenpiteitä ja uudistuksia, jotka ovat sukupuolten tasa-arvon kannalta välttämättömiä toteuttaa. Myös yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina on vietävä eteenpäin uudistuksia, joilla on myönteisiä, laajakantoisia seurauksia.

”Rakenteellisia uudistuksia ei voi jättää tekemättä, edes koronatilanteessa. Monilla hallitusohjelman tasa-arvokirjausten toteuttamisella on laajat vaikutukset - ja niiden toteutumatta jäämisellä on haitalliset vaikutukset, myös taloudelle,” Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet muistuttaa.

”Panostamalla tasa-arvon edistämiseen lisäämme hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta ja eheyttä yhteiskunnassa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma on siihen tärkeä väline,” Biaudet jatkaa.

Koronakriisi on tuonut näkyväksi monet epätasa-arvoiset rakenteet. Esimerkiksi perhevapaauudistus toisi pitkällä aikavälillä konkreettisen helpotuksen siihen, minkä monet naiset ovat joutuneet koronaeristyksen alla kohtamaan. Kun perheissä hoivavastuu kasautuu epätasaisesti, on moni nainen joutunut tilanteeseen, jossa he palkkatyönsä ohella hoitavat kotona lapsensa ja huolehtivat iäkkäiden vanhempiensa ruokahuollosta. Nuorten naisten lisääntynyt kuormitus ja uupuminen on todettu olleen kasvussa jo ennen koronakriisiä. Lisäksi naisille kasautuneet epätyypilliset työsuhteet ovat entistä epävarmempia. Tänä keväänä eniten Kelan työttömyysetuuksia ovat hakeneet nuoret, 20–24-vuotiaat naiset. Aliresursoitu, naisvaltainen sote-ala on joutunut tänä keväänä ennennäkemättömän ahtaalle.

On erinomaista, että Pohjoismaiden tasa-arvoministerit ovat koonneet hyviä käytänteitä ja ovat laatimassa yhteisen arvioinnin koronakriisistä ja sen tasa-arvovaikutuksista. Myös Suomen ulkoministeriö tukee vahvasti naisten oikeuksia globaalisti ja kiinnittää huomiota tasa-arvon merkitykseen koronapandemiassa. Naisjärjestöjen Keskusliitto peräänkuuluttaa myös hallituksen tulevalle tasa-arvo-ohjelmalle vahvaa toimeenpanoa ja konkreettisten toimien seurantaa eri hallinnonaloilla. 

Koronan yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset eivät kohdistu eri sukupuoliin tasa-arvoisesti. Sukupuolivaikutusten ennakkoarvioinnin tekeminen päätöksissä estää tasa-arvoa heikentävät seuraukset. Kriisitoimet ja niiden jälkeiset toimenpiteet eivät saa aiheuttaa tasa-arvokehityksen pysähtymistä tai jopa uutta tasa-arvon takapakkia.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry 

Lisätietoja:

Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 512 1846

Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 040 530 5544, terhi.heinila@naisjarjestot.fi

Maria Mailasalo, vaikuttamisen suunnittelija, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 475 4256, maria.mailasalo@naisjarjestot.fi


Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 64 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä.