Sisältöön »
 

Lausunnot

 
 

Lausunto 23.04.2019

Lähestymiskiellon sähköisen valvonnan valmistelua tulee jatkaa

Lähestymiskiellon sähköisen valvonnan valmistelua tulee jatkaa

Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa lähestymiskiellon sähköisen valvonnan jatkovalmistelua. Lähestymiskielto on nykyisellään monilta osin toimimaton eikä riitä suojaamaan väkivallan uhria.


Naisjärjestöjen Keskusliitto

Lausunto oikeusministeriölle 23.4.2019

Arviomuistio lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/389/2019

Lähestymiskiellon sähköinen valvonta

Millaisiin tilanteisiin lähestymiskiellon sähköinen valvonta pitäisi liittää?

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että lähestymiskiellon sähköistä valvontaa tulisi käyttää, kun

  • lähestymiskieltoa on rikottu
  • lähestymiskielto on asetettu vakavan tai toistuvan häirinnän seurauksena
  • lähestymiskielto on asetettu vakavan tai toistuvien väkivallantekojen seurauksena.

Lähes 20 naista kuolee Suomessa vuosittain entisen tai nykyisen kumppanin toimesta. Lähestymiskiellon toimiva sähköinen valvontajärjestelmä olisi merkittävä parannus lähisuhdeväkivallan uhrien suojaan ja laskisi naisten henkirikoskuolleisuutta. Tyypillisesti lähestymiskieltoa käytetään muun muassa tapauksissa, joissa entinen puoliso tai asuinkumppani häiritsee yhteydenotoilla tai vierailuyrityksillä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että lähestymiskieltoa koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä tulee huomioida myös netin kautta tapahtuva häirintä ja lähestymiskiellon rikkominen.

Eron jälkeen teknologian rooli väkivallan välineenä usein korostuu. Myös useimmissa vainotapauksissa on nykyään mukana digitaalisia piirteitä. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että lähestymiskiellon sähköisen valvonnan lisäksi selvitetään, miten digitaalista väkivaltaa ja vainoa voitaisiin jatkossa ehkäistä, torjua ja valvoa entistä paremmin. Digitaalinen väkivalta voi pitää sisällään esimerkiksi uhrin uhkailua tai kontrollointia teknologian välityksellä, mukaan lukien erilaiset vakoiluohjelmat.

Millaisissa tilanteissa sähköisen valvontaa ei voisi käyttää?

-

Miten valvonta pitäisi järjestää?

Valvontaan liittyvän tiedonkulun tulisi olla automaattista ja reaaliaikaista. Valvonta pitäisi järjestää niin, että poliisi saa välittömästi tiedon, mikäli lähestymiskiellossa oleva henkilö menee liian lähelle kiellolla suojattua henkilöä. Poliisin tulee pystyä paikantamaan kiellon rikkoja nopeasti. Samoin tulisi olla poliisin vastuulla varmistaa, että suojattu henkilö saa lähestymiskiellon rikkomisen yhteydessä apua mahdollisimman nopeasti. Poliisin tulisi myös priorisoida työssään lähestymiskiellon rikkomisesta aiheutuvat turvalaitteiden hälytykset.

Lähestymiskiellon valvonnan tehostaminen muilla keinoin

Mitä keinoja MARAK-työryhmillä on uhrin turvallisuuden parantamiseksi lähestymiskiellon rikkomusten yhteydessä?

Vuodesta 2016 lähtien lähestymiskiellon hakijalta on peritty 260 euron maksu, mikäli lähestymiskieltoa ei myönnetä. Tämä vaikuttaa negatiivisesti etenkin pienituloisiin lähisuhdeväkivallan uhreihin. Hylkäysmaksun käyttöönoton jälkeen lähestymiskieltoa hakeneiden määrä on laskenut. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, että hylkäysmaksusta luovutaan mahdollisimman pian. Tähän se toivoo myös moniammatillisen riskinarvioinnin (Marak) osaltaan vaikuttavan.

Marakilla on mahdollisuus avustaa lähestymiskieltohakemusten laatimisessa. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että tästä mahdollisuudesta tulisi tiedottaa entistä laajemmin. Avustus voi olla tarpeen erityisesti, jos kieltoa hakevan henkilön kotimaisten kielten taito ei ole riittävä tai uhri ei muusta syystä kykene itsenäisesti laatimaan riittävän perusteellista hakemusta.

Miten MARAK-työryhmien työtä pitäisi kehittää, jotta ne voisivat paremmin toimia lähestymiskiellon rikkomisten yhteydessä (esim. ohjeistus, koulutus, lainsäädäntö)?

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että moniammatillisena riskinarviointina Marakilla olisi hyvät edellytykset olla mukana määrittelemässä sähköisen seurannan tarvetta. On tärkeää, että työryhmiä on riittävästi eri puolilla maata ja niiden jäsenet saavat kehittää osaamistaan jatkuvasti.

Lähisuhdeväkivalta on saanut teknologian kehittymisen myötä uusia, digitaalisia muotoja. Tämä tarkoittaa, että digitaalisen väkivallan estämisen keinoihin on tarpeen paneutua jatkossa entistä enemmän. Marakilla asiantuntijaryhmänä voisi olla rooli näiden keinojen kehittämisessä ja tiedon jakamisessa ammattilaisten keskuudessa.

Marak-menetelmän toimivuutta on arvioitu Suomessa vuosina 2010–2015, ja siitä saadut tulokset ovat olleet erittäin positiivisia. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, että työryhmien toimintaa laajennetaan jatkossa entistä useammalle paikkakunnalle.

Väkivallan tekijän auttaminen

Miten väkivallan tekijän ohjaamista palveluihin voitaisiin kehittää lähestymiskiellon määräämisen/rikkomisen yhteydessä?

Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteissa todetaan, että naisiin kohdistuvan väkivallan loppuminen edellyttää väkivallan sukupuolittuneen luonteen tunnistavien katkaisu- ja ennaltaehkäisyohjelmien järjestämistä väkivallan tekijöille. Samoin lausunnon kohteena olevassa muistiossa todetaan, että uhrin turvallisuutta ja lähestymiskiellon antamaa suojaa voidaan parantaa tehostamalla ja laajentamalla väkivallan tekijöiden ohjaamista palveluiden piiriin.

Useissa Euroopan maissa katkaisuohjelmat ovat osa rikosseuraamusjärjestelmää. Käytännön työstä saadun kokemuksen ja tutkimusten mukaan viranomaisten (esim. poliisi tai tuomioistuin) ja väkivallan katkaisupalveluiden yhteistyö vaikuttaa merkittävästi väkivallan katkaisuohjelmien lopputuloksiin. Tätä yhteistyötä tulee tiivistää myös Suomessa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että väkivallan katkaisuun tähtäävän hoitoonohjauksen mahdollisuutta selvitetään osana lähisuhdeväkivalta- ja lähestymiskieltotuomioita. Väkivallantekijä tulisi velvoittaa osallistumaan katkaisuohjelmaan lähestymiskiellon antamisen yhteydessä. Esimerkiksi Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestö Lyömätön Linja tarjoaa miehille suunnattua väkivallan katkaisuohjelmaa pääosin Espoossa ja Kirkkonummella.

Muuta

Nykyinen lähestymiskielto on uhrin suojan kannalta riittämätön. Osa tapauksista päättyy lähestymiskiellosta huolimatta jopa uhrin kuolemaan. Lähestymiskiellon rikkomisesta tehtiin vuonna 2016 yhteensä 1 070 ilmoitusta poliisille. Noin kahtasataa lähestymiskieltoa rikkonutta epäiltiin myös vainoamisesta. Sähköiseen valvontaan liittyvä seurantalaite mahdollistaisi sen, että poliisi voisi valvoa lähestymiskieltoa nykyistä tehokkaammin, ja parantaisi näin lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuutta. Sähköisestä valvonnasta on saatu tähän mennessä myönteisiä kokemuksia esimerkiksi Espanjasta. Pohjoismaista sähköinen valvonta on käytössä Ruotsissa ja Norjassa, mutta vähäisen käytön vuoksi arviointeja sen toimivuudesta ei vielä ole olemassa.

Lähestymiskiellon sähköisen valvonnan olisi tarkoitus vaikuttaa heihin, jotka rikkovat lähestymiskieltoa toistuvasti. Alustavien laskelmien mukaan tämä koskettaisi vuosittain noin 70:tä henkilöä. Määrä on merkittävä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa korostaa, että lähestymiskiellon rikkomista käsitellään oikeudessa yleensä noin vuoden kuluttua rikosilmoituksen tekemisen jälkeen. Tämä ei auta akuuteissa tilanteissa. (Rikosuhripäivystyksen tiedote 22.2.2019.) Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää välttämättömänä, että lähestymiskiellon rikkomisen oikeuskäsittelyä nopeutetaan. Muutoin lähestymiskiellolla ei ole varsinaista merkitystä uhrin turvallisuuden kannalta.

Lisätietoja:

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Eva Biuadet, puheenjohtaja, p. 050 512 1846
Terhi Heinilä, pääsihteeri, terhi.heinila@naisjarjestot.fi, p. 040 530 5544
Anni Granat, viestinnän suunnittelija , anni.granat@naisjarjestot.fi, p. 050 475 4667

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 60 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.