Sisältöön »
 

PUHEET ja raportit

 
 

Kätilöliiton 100-vuotisjuhlaseminaari 19.9.2019

Kätilöliiton 100-vuotisjuhlaseminaari 19.9.2019

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajan ja Kätilöliiton juhlavuoden suojelijan Eva Biaudetin puhe.


Hyvät ystävät, arvon kätilöt,

Kära vänner, värde barnmorskor,


Lämpimät onnittelut vaikuttavaan 100 vuoden ikään ehtineelle Kätilöliitolle! Olen kiitollinen saadessani juhlistaa tänään kanssanne satavuotiasta Kätilöliittoa ja sitä äärettömän merkittävää työtä, jota te kätilöt päivittäin teette niin naisten, lasten kuin kokonaisten perheiden hyväksi. Minulla on suuri kunnia toimia myös Kätilöliiton juhlavuoden suojelijana.

Kätilöliitto on ollut Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsen vuodesta 1936. Näihin yli 80:een vuoteen on mahtunut monia yhteisiä tasa-arvokamppailuja ja aktiivista vaikuttamistyötä naisten oikeuksien hyväksi niin seksuaali- ja lisääntymisterveyden kuin muidenkin teemojen osalta. Lämmin kiitos teille näistä hedelmällisen yhteistyön vuosikymmenistä!

Suomessa kätilökoulutuksen juuret yltävät yli 200 vuoden päähän aina vuoteen 1816, jolloin ensimmäiset kätilöt aloittivat opinpolkunsa Turussa. Samalla kätilökoulutus oli Suomen ensimmäinen ammattikoulutus, joka suunnattiin eritoten naisille.

Suomen varhaiset kätilöyhdistykset toimivat aktiivisesti sen eteen, että kätilöt saisivat vakiintuneen aseman yhteiskunnassa. Vaikuttamistyö kantoi hedelmää, ja vuonna 1920 annettiin laki kätilöiden asettamisesta maalaiskuntiin. Vuonna 1937 annetun asetuksen myötä kätilöiden työ laajennettiin virallisesti äitiyshuoltotyöksi, ja vain hieman myöhemmin vuonna 1944 Suomessa astui voimaan laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista. Tämän jälkeen äitiys- ja lapsikuolleisuus laski Suomessa nopeasti erittäin matalalle tasolle.

On selvää, että kätilöjen merkitys seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä oli aikoinaan ja on yhä sanoinkuvaamattoman merkittävä kaikkialla maailmassa; ovathan kätilöt seksuaali- ja lisääntymisterveyden rautaisia ammattilaisia. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan jopa 83 prosenttia maailman kohtukuolemista, äitiyskuolemista ja vastasyntyneiden lasten kuolemista voitaisiin estää, jos kaikilla raskaana olevilla olisi mahdollisuus kätilöiden tarjoamaan hoivaan ja palveluihin, perhesuunnittelu mukaan lukien. Saamme olla ylpeitä, että juuri Suomi on nykyään maailman kärkeä, kun puhutaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaamisesta. Ei ole sattumaa, että samaan aikaan äitiyskuolleisuutemme on alhaisimpia koko maailmassa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja siihen liittyvien oikeuksien ohella muita merkittäviä ja perustavanlaatuisia viime vuosisadan tasa-arvosaavutuksia ovat olleet muun muassa naisten koulutukseen, työntekoon sekä poliittisiin oikeuksiin liittyvät edistysaskeleet. Naisten täydet poliittiset oikeudet toteutuivat Suomessa ensimmäisenä maailmassa vuonna 1906. Jo seuraavana vuonna maamme parlamenttiin valittiin 19 naista, joista tuli samalla maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Sittemmin asiat ovat kehittyneet vauhdilla: olemme saavuttaneet muun muassa oikeuden aborttiin ja ehkäisypillereihin, naisten työssäkäyntiä helpottavan päivähoitolain sekä maailmankin mittaluokassa edistyksellisen tasa-arvolain.

Kaikki tämä ja muu tasa-arvokehitys on ollut hyvin pitkälti sen työn tulosta, mitä me naisjärjestöt olemme yhdessä tehneet. Ilman aktiivisia toimia ja politiikkoihin suunnattua painetta ei synny päätöksiä, ja ilman konkreettisia päätöksiä ei synny tasa-arvoa. Jälkimmäisen olemme saaneet valitettavasti kokea viime vuosien aikana myös Suomessa, kun tasa-arvo on ottanut takapakkia monella eri elämänalueella. Yksi naisjärjestöjen näkyvimmistä viesteistä viime vuosina onkin ollut, että tasa-arvon takapakki on pysäytettävä. Vaatimus on ollut vastaus siihen kehitykseen, mistä olemme saaneet lukea esimerkiksi Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEn tuottamista tilastoista: vuoden 2017 tasa-arvoindeksi osoitti sukupuolten tasa-arvon heikentyneen Suomessa poliittisen ja taloudellisen vallankäytön sekä ajankäytön osalta. Lisäksi Suomessa riittää edelleen työtä muun muassa työelämän tasa-arvon, palkkaerojen, perhevapaiden jakautumisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan saralla. Näihin kaikkiin asioihin me naisjärjestöt vaadimme yhdessä muutosta.

Hyvät kuulijat,

seksuaali- ja lisääntymisterveys muodostavat aivan keskeisen kokonaisuuden, kun puhutaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja naisten oikeuksista. Kätilöliiton juhlavuoden teema onkin osuvasti Naisen oikeus kätilöön. Koulutetut, ammattitaitoiset kätilöt ovat globaalisti yksi keskeisimpiä terveyden ja hyvinvoinnin toteuttajia.   

Muun muassa tämän vuoksi on erittäin huolestuttavaa, että globaalisti tasa-arvon takapakki on näkynyt viime aikoina juuri seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien kyseenalaistamisena – myös meillä Euroopassa. Näitä esimerkkejä emme halua nähdä lisää.

Tämän vuoksi on erittäin tärkeää muistaa seuraava: Kun populistiset ja äärikonservatiiviset arvot uhkaavat ottaa jalansijaa yhteiskunnassa, on meidän naisjärjestöjen tehtävä laittaa niille vastaan entistäkin lujemmin ja herättää myös muut toimimaan tasa-arvon takapakin pysäyttämiseksi. Tarvitsemme mukaan niin julkiset toimijat, järjestöt, yritykset kuin yksittäiset ihmiset. Tällä hetkellä katseemme kohdistuu erityisesti Suomen valtioon. Suomella on erinomainen tilaisuus lunastaa paikkansa niin sanottuna tasa-arvon mallimaana nyt, kun se toimii EU:n puheenjohtajamaana. Vaadimme, että puheenjohtajamaana Suomi turvaa naisten seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ja vaikuttaa niiden toteutumiseksi koko EU:ssa. Tasa-arvon mallimaan titteliä ei voi lunastaa pelkällä sanahelinällä: se ansaitaan ennen kaikkea konkreettisilla tasa-arvoteoilla.

Vaikka tasa-arvon takapakki on tosiasia, on meillä tällä hetkellä syytä myös iloon ja toiveikkuuteen: Ennätykselliset 94 naista nousi kevään vaaleissa eduskuntaan. Lisäksi naisten osuus ministereistä on lähes 60 prosenttia. Erityisesti nuoret naiset ovat poikkeuksellisen hyvin edustettuna hallituksessa, sillä nyt istuvasta 19:stä (yhdeksästätoista) ministeristä 4 on alle 35-vuotiaita naisia. Lisäksi Naisjärjestöjen Keskusliiton yhdessä 60 jäsenjärjestönsä kanssa laatimista ja yksimielisesti hyväksymistä hallitusohjelmatavoitteista ennätysmäärä päätyi uuteen hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu muun muassa perhevapaajärjestelmän uudistaminen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen sekä valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Uskon vakaasti, että ilman naisjärjestöjen pitkäjänteistä, periksi antamatonta ja yhteistyössä tehtyä vaikuttamistyötä tähän tulokseen ei olisi päästy. Kiitos siis teille kaikille, jotka olette mukana työskentelemässä tasa-arvoisemman Suomen ja maailman puolesta. Yhdessä olemme vahvempia – myös vaikuttajina.

Naisjärjestöjen tämän syksyn suuri yhteinen ponnistus on ollut ”Tehdään tasa-arvo! Mikä on naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien tilanne Suomessa? Peking +25” -kansalaisjärjestöraportin laatiminen. Naisjärjestöjen Keskusliiton koordinoiman raportin työstämisessä on ollut mukana yli 20 järjestöä, muiden muassa Kätilöliitto. Lokakuun alussa julkaistava raportti käsittelee luonnollisesti myös seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien tilannetta Suomessa Pekingin julistuksen valossa.

Hyvät kuulijat,

Kun katson naisjärjestöjen viimeaikaisia saavutuksia, olen entistä vakuuttuneempi siitä, että työmme tuottaa tulosta ja tasa-arvon takapakki saadaan pysäytettyä. Myös Kätilöliitto on kantanut kortensa aktiivisesti kekoon: kätilöt ja Kätilöliitto ovat usein osoittaneet, että ne ovat valmiita tasa-arvotekoihin. Kätilöliitto on ajanut viime vuosina aktiivisesti esimerkiksi maksutonta raskauden ehkäisyä. Vuonna 2017 liitto osallistui Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan 100 tasa-arvotekoa- ja Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeiseen haastamalla kaikki Suomen kunnat tarjoamaan ilmaisen ehkäisyn kuntalaisilleen. Tuolloin noin 10 kuntaa toteutti politiikkaa, jonka mukaan nuoret olivat oikeutettuja maksuttomaan ehkäisyyn. Vain parissa vuodessa näiden kuntien lukumäärä on kivunnut 50:een. On selvää, että Kätilöliitto on osaltaan ollut mukana luomassa tätä myönteistä kehitystä. Kyseessä on toiveikas esimerkki siitä, että tasa-arvon takapakki ei ole luonnonilmiö: aktiivisilla toimilla on todella mahdollisuus vaikuttaa.

Kiitos, kun olette mukana tekemässä naisjärjestöjen yhteistä tasa-arvotyötä. Olkoon Kätilöliiton seuraava 100-vuotiskausi vähintäänkin yhtä menestyksekäs kuin ensimmäinen.

Tack, och grattis en gång till!